Autismikirjon diagnosointi

Diagnosointiprosessi

Ei ole tarkkaa ikärajaa, johon mennessä autismin piirteiden tulee näkyä tai mihin mennessä diagnoosi tulee asettaa. Autismipiirteiden varhainen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, jotta arjen tukitoimet, ympäristön muokkaus ja tarvittava kuntoutus voidaan aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Autismi voidaan diagnosoida myös nuoruus- tai aikuisiällä. Tällöin usein vaativat ja muuttuvat elämäntilanteet lisäävät ympäristön asettamia sosiaalisia vaatimuksia tai liitännäisdiagnoosit korostavat autismin piirteitä.

Jos epäilet autismia, toimi näin:

• Varaa lääkärin aika (neuvola, koulu-, tai oppilasterveydenhuolto, työterveys, julkinen tai yksityinen terveydenhuolto).
• Valmistaudu vastaanotolle (pohdi ja kirjoita, miten autismipiirteet näyttäytyvät hyödyntäen esim. autismin seulontakaavakkeita).
• Pyydä lähete neuropsykiatrisiin tutkimuksiin

Autismikirjon häiriön diagnosointiprosessi tapahtuu tyypillisesti erikoissairaanhoidon puolella, moniammatillisessa työryhmässä ja erikoislääkärin johdolla. Prosessi on monivaiheinen ja oirekuvan arviointiin käytetään erilaisia seulontaan ja arviointiin liittyviä neuropsykiatrisia tutkimuksia, strukturoituja haastatteluja sekä havaintomittareita. Diagnosointiprosessi sisältää yleensä sairaanhoitajan alkuhaastattelun, psykologin käyntejä, eri terapeuttien tapaamisia, läheisten haastatteluja ja erikoislääkärin vastaanoton.

Tärkeimpinä osa-alueina autismin diagnosoinnissa ovat kommunikointi, toimintakyky, sosiaalinen vuorovaikutus ja kiinnostuksen kohteet. Diagnosoinnissa huomioidaan koko elinkaari. Usein pyydetäänkin tuomaan vastaanotolle mm. palaute varhaiskasvatuksesta tai koulusta, koulutodistuksia, neuvolakortti ja muita lapsuuden aikaiseen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asiakirjoja.

Koska autismi on synnynnäinen ominaisuus, halutaan tutkimusprosessin aikana kuulla vanhempien tai muiden kasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia tutkittavan varhaislapsuudesta. Usein vanhempia pyydetään vastaamaan strukturoidun haastattelun kysymyksiin. Tämä haastattelu ei aikuisten diagnosointiprosessin kohdalla kuitenkaan ole aina välttämätön.

Lähetteen saaminen lääkäriltä, jonotus erikoissairaanhoitoon ja neuropsykiatriset tutkimukset voivat viedä aikaa. Diagnosointiprosessin kesto on aina yksilöllinen.

Seuraavalla videolla neuropsykologi Elina Rajajärvi ja psykoterapeutti Sanna Sinkko kertoivat vuoden 2021 autismitietoisuuden viikolla järjestetyssä webinaarissa autismin diagnoosikriteereistä.

Seulontalomakkeet

Alla olevat seulontatyökalut ovat suuntaa antavia ja niitä voi hyödyntää esimerkiksi valmistautuessaan diagnosointiprosessiin. Täytetty seulontalomake on hyvä ottaa mukaan lääkärikäynneille. Seulontalomake ohjaa ja strukturoi keskustelua ja auttaa muistamaan.

***

Autismin varhaisen CHAT-seulontalomakeen (Checklist for autism in toddlers, Baron-Cohen et al, 1992) tarkoituksena on olla suuntaa antava ja keskustelua tukeva apuväline eri ammattilaisia kohdatessa silloin, kun mietitään autismin mahdollisuutta lapsen varhaisessa ikävaiheessa.

***

AQ-10 on arviointilomake, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka epäilevät autismia ja joilla ei ole laajoja oppimisvaikeuksia. Testin tekemisestä voi olla hyötyä, kun arvioidaan tarvetta ammattilaisen lisätutkimuksiin. Lomaketta voi myös käyttää keskustelun tukena kun kuvataan arkea.

Britannian National Institute for Health and Care Excellence (NICE) suosituksen mukaan autismikirjoon viittaava raja-arvo AQ-10 lomakkeissa on 6/10p.

HUOM. Lasten AQ-10 seulontalomakkeessa on virhe pisteytyksessä. Kysymyksissä 7 ja 8 pisteiden pitäisi mennä käänteisesti. Eli kysymyksessä 7. vastausvaihtoehtojen jokseenkin tai ehdottomasti samaa mieltä kohdalla tulisi antaa yksi (1) piste. Kysymyksessä 8 vastausvaihtoehtojen jokseenkin tai ehdottomasti samaa mieltä kohdalla tulisi antaa nolla (0) pistettä.

Aikuisten ja lasten AQ-10 -lomakkeille kerätään tällä hetkellä tietoa Suomessa parhaiten toimivista raja-arvoista.

***

ASSQ-seulontalomakkeen (Autism Spectrum Screening Questionnaire) on suuntaa antava ja keskustelua tukeva apuväline eri ammattilaisia kohdatessa silloin, kun mietitään aikuisen henkilön autismikirjon mahdollisuutta.

ASSQ-REV -seulontalomake (Christopher Gillberg työryhmineen) on päivitetty versio ASSQ-lomakkeesta ja sitä on täydennetty väittämillä, jotka helpottavat autismikirjon tyttöjen tunnistamista.

Suomenkielistä ASSQ-REV -lomaketta ei ole vielä validoitu. Kohtien 1-27 osalta voidaan käyttää ASSQ -lomakkeen seulontarajoja, koska kohdat 1-27 ovat samat ASSQ-REV:ssä ja ASSQ:ssa. Lopuista ASSQ-REV:n kohdista 28-45 saa laadullista informaatiota tarkemman tutkimustarpeen harkinnan tueksi. Mittarin laatijat ovat tehneet tutkimusta ASSQ_REV -lomakkeen ruotsinkielisen version toimivuudesta.

HUOM. ASSQ ja ASSQ-REV-seulontalomakkeet eivät ole enää saatavissa Autismiliiton sivuilla. Lomakkeet ovat suojattu Christopher Gillbergin tekijänoikeuksilla ja käyttöoikeuden myöntäminen tapahtuu jatkossa Gillbergin Neuropsykiatrian Keskuksen kautta.

***

GQ-ASC-itsearviointilomake on suunniteltu tunnistamaan autismiin liittyviä käyttäytymismalleja ja kykyjä naisissa. Lomake soveltuu sekä nuorille että aikuisille. Lomakkeen kokonaispistemäärä 57 tai enemmän osoittaa autismikirjon piirteiden korkeaa tasoa (80% tapauksista).

Diagnosoinnin jälkeen

Osalle autismikirjon ihmisistä tai heidän perheistä diagnoosin asettaminen merkitsee tervetullutta selitystä ja toisille se herättää hämmennystä. Jokainen reagoi eritavoin. Helpotus, viha, suru, syyllisyys tai onnellisuus ovat kaikki normaaleja ja ymmärrettäviä reaktioita. Jokainen sopeutuu tilanteeseen omalla tavallaan ja tahdillaan.

Diagnoosin saaminen useimmiten lisää ihmisen itsensä ja hänen lähiympäristönsä ymmärrystä. Diagnoosi ei ole edellytys kuntoutus- ja tukitoimille, mutta silti sillä on erityisen suuri merkitys, jos tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluita, mukautuksia tai tukia esimerkiksi päivähoidossa tai koulussa sekä jos tarvitaan kuntoutusta tai terapiaa. Diagnoosi auttaa jäsentämään tietoa.

Diagnoosi ei aina ole välttämätön. Jos ihminen tuntee elävänsä tyydyttävää elämää, eikä autismipiirteet estä arjen sujumista, diagnoosi ei aina ole ihmisen oman elämän kannalta merkityksellinen.

Autismikirjon ensiopas perheille

Autismikirjon ensitieto-opas on suunnattu perheille, joissa lapsen autismikirjon diagnoosi on tuore. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa autismikirjosta ja konkreettisia keinoja kohtaamiseen ja arkeen sekä kertoa tukimuodoista.

Minun autismini -opas

Minun autismini- opas autismikirjon lapselle auttaa lasta hahmottamaan omaa erityisyyttään ja voimavarojaan. Opasta voidaan hyödyntää esimerkiksi poliklinikoilla tai vanhemmat voivat käyttää opasta keskustellessaan diagnoosista lapsensa kanssa. Opas on syntynyt osana YAMK-opinnäytetyötä.

Tästä linkistä pääset tutustumaan Minun autismini- oppaaseen: https://autismiliitto.fi/materiaalia/aineistot/minun-autismini/

Lisätietoa tuesta, palveluista ja kuntoutuksesta

Lisätietoa tuesta, palveluista ja kuntoutuksesta sekä tietoa vertaisuudesta löytyy alla olevien linkkien kautta (avautuu uuteen välilehteen).