Perustietoa autismista

Autismi johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä. Autismi ilmenee ihmisellä tavassa käsitellä tietoa, aistia ja kokea ympäröivä maailma sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Mikä ihmeen autismikirjo?

Autismi on ihmisen synnynnäinen, pysyvä, mutta muuttuva ominaisuus. Autismi on osa ihmiskunnan luonnollista neuromoninaisuutta, jossa ihmisten aivojen erilainen kehitys tuottaa erilaista tapaa käsitellä tietoa, kokea ja havainnoida maailmaa sekä kommunikoida ja vuorovaikuttaa muiden ihmisten kanssa. Autismin tunnistettavat, yhteiset piirteet ilmenevät jokaisella autismikirjon henkilöllä yksilöllisesti. Piirteiden vaikutus toimintakykyyn vaihtelee paljon vuorovaikutuksessa sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen ympäristön kanssa sekä henkilön hyvinvoinnin mukaan.

Autismi ei johdu toimimattomasta vanhemmuudesta, huonosta kasvatuksesta tai muusta vastaavasta tekijästä, vaan sillä on sekä geneettistä että fysiologista taustaa.

Sana ”autismikirjo” kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua. Onkin sanottu, että jos olet tavannut yhden autismikirjon ihmisen, niin olet tavannut vain yhden autismikirjon ihmisen. ”Autismikirjon häiriö” -ilmaisua käytetään puhuttaessa diagnostiikasta ja sen kriteereistä. Autismikirjon häiriö -diagnoosi on luotu tunnistamaan ne autistit, joiden piirteiden vaikutus vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa muodostavat toimintakykyä haittaavan häiriön, johon tarvitaan erityistä tukea yhteiskunnalta.  Kaikki autistit eivät täytä näitä kriteereitä.

Autismikirjoon liittyvät ydinpiirteet

Autismikirjolla olevilla ihmisillä on havaittavissa yhteisiä, tunnistettavia ydinpiirteitä, jotka ilmenevät kuitenkin hyvin yksilöllisesti ja niiden vaikutus ihmisen toimintakykyyn on myös yksilöllistä.

Yhteisiä ydinpiirteitä:

• Erilaisuutta sosiaalisessa kanssakäymisessä, etenkin vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa.  
• Aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja enemistöstä poikkeavaa.
• Vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa
• Erityisen voimakas hermoston kuormittuminen ja stressitason nousu.

Autismiin liittyy paljon vahvuuksia ja voimavaroja. Tällaisia ovat muun muassa hyvä keskittymiskyky ja kyky havaita yksityiskohtia sekä ratkaista monimutkaisiakin ongelmia ja hyvä oikeudentaju.

Autismikirjon esiintyvyys

Autismikirjolla olevia ihmisiä on kaikkialla maailmassa. Eri tutkimusten mukaan autismikirjoa esiintyy väestöstä noin 1-1,2 %:lla. Suomessa tämä tarkoittaisi 55000-65000 henkilöä. Autismin taustalla olevia syitä ei kunnolla tunneta. Luultavasti taustalla on useita tekijöitä, jotka ovat sekä geneettisiä että ympäristöstä johtuvia. Lisäksi perintötekijät yhdessä ympäristötekijöiden kanssa vaikuttavat autismin syntyyn ja ilmenemismuotoon. 

Autismiin liittyvä diagnosointi on kehittynyt viimeisten vuosikymmienien aikana. Diagnooseista suurin osa tehtiin vielä 2000-luvun alkupuolella ihmisille, joilla autismi esiintyi vahvaa tukea vaativana ja heillä autismiin liittyi monesti merkittävää kielenkehityksen häiriötä ja/tai kehitysvammaisuutta. Diagnosoinnin kehittyessä myös kuva autismista muuttui.

Nykyään arvioidaan, että yli 70% prosenttia autismikirjolla olevista ovat henkilöitä, joilla autismi esiintyy ilman poikkeavaa kielenkehitystä ja/tai kehitysvammaa. Tämä kehitys on myös lisännyt autismikirjolla olevien ihmisten arvioitua osuutta väestössä.

Toinen merkittävä muutos on liittynyt autismikirjolla olevien tyttöjen ja naisten diagnosointiin. Kun kuva autismikirjosta laajeni, huomattiin sitä esiintyvän aiempaa enemmän myös naisilla ja tytöillä. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä puhutaan tästä ilmiöstä myös nimellä ”internal presentation of autism” eli ”sisäistetty autismi”, jota ilmenee kaikilla sukupuolilla. Autismikirjon häiriö diagnosoidaan miehillä neljä kertaa todennäköisemmin kuin naisilla. Suhdeluvuksi on yleisesti arvioitu noin 4,2:1 (Käypä hoito -suositus).