Autismi ja kehitysvammaisuus
Hieman yli 30%:lla autismikirjolla olevista esiintyy liitännäisenä diagnoosina kehitysvamma.
Kehitysvamma tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää asioita. Se havaitaan usein jo lapsuudessa. Kuten autismin, niin kehitysvammaisuudenkin vaikutus ihmisiin on hyvin yksilöllistä. Kehitysvamma sekoitetaan usein oppimisvaikeuksiin, kuten lukihäiriöön, jotka taas eivät vaikuta älykkyyteen.
Lievästi kehitysvammaisena voidaan pitää henkilöä, jolla testeillä mitattava älyllinen kokonaistaso (ÄO) jää alle 70 ÄO-pisteen ja lisäksi hänellä on havaittavissa muita ongelmia päivittäisessä toimintakyvyssä. Älykkyystestit mittaavat kykyä ratkaista ongelmia, käyttää harkintaa sekä oppia ja ovat aina suuntaa antavia.
Seuraavat käyttäytymispiirteet ja liitännäiset ovat yleisempiä kehitysvammaisilla autismikirjolla olevilla ihmisillä:
- stereotyyppinen käyttäytyminen (esim. kehon keinuttaminen)
- kielenkäytön häiriö (esim. puhutun kielen puuttuminen)
- itseä vahingoittava käytös
- epilepsia
Kehitysvammaisen autismikirjon henkilön kohdalla, tulee kiinnittää erityistä huomiota tuettuun päätöksentekoon. Tuetulla päätöksenteolla tarkoitetaan kaikkea tukea, jonka tavoitteena on ohjata tekemään henkilön omaa elämään vaikuttavia päätöksiä sekä arjen valintoja.
Lisätietoa THL:n sivuilla tuetusta päätöksenteosta.
Tukiliiton sivuille kirjoitettu Blogi tuetusta päätöksen teosta.
Lisätietoa kehitysvammaisuudesta löytyy Tukiliiton, Vernerin sekä Kehitysvammaliiton verkkosivuilta.