Arkivinkkejä vanhemmalle etäkoulupäivään

ARKIVINKKEJÄ VANHEMMALLE ETÄKOULUPÄIVÄÄN
(erityisesti autismin kirjon /as-lapselle ja nuorelle)

1. Järjestä opiskelupaikka ja rauhoita se työskentelyyn

• Sovi yhdessä lapsen ja nuoren kanssa, missä opiskellaan.
• Huolehdi, että paikassa on hyvä valaistus, tilaa oppimateriaaleille, sopiva tuoli ja turhat
  aistiärsykkeet on karsittu pois.
• Pidä ympäristö selkeänä ja tavarat samoilla paikoilla. Jos samassa paikassa myös pelataan
  vapaa-ajalla, siirrä pelaamiseen liittyvät laitteet pois näkyviltä koulupäivän ajaksi.
• Tee työskentelypaikan järjestämisestä opiskeluun esim. iltaan liittyvä rituaali samoin kuin
  vaikkapa vaatteiden valitsemisesta seuraavaksi päiväksi. Seuraavan päivän lukujärjestyksen
  ja oppikirjat yms. voi nostaa esille samalla, kun siirtää pelilaitteet syrjään.
• Opiskelupaikka voidaan järjestää myös esim. keittiönpöydän ääreen. Tällöin oma huone /
  oma paikka säilyy vapaa-ajan vieton paikkana.

1. Suunnittele koulupäivä etukäteen yhdessä lapsen kanssa.

• Tee koulupäivästä selkeä ja visuaalinen esim. kuvallisen lukujärjestyksen tai kuvakorttien
  avulla. Tämä helpottaa toiminnanohjausta merkittävästi. Papunetin sivuilta löytyy kuvallisia,
  muokattavia päivä- ja lukujärjestyspohjia.
  http://papunet.net/materiaalia/paivaohjelma
  Tampereen Nepsy-materiaalista Osittaminen
• Työskentelyjakson alkaessa:
• Mitä tehdään ensin?
• Mitä sen jälkeen?
• Milloin tehdään? Kauanko kestää/paljonko on aikaa?
• Paljonko täytyy tehdä?
• Saako kysyä verkon kautta kaverilta vai pitääkö selvittää kaikki itse?
• Pitääkö tehdä kaikki?
• Milloin on valmis?
• Onko pakko tehdä?
• Milloin saa lopettaa? Milloin on ”välitunti” eli tauko? Kauanko tauko kestää?
• Mistä tiedän, että opiskelu taas jatkuu?
• Milloin syödään ja mitä?
• Käytä mahdollisuutta lopettaa raataminen: ”tämän jälkeen / tee nämä ensin / kun olet tehnyt
  nämä, niin sitten / sen jälkeen…”
• Ennakoisiirtymätilanteet, jos päivän aikana on esim. liikuntaa tai ulkoilua. Mikäli niiden aikaa
  voi koulupäivän puitteissa vaihtaa, järjestä ne teidän perheelle / lapselle sopivimpaan aikaan
  päivästä.
  Tampereen Nepsy-materiaalista ENNAKOINTI
• Pyydä opettajalta mahdollisimman tarkka työskentelyn aikataulu ja rytmitä kodin
  työskentely siihen.
• Mikäli saat koulusta vain tehtävät urakkamuotoisesti, voit hyvin noudattaa etäkoulussa
  koulun lukujärjestystä ja rytmittää etäkoulupäivä sen mukaisesti. Tämä jäsentää lapsen ja
  nuoren päivää.
  Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut / Kirsi Pöykkö ja Nepsy-tiimi 2020
• puhelimen herätyskelloa voi käyttää kotikoulun kellona: lapsen valitsema äänimerkki
  ilmoittaa tauosta ja uuden työskentelyjakson alkamisesta, sinne voi tallentaa myös
  ennakoivan äänimerkin (”kohta = 5 min. kuluttua alkaa työskentely”) Tämä näköaistin kautta
  tuleva viesti toimii usein paremmin kuin kuuloaistin kautta (= vanhemman kehotus). Samalla
  lapsen vastuu omasta työskentelystä kasvaa. Kotiin voi myös askarrella kellotaulun, johon
  väritetään mallilla ”uniaika, kouluaika ruoka-aika” (”Kun iso viisari on punaisella, niin silloin
  pitää opiskella.”)
• välituntien, taukojen, ”ohjelma” kannattaa pohtia etukäteen. Suunnitelkaa sellaista
  tekemistä, mikä rentouttaa ja purkaa lapsen opiskelusta syntynyttä kuormitusta, mutta on
  helppo keskeyttää opiskelun taas alkaessa.

1. Opiskeltavien kokonaisuuksien osittaminen / pilkkominen, ohjaaminen alkuun

• toiminta helpottuu usein, kun asiat, tapahtumat, oppiaineiden sisällöt pilkotaan
  pienemmiksi osatekijöiksi. Tässä voi käyttää kuvia (www.papunet.net), piirroksia tai
  yksinkertaisesti tehtävien listausta ranskalaisin viivoin. Lapsen kanssa yhdessä voi päättää,
  missä järjestyksessä edetään, jotta kaikki tulee suoritettua. Lapsen vireystilaa ja esim.
  keskittymiseen vaikuttavien lääkkeiden vaikutusaikaa kannattaa hyödyntää.
• Jos tuntuu, ettei lapsi ymmärrä annettuja ohjeita, ota syy itsellesi, esim. seuraavasti:
  ”Sinulle nämä ovat vissiin melko vaikeita ja minä selitin äsken niin nopeasti.”
  ”Annoin epäselvät ohjeet, anteeksi.”
  ”Huomasin ettet kuunnellut, mutta kerron toki uudestaan.”
• Toisinaan tehtävänä on laajoja esitelmiä, esseitä tai projekteja. Tällöin aikuisen apua tarvitaan
  tehtävän jäsentämisessä, aiheen pilkkomisessa osiin ja tehtävän aikataulutuksessa. Tehtävä
  hahmottuu ja pienenee sopivankokoisiksi palasiksi apukysymysten, tarkasti rajattujen
  osakokonaisuuksien ja konkreettisen päivä- tai tuntikohtaisen aikataulun avulla. Sen jälkeen
  työskentelyssä voi edetä tuntikohtaisten ohjeiden avulla.
• kts. myös Tampereen Nepsy-materiaalista Osittaminen

1. Työskentelyn muu tauotus

• Toisinaan koulun oppitunti (45 / 60 / 75 min.) on liian pitkä aika yhtäjaksoiselle
  työskentelylle. Tuntia voi jakaa esim. 15 min. pätkiin, jota seuraa aina 5 min. tauko (yhdessä
  sovittua oppilasta rentouttavaa puuhaa: värityskuvia / musiikin kuuntelu/ yksi lyhyt tarina
  Aku Ankasta, max. n.10 sivun tarina – ei puhelimen tai pelikoneen käyttöä!). Ko. oppitunnin
  työskentelyksi riittää, mitä näiden 15 min. työskentelypätkien aikana on saatu aikaan, kun
  silloin on yrittänyt parhaansa.
  Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut / Kirsi Pöykkö ja Nepsy-tiimi 2020
• Käytä apuna kännykän kelloa ajastimena / munakelloa / timetimeria (kello, joka näyttää
  jäljellä olevan ajan/ maksuton KidsTimer -sovellus Play-kaupasta ja toimii samalla
  periaatteella) Tämän työskentelymallin voi kertoa myös opettajalle. Osa oppilaista on koulun
  tunneilla usein vain istunut ja kuunnellut – nyt töiden oikea-aikainen tekeminen voi olla
  takkuista. Siksi yhdenkin oppitunnin pilkkominen osiin kannattaa.

1. Motivointi: ”Kun sitä on, onnistuu mikä vain – kun sitä ei ole, ei onnistu mikään!”

• Lapset ja nuoret oppivat uusia asioita helpommin myönteisen palautteen ja palkitsemisen
  kautta
• välitön palaute onnistumisesta on tehokas keino oppimiselle (Hienoa! Huikeaa! Tosi hyvin
  tehty! Hoksaatko, miten hyvin osasit? Huippua!)
• motivointina as-lapselle toimii myös perustelut uuden asian oppimisen tärkeydestä, erilaiset
  lapsen itse miettimät palkkiojärjestelmät (vältä rahapalkkiota, mieluummin yhteistä
  tekemistä ja puuhaa kuin tavaroita tai herkkuja), taulukot, sopimukset, eteneminen omassa,
  itselle sopivassa järjestyksessä (esim. tylsin tehtävä ensin, helpoimmat ensin, tämän jälkeen
  tauko / päivä päättyy tms.)
• Hyvin toimii myös muistutus loppupäivän vapaudesta, kun tehtävät on suoritettu.
• Toinen lapsi tarvitsee palkkion jokaisesta onnistuneesta oppitunnista, toinen jokaisesta
  päivästä ”reippausrastin tai -tarran”, kolmannelle riittää tiedossa oleva palkkio perjantaina,
  kun koko viikko on kasassa.
• Pohdi yhdessä lapsesi tai nuoresi kanssa, mikä malli toimii hänellä parhaiten.
• Ohessa erilaisia pohjia palkkiojärjestelmän seurantaa. Itse piirretty rastilista toimii myös
  hyvin.
  https://www.tampere.fi/ekstrat/nepsy/motivointi.html
• jos on vaikea keksiä hyvää palautetta, käytä apuna vahvuuskorttien luonteen- ja taitojen
  kuvauksia https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/vahvuuskortit_24kpl.pdf
  Näiden avulla on myös tehdä yhteenvetoa päivän / viikon onnistumisista.
• Mihin kiinnität huomion, se vahvistuu.

1. Jumitilanteet, kiukku ja haastava käytös

• Lapsi tai nuori ei yleensä ole tahallaan hankala. Hänellä ei vain ole taitoja käyttäytyä yleisten
  normien mukaan. Aikuisen tehtävä on opettaa näitä.
• Haastavan tilanteen taustalla on yleensä aina joku syy. Se on tärkeä kaivaa esille ja selvittää.
  Näin seuraavia vastaavanlaisia tilanteita voidaan ehkä välttää ja opetella uusi toimintatapa.
• Yleensä haastavan tilanteen aiheuttaa jollain tavoin kuormittava tai epäselvä tilanne: lapsi
  on saanut epäselvät ohjeet, aistiärsykkeitä on liikaa (liikaa melua, liian kirkasta / hämärää,
  liian paljon ihmisiä ympärillä, taustaääniä…) tai lapsen vireystilan esim. opiskeluun on aivan
  väärä. Tällöin voidaan ottaa aikalisä: 15 – 20 min. huilitauko oman, kuormitusta purkavan,
  mielenkiinnon kohteen parissa. Kello mittaa aikaa.
• Lapset ja nuoret voivat kohdata etäkoulun aikana paljon kiukkua, pettymystä ja
  turhautumista aiheuttavia tilanteita.
• Heidän kanssaan on hyvä harjoitella hyväksyttävää tunteiden ilmaisua. Voit esimerkiksi
  sanoittaa lapselle: ”Kaikki tunteet ovat hyväksyttäviä, tunteita tulee ja menee. Anna tunteen
  tulla ja sitten mennä. Siihen ei tarvitse reagoida mitenkään vahvasti.”. Anna vaihtoehtoja ja
  näytä itse mallia kiukun hallintaan omalla käytöksellä. Mikäli et siinä onnistunut, myönnä se
  ja lupaa seuraavalla kerralla harjoitella pontevammin. Lapsi saa samalla mallin omaa
  toimintaa varten.
• Ohessa linkki kiukunhallinnan tueksi:
  Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut / Kirsi Pöykkö ja Nepsy-tiimi 2020
  www.tampere.fi/ekstrat/nepsy/kiukunhallinta.html
• ja tässä selkeä opas jumitilanteisiin:
  https://www.tampere.fi/liitteet/k/6KbeIURdO/Keinoja_jumitilanteisiin.pdf

1. Muita vinkkejä

• Tarjoa apua ja ohjausta, älä jätä yksin selviämään.
• Lapsi kokee stressin hieman toisin kuin aikuinen. Oheisessa linkissä siitä lisää:
  https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/
• Poikkeusoloissa kotien kuntouttavan arjen merkitys korostuu. Aikuisen käytös ja asenne
  vaikuttaa lapseen. Tarkkaile omaa käytöstäsi ja kehon kieltä ohjatessasi lasta. Pysy
  rauhallisen jämäkkänä tehdyissä sopimuksissa.
• Luo päivälle lukujärjestyksen lisäksi järjestys eli struktuuri, mikä toistuu pääosin
  samanlaisena päivästä toiseen:
• Aamiaisesta, pukemisesta, lääkkeistä koulupäivään, välipalaan, päivälliseen, vapaa-aikaan,
  ulkoiluun, iltatoimiin.
• Arkea helpottaa myös selkeät säännöt kellonaikoineen pelaamisesta ja puhelimen käytöstä.
  Näissäkin voi hyödyntää puhelimen ajastinta / munakelloa / timetimeria /Kidstimeria.
• Viikkotasolla voidaan kirjata elokuvaillat, karkkipäivä, etäkyläilyt isovanhempien kanssa…
• Viikon / päivän aikataulun voi yhdessä kirjata näkyviin kirjoittaen tai kuvallisesti johonkin
  näkyvään paikkaan kodissa.
• Arjen struktuuri helpottaa arkea ja sen kuormitusta huomattavasti. Tavalliseen arkeen
  palattua viikkostruktuuriin kirjataan näkyviin myös harrastukset – ja jo nyt, mikäli ne
  toteutuvat esim. etäyhteydellä.
• Huolehdi päivän monipuolisista ruokailuista, jotta lapsen verensokeri pysyy tasaisena.
  Tämä edistää jaksamista opiskella, oppia ja vähentää myös haastavaa käytöstä.
• Tarjoa lapselle aamiainen ennen kotikoulupäivää, lounas n. 11/12 aikaan, välipala esim.
  ”koulun” pääteeksi. Tämä toimii samalla ns. siirtymänä vapaa-aikaan.
• Pyri tekemään kaikki tehtävät sovitun koulupäivän aikana, vältä läksyjä. Tämän käytännön
  voi vielä neuvotella erikseen oman opettajan kanssa.
• Sovita päivään ulkoilua, muutoinkin kuin mahdollisina liikuntatunteina. Vietä ne ainakin
  mahdollisuuksien mukaan ulkona lenkkeillen, pyöräillen, pihalla touhuten.
• Tiivis yhteistyö opettajan kanssa antaa lapselle kokemuksen, että aikuiset välittävät ja
  haluavat hänen parastaan.
• Taitoaineiden (li, ks, ku, ko, mu) suorittaminen voi kotona olla haasteellista. Neuvottele
  opettajan kanssa tehtävien suorittamisesta. Mikäli mahdollista, ehdota, etsi ja sovella
  tehtäviä niin, että ne ovat mahdollisimman mielekkäitä (esim. käsityö -> majan rakentelua).
• Kun aikuisilla on samat pelisäännöt, lapselle tulee turvallinen olo ja häiriökäyttäytyminen
  myös kotona jää vähemmälle.

1. Hyvinvointia koko perheelle arkeen

• Tietoista läsnäoloa https://oivamieli.fi/
• Vireystilan säätelyä https://www.youtube.com/watch?v=yDDZoPwj4LI

Palaa Arki, koulu ja vapaa-aika -sivulle