Autismi ja terminologia

Autismista käytetään monia eri sanoja ja termejä. Näitä ovat autismin kirjo, autismikirjo, autismi ja erilliset diagnoosinimikkeet, jotka pikkuhiljaa ovat poistumassa käytöstä uusia diagnooseja tehtäessä.

Ihmisestä puhuttaessa tällä hetkellä yleisesti käytössä ovat autisti, autismikirjolainen, autismikirjon ihminen ja autistinen.

Sanat ja tulkinnat muuttuvat ajassa. Aiemmin erillisten diagnoosinimikkeiden vuoksi autisti-termi liitettiin usein monialaista tukea tarvitseviin autismikirjon ihmisiin. Nyt sana autisti on autismiyhteisössä melko laajasti käytössä tarkoittaen kaikkia autismikirjon ihmisiä.

Näkökannat eri termien käytöstä vaihtelevat yhteisömme sisälläkin huomattavasti. Jokainen määrittelee itse, mitä termiä juuri hän toivoo itsestään käytettävän.

Autismiliitossa puhumme pääasiallisesti autismista ja autismikirjon ihmisistä. Käytämme sanaa autismikirjo kuvaamaan autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua.

Termistön käytössä huomioidaan konteksti, jossa kulloinkin toimitaan. Esimerkiksi ”autismikirjon häiriö” on diagnoosin lääketieteellinen nimitys, jota käytämme vain diagnoosista puhuttaessa. Vaikuttamistoiminnassa on tarpeen käyttää alalla vakiintuneita tai laajempia vähemmistöryhmiä koskevia yleistermejä kuten esimerkiksi vammaisuus.

Sanat elävät ajassa ja niillä luodaan todellisuutta. Pitkään autismikirjosta on puhuttu lääketieteellisin termein. Lääketieteellisen näkökulman rinnalle ovat viime vuosina nousseet yhteiskunnallinen ja kokemuksellinen näkökulma. Kaikki ne täydentävät toisiaan.

Elämme nyt muutosvaihetta, jossa yhteisömme muokkaa tapoja puhua autismista. Esimerkkinä siitä on Suomen Autismikirjon Yhdistyksen AAVA-hankkeen työryhmän selvitys siitä, miten mieltymykset jakautuvat autismikirjon ja autismia kohtaavien ammattilaisten ja läheisten parissa.