Autismi, samanaikaisuus ja liitännäisyys
Autismiin voi liittyä samanaikaisesti muita neurokirjon piirteitä, kuten ADHD, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeuksia ja kehityksellinen kielihäiriö. Lisäksi autismikirjon henkilölle voi elämän aikana kehittyä psykiatrisia tai somaattisia häiriöitä ja sairauksia.
Tässä osiossa puhutaan autismikirjon lääketieteellisestä näkökulmasta. Neurokirjoon liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet 2000-luvun aikana. Samalla ihmisellä voi olla useampikin diagnoosi. Joskus autismi tunnistetaan muiden oireiden tai piirteiden tutkimuksissa tai hoidon yhteydessä. Autismin piirteet voivat peittyä muiden oireiden tai piirteiden taakse.
Autismikirjon henkilöillä yleisimmät diagnoosit liittyvät neurologiaan, psykiatriaan tai neuropsykiatriaan. Tutkimusten mukaan yleisimpiä liitännäisiä ovat mielenterveyshäiriöt, käytöshäiriö, ADHD ja unihäiriöt. Kehitysvammaisuutta esiintyy noin 30% autismikirjon ihmisistä.
Autismin vaihtelut korostuvat etenkin silloin, kun henkilöllä on liitännäisdiagnooseja.

Marja-Leena Mattilan väitöstutkimuksen mukaan neuropsykiatrisia liitännäishäiriöitä esiintyy yli 70% autismikirjon henkilöistä ja yli 40% niitä on kaksi tai useampi. Yleisimpiä liitännäisdiagnooseja autismin kanssa ovat käytöshäiriö, ahdistuneisuushäiriö, ADHD, unihäiriöt, tic-oireet. Muita lähes yhtä yleisiä ovat Touretten oireyhtymä, epilepsia, depressio, OCD, migreeni, puheenkehityksen viivästymä, bipolaarinen oireyhtymä, syömishäiriöt sekä oppimisvaikeudet.
Monihäiriöisyys autismikirjon yhteydessä
(Käypä hoito -suositus)
Autismiin liittyy usein muita sairauksia ja häiriöitä, kuten psykiatrisia, neurologisia ja somaattisia tiloja. Tämä voi vaikeuttaa diagnostiikkaa ja muuttaa oirekuvaa.
- Autismiin liittyy kohonnut riski somaattisiin, neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin.
- Monihäiriöisyys voi hämärtää diagnostiikkaa ja muuttaa autismikirjon ydinoireiden ilmenemistä.
- Epätavallinen oirekuva tai heikko hoitovaste muun psykiatrisen hoidon yhteydessä voi viitata autismiin.
- Arvioinnissa on huomioitava autismille tyypilliset kommunikoinnin ja tiedonkäsittelyn erityispiirteet.
- Lasten ja nuorten arviointi vaatii huolellista kliinistä tutkimusta ja tietoa useista lähteistä; usein tarvitaan useampia käyntejä.
- Aikuisten arviointi tehdään samoilla menetelmillä kuin muulla väestöllä, myös lievästi kehitysvammaisilla.
- Kehitysvammaisten kohdalla korostuu havainnointi ja tiedonkeruu eri tahoilta (perhe, koulu, ohjaajat).
- Neurologiset ja psykiatriset samanaikaishäiriöt on otettava huomioon kuntoutussuunnitelmassa, sillä ne voivat vaatia erillistä hoitoa ja vaikuttaa hoitomuodon valintaan.
- Kokonaisarvioinnissa huomioidaan toimintakyky, hyvinvointi ja ympäristötekijät.
Lisätietoa muusta neurokirjosta:
Aihealueet