Valtakunnallisen vammaisneuvoston kuulemistilaisuus toimintaohjelman seurantaraportista

VANE laatii kullekin toimikaudelleen toimintaohjelman, jossa määritellään YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon edistämisen keskeiset tavoitteet, keinot ja tarvittava seuranta. Nykyinen toimintakausi 2019-2023 on päättymässä.

Uusi vammaispalvelulaki tärkeä edistysaskel

Autismiliiton mielestä toimintaohjelmakauden tärkein edistysaskel oli, että uusi vammaispalvelulaki saatiin valmiiksi. Autismiliitto katsoo, että laki edistää vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä ennaltaehkäisee väliinputoamisia. Lakiuudistuksen toimeenpanoa ja rahoituksen riittävyyttä tulee seurata tarkasti sekä osallistaa seurantaan vammaiset ihmiset ja heitä edustavat järjestöt. Suomeen saatiin myös kansallinen lapsistrategia, jossa huomioidaan vammaiset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat lapset.

Koulutuksen yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä

Koulutuksen yhdenvertaisuus ei ole toteutunut autismikirjon lapsilla ja nuorilla. Vammaisfoorumin kyselyssä oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja kohtuulliset mukautukset toteutuivat kaikkein heikoimmin neurokirjon lapsilla. Puutteelliset tukitoimet ja oppimisympäristöjen esteellisyys voivat johtaa kouluakäymättömyyteen, opintojen ja oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämiseen ja myöhemmin syrjäytymiseen osalla autismikirjon lapsista ja nuorista.

Oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tukea tulee vahvistaa koko koulutuspolulla. Koulujen ja oppilaitosten tilojen suunnitteluun tarvitaan nykyistä laajemmat kriteerit, joissa huomioidaan myös aisti- ja neuroesteettömyys. Opettajien ja muun kouluhenkilöstön autismi- ja neurokirjon osaamista tulee lisätä sekä varmistaa riittävä opetushenkilöstön ja ohjaajien määrä, pienemmät ryhmäkoot ja riittävät pienryhmäpaikat.

Asumisen laatua ja vaihtoehtoja tulee kehittää

Toimenpiteet asumisen kehittämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Paljon tukea ja apua tarvitseville autismikirjon ja kehitysvammaisille ihmisille on tarjolla liian vähän yksilöllisiä asumisen ratkaisuja, eikä asuminen tavallisessa asunnossa ole yleensä heille mahdollista puutteellisten palvelujen takia. Kehitysvammaisia ihmisiä asuu edelleen myös laitoksissa, eikä kehitysvammalaitoksissa asuvien lasten määrä ole laskenut. Positiivista on, että uusi vammaispalvelulaki vahvistaa lapsen oikeutta asua oman perheensä kanssa.

Julkisuuteen tulee aika ajoin tietoa autismikirjon ja kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeusloukkauksista mm. ylilääkitsemisestä, nälässä pitämisestä, eristämisestä, sitomisesta sekä jättämisestä ilman virikkeitä tai mielekästä toimintaa. Tällainen vammaisten ihmisten kaltoinkohtelu on räikeä ihmisoikeusloukkaus ja vastoin YK:n vammaisten oikeuksien sopimusta.

Keinoja tilanteen parantamiseksi olisivat esimerkiksi henkilöstön autismi- ja kehitysvammaosaamisen lisääminen, toimintaympäristön esteettömyys ja aistiesteettömyys, riittävä henkilöstömäärä ja henkilöstön saatavuuden parantaminen, pienet ryhmäkoot sekä valvonnan tehostaminen mm. resursseja ja yllätystarkastuksia lisäämällä.

Lisätietoa

Sari Valjakka, vaikuttamistoiminnan asiantuntija