Perustietoa autismista

Autismi johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä. Autismi ilmenee ihmisellä tavassa käsitellä tietoa, aistia ja kokea ympäröivä maailma sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Autismin piirteet ilmenevät jokaisella autismikirjon henkilöllä yksilöllisesti.

Autismi on osa ihmiskunnan luonnollista neuromoninaisuutta: jokaisella meistä on yksilöllisesti rakentuneet aivot ja hermosto sekä ainutlaatuinen yhdistelmä kykyjä ja tarpeita. 

Synnynnäinen, pysyvä, mutta muuttuva ominaisuus

Autismi on ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Se ei johdu toimimattomasta vanhemmuudesta, huonosta kasvatuksesta tai muusta vastaavasta tekijästä, vaan sillä on sekä geneettistä että fysiologista taustaa.

Autismi on ihmisen pysyvä ominaisuus. Autismi ei katoa iän myötä, vaan on läsnä läpi elämän. Se ei ole sairaus eikä sitä tarvitse tai voi poistaa.

Autismi on muuttuva ominaisuus. Se, miten autismi vaikuttaa ja ilmentyy, muuttuu ihmisen kokemusten, kehityksen ja hyvinvoinnin mukaan. Autismin vaikutus ihmisen toimintakykyyn vaihtelee paljon vuorovaikutuksessa sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen ympäristön kanssa.

Mikä ihmeen autismikirjo?

Sana ”autismikirjo” kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua. Autismikirjo ei ole jana ”enemmän” autistisesta ”vähemmän” autistiseen, vaan se koostuu monista eri piirteistä, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Onkin sanottu, että jos olet tavannut yhden autismikirjon ihmisen, niin olet tavannut vain yhden autismikirjon ihmisen.

Autismikirjoon kuuluu joukko erilaisia ihmisiä. On puhumattomia, paljon puhuvia, sosiaalisia, yksin viihtyviä, pilkuntarkkoja, suuripiirteisiä, kujeilevia, vakavia ja siksi puhummekin kirjosta. Ei ole olemassa vain yhtä autismia, vaan sata – ainakin!

Kaikki ihmiset kokevat autismin eri tavoin. Monella ulkopuolisella voi olla mielikuvia siitä, miten ihmiset käyttäytyvät ja jopa siitä, miltä autistisen ihmisen pitäisi näyttää.

Mediassa näitä stereotypioita vahvistavat usein hahmot, kuten selkeästi autistinen Sademies tai Asperger-piirteinen Silta-sarjan Saga Norén. Vaikka stereotypiat monesti auttavat meitä ymmärtämään eri asioita ja ilmiöitä, ne voivat myös rajoittaa ymmärrystämme.

Autismikirjoon liittyvät ydinpiirteet

Autismikirjolla olevilla ihmisillä on havaittavissa yhteisiä, tunnistettavia ydinpiirteitä, jotka ilmenevät kuitenkin hyvin yksilöllisesti ja niiden vaikutus ihmisen toimintakykyyn on myös yksilöllistä.

Yhteisiä ydinpiirteitä:

• Erilaisuutta sosiaalisessa kanssakäymisessä, etenkin vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa.  
• Aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja enemistöstä poikkeavaa.
• Vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa
• Erityisen voimakas hermoston kuormittuminen ja stressitason nousu.

Autismin piirteet voivat olla vahvuuksia ja voimavaroja tai ne voidaan kokea haasteena, riippuen tilanteesta ja ympäristöstä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

• Syvä keskittymiskyky mahdollistaa erikoisosaamisen kehittymisen, tukee sinnikkyyttä ja tarkkaa paneutumista. Toisaalta syvä keskittymiskyky voi vaikeuttaa siirtymistä tehtävästä toiseen tai motivoitumista vähemmän kiinnostaviin tehtäviin.
• Kyky havaita yksityiskohtia auttaa näkemään asioita, joita muut eivät huomaa. Toisaalta takertuminen yksityiskohtiin voi haitata kokonaisuuksien hahmottamista ja aiheuttaa aistikaaosta.
• Hyvä oikeudentaju ja rehellisyys lisäävät suoraa, vilpitöntä kommunikaatiota ilman tulkinnanvaraisuuksia. Toisaalta suoruus voidaan tulkita töykeydeksi tai tunteettomuudeksi ja ”sosiaalisten pelisääntöjen” ymmärtäminen ja noudattaminen voi olla haasteellista.
  

Autismin esiintyvyys

Autismikirjon ihmisiä on kaikkialla maailmassa. Eri tutkimusten mukaan autismia esiintyy väestöstä noin 1-1,2 %:lla. Suomessa tämä tarkoittaisi 55000-65000 henkilöä. Autismin taustalla olevia syitä ei kunnolla tunneta. Luultavasti taustalla on useita tekijöitä, jotka ovat sekä geneettisiä että ympäristöstä johtuvia. Lisäksi perintötekijät yhdessä ympäristötekijöiden kanssa vaikuttavat autismin syntyyn ja ilmenemismuotoon. 

Autismiin liittyvä diagnosointi on kehittynyt viimeisten vuosikymmienien aikana. Diagnooseista suurin osa tehtiin vielä 2000-luvun alkupuolella ihmisille, joilla oli monialaisia tuen tarpeita ja heillä autismiin liittyi monesti merkittävää kielenkehityksen häiriötä ja/tai kehitysvammaisuutta. Diagnosoinnin kehittyessä myös kuva autismista muuttui.

Nykyään arvioidaan, että yli 70%:lla prosentilla autismikirjolla olevista autismi esiintyy ilman poikkeavaa kielenkehitystä ja/tai kehitysvammaa. Tämä kehitys on myös lisännyt autismikirjon ihmisten arvioitua osuutta väestössä.

Toinen merkittävä muutos on liittynyt autismikirjolla olevien tyttöjen ja naisten diagnosointiin. Kun kuva autismikirjosta laajeni, huomattiin sitä esiintyvän aiempaa enemmän myös naisilla ja tytöillä. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä puhutaan tästä ilmiöstä myös nimellä ”internal presentation of autism” eli ”sisäistetty autismi”, joka tarkoittaa, että autismipiirteet ilmenevät ensisijaisesti henkilön sisäisessä kokemuksessa. Tätä ilmenee kaikilla sukupuolilla.

Autismi diagnosoidaan miehillä neljä kertaa todennäköisemmin kuin naisilla. Suhdeluvuksi on yleisesti arvioitu noin 4,2:1 (Käypä hoito -suositus).