Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Eipä olisi arvannut, että pienen maalaiskylän kiusatusta reppanasta kasvaisi reteästi kaappien ovet ammollaan elelevä autismikirjoisa ei-binääri panseksuaali. Ei olisi myöskään voinut uskoa sitä, että tänne asti elämänpolkua selviäisin, koska elämän haasteet, sosiaalinen paineistus, väärät valinnat ja kyseenalaisetkin konservatiiviset asenteet olivat nujertaa kytevän elämänliekin monta kertaa.
Daniela Alva kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan ABA-terapian vaikutuksista autistien hyvinvointiin. Yhteiskunnan tulisi siirtyä pois ajatuksesta, että autistin pitää muuttua muiden mukavuuden vuoksi. Sen sijaan olisi keskityttävä siihen, miten voimme tukea autisteja elämään hyvää elämää itsenään.
Miltä tuntuu elää maailmassa, jossa kukaan ei oikein ymmärrä sinua – ennen kuin löydät sanat ja kuvat kertoa siitä itse? Sirimaan salaisuus on koskettava nuortenkirja ulkopuolisuudesta, autismikirjosta ja sisäisen maailman kauneudesta.
Suuren kerrostalon pihalla tytöt haluavat leikkiä kotia. Minut on otettu mukaan, vaikka en oikein tiedosta kuuluvani mihinkään tyttöihin sen enempää kuin poikiin. Jotenkin tytöt liittyvät äiteihin ja pikkusiskoihin. Kotileikin rooleihin. Noista mikään en suostu olemaan. Enkä isä. Ne tarjoavat minulle lopulta isosiskoa, joka on kaikkein halutuin. Mutta minä menen mieluummin lukemaan jotain itsekseni – ellen saa olla koira.
Lastenkirjailija Heli Rantala ja kuvittaja Netta Lehtola tarttuvat tärkeään mutta harvemmin käsiteltyyn aiheeseen – ääniherkkyyteen. Uutuuskirja ”Mölymyrsky” puhuttelee sekä lapsia että aikuisia lempeydellä, huumorilla ja oivaltavilla kuvilla.
Harva puhuu siitä ääneen, mutta me omaishoitajat kyllä tunnistamme sen: hiljaisen paheksunnan, katseen, jonka tuntee selässä, kun poistuu työpaikalta aiemmin kuin muut. Työyhteisössä omaishoitajan saama jousto saatetaan nähdä etuna. Mutta se ei ole mikään palkinto – se on selviytymisehto. Työpaikalla voi ehkä ehtiä juoda kupin kahvia, hengähtää hetken, nauraa työkavereiden kanssa.
Petteri Kerminen on päässyt hyödyntämään vahvuuksiaan kuten tarkkuutta ja ongelmanratkaisukykyään monissa työpaikoissa. Työpaikan raamit, rauhallinen ympäristö ja selkeä työnjako ovat olleet ratkaisevia tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta. Tärkeää on ollut myös tuki – ihmiset, jotka ovat uskoneet ja suositelleet eteenpäin.
Tavaroita järjestellessäni käteen osui päiväkirjani siltä ajalta, kun olin juuri saanut autismikirjon diagnoosin. Siitä on kohta kymmenen vuotta. Kirjoituksessa pohdin työelämän haasteita ja totesin, että olen todella väsynyt tavallisuuteen. Koin uuvuttavana kaiken ympärilläni olevan neurotyypillisen puheen ja toiminnan sekä sen, että minulla oli painetta sulautua joukkoon.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella tehtiin hätkähdyttävä laskelma tuetun työllistämisen kustannuksista. Kävi ilmi, että palkkatyön tukeminen on yhteiskunnalle moninkertaisesti edullisempaa kuin työtoiminnan järjestäminen.
Antto Hautamäki jakaa kokemuksiaan työnhakijana. Kirjoittaja toteaa, että neurokirjon työnhakijat eivät tarvitse juhlapuheita diversiteetistä vaan käytännön ymmärrystä, tukea ja aitoja mahdollisuuksia. Rekrytoijilta hän toivoo avoimuutta ja valmiutta kohdata erilaisuutta, valmentajilta herkkyyttä ja viranomaisilta konkreettisia toimia, ei lisää byrokratiaa.
