Perustietoa autismista

Autismi johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä. Autismi ilmenee ihmisellä tavassa aistia ja kokea ympäröivä maailma sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Autismi on synnynnäinen ja koko elämän mittainen tila, joka ilmenee hyvin yksilöllisesti ja sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Jotkut pystyvät elämään hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea läpi elämänsä.

Autismissa ihmisen tuen tarve monesti muuttuu iän, elämäntilanteen, tukitoimien tai lähipiirin tuen vaikutuksesta.

Autismi ei johdu toimimattomasta vanhemmuudesta, huonosta kasvatuksesta tai muusta vastaavasta tekijästä, vaan sillä on sekä geneettistä että fysiologista taustaa.

Mikä ihmeen autismikirjo?

Sana ”autismikirjo” kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua. Onkin sanottu, että jos olet tavannut yhden autismikirjon ihmisen, niin olet tavannut vain yhden autismikirjon ihmisen. Autismikirjon häiriö on tulevan ICD-11 tautiluokituksen mukainen diagnoosin lääketieteellinen nimitys.

Autismikirjoon liittyvät ydinpiirteet

Autismikirjolla olevilla ihmisillä on havaittavissa yhteisiä, tunnistettavia ydinpiirteitä, jotka ilmenevät kuitenkin hyvin yksilöllisesti ja niiden vaikutus ihmisen toimintakykyyn on myös yksilöllistä.

Yhteisiä ydinpiirteitä:

• Vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä, etenkin vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa.  
• Aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa.
• Vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa (toiminnanohjaus).
• Poikkeavan voimakas hermoston kuormittuminen ja stressitason nousu.

Autismiin liittyy paljon vahvuuksia ja voimavaroja. Tällaisia ovat muun muassa hyvä keskittymiskyky ja kyky havaita yksityiskohtia sekä ratkaista monimutkaisiakin ongelmia ja hyvä oikeudentaju.

Autismikirjon esiintyvyys

Autismikirjolla olevia ihmisiä on kaikkialla maailmassa. Eri tutkimusten mukaan autismikirjoa esiintyy väestöstä noin 1-1,2 %:lla. Suomessa tämä tarkoittaisi 55000-65000 henkilöä. Autismin taustalla olevia syitä ei kunnolla tunneta. Luultavasti taustalla on useita tekijöitä, jotka ovat sekä geneettisiä että ympäristöstä johtuvia. Lisäksi perintötekijät yhdessä ympäristötekijöiden kanssa vaikuttavat autismin syntyyn ja ilmenemismuotoon. 

Autismiin liittyvä diagnosointi on kehittynyt viimeisten vuosikymmienien aikana. Diagnooseista suurin osa tehtiin vielä 2000-luvun alkupuolella ihmisille, joilla autismi esiintyi vahvaa tukea vaativana ja heillä autismiin liittyi monesti merkittävää kielenkehityksen häiriötä ja/tai kehitysvammaisuutta. Diagnosoinnin kehittyessä myös kuva autismista muuttui.

Nykyään arvioidaan, että yli 70% prosenttia autismikirjolla olevista ovat henkilöitä, joilla autismi esiintyy ilman poikkeavaa kielenkehitystä ja/tai kehitysvammaa. Tämä kehitys on myös lisännyt autismikirjolla olevien ihmisten arvioitua osuutta väestössä.

Toinen merkittävä muutos on liittynyt autismikirjolla olevien tyttöjen ja naisten diagnosointiin. Kun kuva autismikirjosta laajeni, huomattiin sitä esiintyvän aiempaa enemmän myös naisilla ja tytöillä. Tämän hetkisten tutkimusten mukaan esiintyvyyssuhde miesten ja naisten välillä on 3:1.