Autismi- ja Aspergerliiton lausunto kehitysvamma-alan ammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta
Kehitysvamma-alalla työskentelevä törmää lähes väistämättä jossain vaiheessa työurallaan autismikirjon tuettavaan. Ammattitutkintoon tulisi sisällyttää tietoa autismista, jossa lisävammana voi olla kehitysvamma ja myös omana oireyhtymänään, koska autismi ei määritelmän mukaan ole kehitysvammaisuuteen liittyvä lisävamma tai -sairaus.
Yleistä
Kehitysvamma-alan ammattitutkinto (jatkossa ”ammattitutkinto”) on kehitysvammaisten parissa eri tehtävissä toimiville perustason koulutuksen saaneille henkilöille tärkeä väylä ammattiosaamisen päivittämiseen ja lisäämiseen. Kehitysvamma-alan toimintaympäristön muuttuminen, palvelurakenteiden uudistuminen sekä entistä yksilöllisemmän ja asiakkaiden omista tarpeista lähtevän työskentelytavan omaksuminen edellyttävät myös ammattitutkinnon uudistamista.
Ammattitutkinnon rakenteen uudistaminen esitetyllä tavalla on mielestämme kannattavaa. Nykyisessä ammattitutkinnossa on vaihtoehtoisesti valittavina tutkinnon osina ollut osia (esim. vuorovaikutus ja kommunikointi ja Arkielämän taitojen edistäminen ja oppimisen tukeminen), joiden olisi kuulunut sisältyä pakollisiin osiin. Ammattitutkinnon perusteiden luonnoksessa ko. aihealueet on siirretty osaksi pakollisia tutkinnon osia ja Autismi- ja Aspergerliitto pitää tätä kannatettavana uudistuksena. Pidämme hyvänä myös sitä, että ammattitutkinnossa on valinnaisten tutkinnon osion määrää pienennetty oleellisesti. Tutkinnosta muodostuu näillä muutoksilla kompakti, helposti hahmottuva ja myös työelämän tarpeita vastaava kokonaisuus.
Jotta ammattitutkinnon sisältö täyttäisi työelämälähtöisyyden edellyttämät tarpeet, olisi sen tarjottava tietoa myös autismikirjosta. Kehitysvamma-alalla työskentelevä törmää lähes väistämättä jossain vaiheessa työurallaan autismikirjon tuettavaan. Ammattitutkintoon tulisi sisällyttää tietoa autismista, jossa lisävammana voi olla kehitysvamma ja myös omana oireyhtymänään, koska autismi ei määritelmän mukaan ole kehitysvammaisuuteen liittyvä lisävamma tai -sairaus (ks. s. 4, laatikko: Kehitysvammatietouden huomioon ottaminen). Esitämme yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmat muutosesitykset ammattitutkinnon perusteiden luonnokseen tältä osin koskien erityisesti tutkinnon osaa Toimintakyvyn ja oppimisen tukeminen.
Yksityiskohtaiset perustelut
Kommentit kohtaan: Ammatillinen toiminta kehitysvamma-alalla
s. 2
1. laatikko: Ammattieettinen toiminta ja …
– viimeisessä kohdassa tulisi lukea ” toimii vammaisia henkilöitä koskevien kansallisten ja kansainvälisten sopimusten mukaan.” Kehitysvamma-alaa ko. sopimukset koskevat toki välillisesti.
2. laatikko: Lainsäädännön huomioon ottaminen
– Lakien lista on sekava, ei sisällä kaikkia olennaisia lakeja, mutta toisaalta sisältää lakeja, joita pidämme ammattitutkintoon nähden epäolennaisina.
– Listasta puuttuu kehitysvamma-alan kannalta mielestämme keskeisestä lakien hierarkiasta (PL-YK:n vammaissopimus-SHL-Vammaispalvelulaki-Kehitysvammalaki) Vammaispalvelulaki.
– Asumispalvelut sijoittuvat sosiaalihuollon piiriin, listasta puuttuu kuitenkin Laki sosiaalihuolloin asiakkaan asemasta ja oikeuksista samoin kuin laki kuntoutuksen ja apuvälinepalveluiden järjestämisestä sekä Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista. Esitämme näiden lakien lisäämistä ko. listaan.
– Sen sijaan kyseenalaistamme sen, onko ko. ammattiryhmän tarpeen tuntea erikoissairaanhoitolain, sairausvakuutuslain tai varhaiskasvatuslain kaltaisten isojen lakien keskeinen sisältö kehitysvamma-alan ja kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta.
s. 4
1. laatikko: Kehitysvammatietoisuuden huomioon ottaminen
– lisäys omana kohtanaan: tietää autismista, jossa lisävammana voi olla kehitysvamma ja myös omana oireyhtymänään, koska autismi ei määritelmän mukaan ole kehitysvammaisuuteen liittyvä lisävamma tai -sairaus
s. 5
2. laatikko: Perushoito
– lisäys kahteen ensimmäiseen kohtaan: toteuttaa turvallisesti ja kohteena olevan henkilön erityispiirteet (esim. aistiherkkyydet) huomion ottaen perushoitoon liittyvät toimenpiteet / tarvittavat hoidolliset toimenpiteet.
– viimeinen kohta: Voidaanko ko. ammattitutkinnon suorittajaa edellyttää seuraamaan kehitysvammalääketieteen ajankohtaista tutkimusta? Vaatimus tulisi asettaa työnantajille, että he pitävät KAIKKI työntekijät tietoisina asiasta. Yhdelle työntekijäryhmälle, mahdollisesti omalla ajallaan suoritettavana, ei tuota velvoitetta voine ammattitutkinnon perusteissa sälyttää.
s. 6
1. laatikko
– ko. osioon tulisi selkeämmin kirjoittaa auki ajatus siitä, että hyväksytyn suorituksen kriteerit edellyttävät myös sen, että tutkinnon suorittaja tunnistaa oman toimintansa vaikutuksen asiakkaan käyttäytymisen säätelyyn ja turvallisuuden tunteen rakentumiseen. Työntekijöiden ohjaustavoilla ja asenteilla on suuri merkitys ohjaustyön onnistumisessa erityisesti autististen asiakkaiden parissa työskenneltäessä. Ennakoivalla työskentelytavalla ja sovituista struktuureista johdonmukaisesti kiinni pitäen mm. ennaltaehkäistään uhka- ja vaaratilanteiden syntymistä ja toisinpäin.
Kommentit kohtaan: Toimintakyvyn ja oppimisen tukeminen
s. 8
Ammattitaitovaatimukset
lisätään uusi kohta: tukea henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista
kohtaan kaksi lisäys: ottaa huomioon ympäristön merkityksen…. toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä
kohtaan neljä lisäys: ottaa huomioon motoriset taidot sekä puhe- ja aistivammat toimintakyvyn tukemisessa
s. 9
3. laatikko: Ympäristön merkityksen huomioon ottaminen
kohta kolme lisäys: varmistaa toiminnallaan asiakkaalle mahdollisimman esteettömän, saavutettavan ja osallisuutta tukevan ympäristön
s. 11
1. laatikko:
kohta yksi lisäys: tunnistaa yksilölliset ohjaustarpeet ja asettaa ohjaukselle tavoitteita
s. 12
Lisätään uusi laatikko: Autismikirjon asiakkaan tukeminen
- hyödyntää työssään tietoa autismista
- havainnoi henkilön tapaa kommunikoida
- ottaa ohjaustilanteessa huomioon henkilön toimintakyvyn ja mielialan ja sopeuttaa toimintansa yksilöllisesti
- noudattaa arjen tukemisessa työyhteisössä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä (mm. arjen strukturointi kuvia jne. tarvittaessa hyväksi käyttäen)
Kommentit kohtaan: Vuorovaikutus ja kommunikaatio
s. 15
2. laatikko:
– toinen kohta lisäys: käyttää henkilöllä käytössä olevia ja/tai tilanteeseen soveltuvia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä (AAC)
Helsingissä 6.9.2016
Päivi Norvapalo
puheenjohtaja
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Tarja Parviainen
toiminnanjohtaja
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Autismi- ja Aspergerliiton lausunto PDF-muodossa