Tutkimustietoa

Tähän on koottu pieni valikoima autismikirjoon liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä.

Aikuisiän autismikirjo, syömiskäyttäytyminen ja ravintolisien vaikutus oireisiin

Peltoniemi, Heidi; Ruusunen, Anu; Suomen lääkärilehti, 2021
Katsausartikkeli: Aikuisiän autismikirjo, syömiskäyttäytyminen ja ravintolisien vaikutus oireisiin (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä
Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, miten aikuisiän autismikirjo vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen ja onko ravintolisien käytöstä apua oireiden hallinnassa. Tärkeimmät päätelmät:

• Autismikirjon häiriö aiheuttaa useita syömiseen liittyviä motorisia ja toiminnallisia vaikeuksia.
• Autististen henkilöiden ruokavalion laatu on usein heikompi kuin muulla väestöllä, ja ylipainoisuus voi olla yleisempää.
• Ravitsemus on tärkeässä roolissa autististen henkilöiden hoidossa, ja riittävän ravitsemushoidon toteuttamiseen tarvitaan monia terveydenhuollon ammattiryhmiä.
• Autistiset aikuiset eivät saa tarpeisiinsa nähden riittävää hoitoa terveydenhuollossa.
• Ravintolisillä tai välttämisruokavalioilla ei ole havaittu olevan vaikutusta autismikirjon oireisiin.

Ennenaikaisen kuolleisuuden ja itsetuhoisuuden riski autismikirjon häiriöissä

Jokiranta-Olkoniemi, Elina; Gyllenberg, David; Suominen, Auli; Kronström, Kim; Chudal, Roshan; Sourander, Andre, Journal of Autism and Developmental Disorders, 2020.

Risk for Premature Mortality and Intentional Self-harm in Autism Spectrum Disorders  (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä

Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin 1987–2005 syntyneiden autismikirjon lasten ja nuorten kuolleisuus- ja itsetuhoisuusriskiä suhteessa vertailuryhmään.

Tulosten mukaan autismikirjon ihmisillä on noin kaksinkertainen itsetuhoisuuden riski verrattuna muuhun väestöön. Riskiä selittivät psykiatriset rinnakkaissairaudet, ja niistä erityisesti psykoottiset, mieliala- sekä ahdistuneisuushäiriöt. Autismikirjon ihmisten kohonnut ennenaikaisen kuolleisuuden riski liittyi luonnollisiin syihin. Silloin riski oli suhteellisesti korkein tytöillä sekä älyllisesti kehitysvammaisilla autisteilla.

Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja diagnosointi Suomessa – perheiden näkemys

Yliherva, Anneli; Rantala, Leena; Ebeling, Hanna; Gissler, Mika; Parviainen, Tarja; Tani, Pekka; Moilanen, Irma, Duodecim, 2018
Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja diagnosointi Suomessa – perheiden näkemys (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä

Eurooppalaiseen ASDEU‑hankkeeseen liittyneessä kyselyssä kartoitettiin miten vanhemmat ovat kokeneet lapsensa autismikirjon häiriön varhaisen tunnistamisen ja diagnosointiprosessin. Tulosten mukaan autismikirjon häiriö tunnistettiin Suomessa keskimäärin 1,9 vuoden iässä ja diagnoosi asetettiin 3,9 vuoden iässä. Vanhemmat olivat tyytyväisiä työntekijöiden ammattitaitoon, mutta toivoivat, että heidän huolensa olisi otettu vakavasti ja lapsi lähetetty jatkotutkimuksiin nopeammin. Diagnoosin asettamisen jälkeen vanhemmat toivoivat lääkäriltä enemmän aikaa keskusteluun. Vanhempia on tärkeä kuunnella autismikirjon häiriön tunnistamisessa, ja neuvolaseulontaa on hyvä kehittää. Siten olisi mahdollista varhentaa lapsen diagnoosin saamista.

Aikuisen autismikirjon häiriö

Koskentausta, Terhi; Koski, Anniina; Tani, Pekka, Duodecim 2018.
Katsaus: Aikuisen autismikirjon häiriö (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä

Autismikirjon häiriö (ASD) on varhaislapsuudessa ilmenevä ja useimmiten läpi elämän jatkuva neurobiologinen häiriö. Iän myötä ASD:n ydinoireet voivat osittain lievittyä. Psykiatriset oheishäiriöt ja somaattiset sairaudet ovat ASD:n yhteydessä tavallisia ja vaikuttavat aikuisen toimintakykyyn ja palvelujen tarpeeseen. Diagnosoinnissa keskeistä on osoittaa häiriölle tyypillisten piirteiden alkaminen varhaislapsuudessa ja jatkuminen keskeytyksettä nykyhetkeen. Autistisilla henkilöillä on oikeus tavanomaisiin hoitoketjun mukaisiin terveydenhuollon palveluihin, joiden lisäksi tarvitaan heille suunnattuja erityispalveluja.

Yksilöllinen ja perinnöllinen alttius itsemurhayrityksiin ja itsemurhiin autismissa: kohorttitutkimus

Hirvikoski, T.; Boman, M.; Chen, Q.; D’Onofrio, B. M.; Mittendorfer-Rutz, E.; Lichtenstein, P.; Bölte, S.; Larsson, H. (2019)
Individual risk and familial liability for suicide attempt and suicide in autism: a population-based study (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä

Ruotsalaisväestöön perustuvasta laajasta tutkimuksesta kävi ilmi, että autismikirjon ihmisten riski kuolla itsemurhaan on kymmenkertainen verrattuna muuhun väestöön. Naisilla riski on miehiä korkeampi, varsinkin jos heillä on todettu myös ADHD. Autismikirjolla olevista naisista, joilla oli myös ADHD, jopa joka viides oli yrittänyt itsemurhaa.

Autismikirjon ihmisten ennenaikainen kuolleisuus

Hirvikoski, Tatja; Mittendorfer-Rutz, Ellenor; Boman, Marcus; Larsson, Henrik; Lichtenstein, Paul; Bölte, Sven (2016)
Premature mortality in autism spectrum disorder (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä

Laajaan ruotsalaiseen aineistoon pohjautuvassa tutkimuksessa tarkasteltiin autismikirjon ihmisten kuolleisuutta sekä kuolinsyitä verrattuna muuhun väestöön. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolen ja älyllisen kehitystason vaikutusta tuloksiin. Tuloksista ilmeni, että autismikirjon ihmisillä on yli kaksinkertainen ennenaikaisen kuoleman riski verrattuna muuhun väestöön. Enemmistö heistä kuolee tavanomaisiin terveysongelmiin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin tai syöpiin. Kuolinsyynä itsemurha on merkittävä: autismikirjon ihmisten riski kuolla itsemurhaan on kymmenkertainen verrattuna normiväestöön. Naisilla riski on miehiä korkeampi.  

Vammaispalvelujen osaamiskeskus Etevan raportti: Tutkimuskatsaus autismiin 

Wallace, Simon; Guldberg, Karen; Bailey, Anthony, Deduktia Oy (2019)
Tutkimuskatsaus autismiin (A Research Review On Autism) (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä

Vammaispalvelujen osaamiskeskus Etevan laaja kansainvälinen selvitys autismikirjoa käsittelevästä tieteellisestä tutkimuksesta. Tutkijaryhmän toteuttamassa selvityksessä nousivat esille sekä inhimilliset että yhteiskunnalliset näkökulmat, kuten autismikirjoon liittyvät kustannukset. 

Raportin ensimmäisessä osassa luodaan katsaus autismin syntymekanismeja, oireyhtymälle ominaisia piirteitä ja rinnakkaishäiriöitä käsitteleviin tutkimuksiin. Toisessa osassa käsitellään tutkimustietoa mm. autismikirjon diagnosoinnista, tukitoimista ja palveluista, varhaisesta puuttumisesta sekä koulutuksesta.

Tutkimustiedon pohjalta raportti suosittelee jatkossa autismin syiden selvittämisen sijaan suunnata nykyistä enemmän resursseja autististen henkilöiden elämää helpottavaan tutkimukseen ja käytännön interventioihin.

Oulun yliopiston väitöstyö: Autismikirjolla? Autismipiirteisyyden tunnistaminen ja arviointi kognitiivisesti hyvätasoisilla koululaisilla.

Jussila, Katja, PsM, Oulun yliopisto (2019)
On the autism spectrum? Recognition and assessment of quantitative autism traits in high-functioning school-aged children. An epidemiological and clinical study (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä

Väitöstutkimuksessa kartoitettiin autistisia piirteitä ja aistipoikkeavuuksia kokonaisesta ikäluokasta kahdeksanvuotiaita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Väitöstyössä osoitettiin, että lapsen aistiherkkyydet sekä hänen isänsä tai veljensä autistiset piirteet auttavat tunnistamaan lapset, joilla on kohonnut riski autismikirjon häiriölle.

Myös muilla kuin autismikirjon lapsilla aistipoikkeavuudet (yli- tai aliherkkyydet) olivat yhteydessä heikentyneeseen sosiaaliseen toimintakykyyn (autismipiirteisyyteen). Koko tuhansia lapsia käsittävässä aineistossa aistipoikkeavuuksien esiintyvyys oli 8%. Autismikirjon lapsista peräti 54 prosentilla oli aistipoikkeavuuksia. Koska aistipoikkeavuudet ovat tutkimusten mukaan varsin pysyviä, ne auttavat tunnistamaan mahdollisesti autismikirjolla olevat lapset jo varhaisessa vaiheessa ja asia tulisikin kartoittaa neuvolassa. 

Raskaudenaikaisen DDT-altistuksen vaikutus kohonneeseen autismiriskiin:

Alan S. Brown, M.D., M.P.H., Keely Cheslack-Postava, Ph.D., Panu Rantakokko, Ph.D., Hannu Kiviranta, Ph.D., Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Ph.D., Ian W. McKeague, Ph.D., Heljä-Marja Surcel, Ph.D., Andre Sourander, M.D., Ph.D.(2018) 
Association of Maternal Insecticide Levels With Autism in Offspring From a National Birth Cohort (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä
Turun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Columbian yliopiston yhteistutkimuksessa osoitetaan mahdollinen yhteys raskausajan DDT- altistuksen ja kohonneen autismiriskin välillä. DDT on diklooridifenyylitrikloorietaani; eräs hyönteismyrkkynä käytetty, nisäkkäiden rasvakudokseen kertyvä torjunta-aine (klooritettu etaanijohdos). Mitä enemmän äiti oli altistunut ko. hyönteismyrkylle, sitä suurempi oli lapsen autismitodennäköisyys.

Strathclyden yliopiston meta-analyysi autismikirjon esiintyvyydestä

Tommy MacKay, James Boyle & Michael Connolly (2016) 
The Prevalence of Autistic Spectrum Disorder: A Systematic Review and Meta-Analysis (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä

Meta-analyysin tarkoituksena oli selvittää autismikirjon maailmanlaajuista esiintyvyyttä siitä tehtyjen tutkimusten perusteella. Tutkimusryhmä tuli tulokseen, että luotettavin autismikirjon esiintyvyys on 1.04% (95% CI 0.99% – 0.108%).

Tutkimus autismin kirjon diagnoosien esiintyvyydestä

Sebastian Lundström; Abraham Reichenberg; Henrik Anckarsäter; Paul Lichtenstein; Christopher Gillberg (2015)
Autism phenotype versus registered diagnosis in Swedish children: prevalence trends over 10 years in general population samples (linkki tutkimukseen avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä
Autismikirjon diagnoosien määrä on viime vuosina lisääntynyt vahvasti. Oireet eivät ole yleistyneet väestössä, vaan kasvu diagnooseissa johtuu todennäköisesti laajentuneista diagnoosikriteereistä, siitä, että useampi hakee apua, sekä ammattilaisten lisääntyneestä tietoisuudesta.

Tutkijat Göteborgin yliopistosta käyttivät 1.000.070 ihmisen tietokantaa, sekä toista tietokantaa 19.000 kaksosesta, ja haastattelivat kaksosten vanhempia. Tulos osoitti, että vaikka diagnoosien määrä rekisterissä kasvoi joka vuosi, pysyi kaksosryhmässä oireiden määrä samana 10-vuotisjaksolla. Eli autismikirjon diagnoosien yleistyminen ei johdu siitä, että oireita olisi väestössä aiempaa enemmän, vaan enemmän diagnooseihin liittyvästä hallinnollisesta puolesta.

Suomen Puheterapeuttiliitto ry:n kannanotto tuettuun kirjoittamiseen eli fasilitoituun kommunikointiin

Linkki Puheterapeuttiliiton kannanottoon (avautuu uuteen välilehteen)

Suomen Puheterapeuttiliitto linjaa 2016 vuoden kannanotossaan, että tuettua kirjoittamista ei tulisi käyttää tukevana ja korvaavana kommunikointimenetelmänä, koska sitä ei voida pitää luotettavana kommunikointimenetelmänä.

Kehitysvammaliitto ei suosittele tuetun kirjoittamisen käyttöä

Linkki Kehitysvammaliiton kannanottoon (avautuu uuteen välilehteen)

Kehitysvammaliitto yhtyy vuoden 2015 kannanotossaan kansainvälisen ISAAC:n kannanottoon tuetusta kirjoittamisesta eli fasilitoinnista eikä pidä tuettua kirjoittamista luotettavana puhetta korvaavana kommunikointikeinona.

Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla – katsaus

Irma Moilanen, Marja-Leena Mattila, Soile Loukusa ja Marko Kielinen (14/2012, Duodecim)
Linkki katsausartikkeliin (avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä
Lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi muodostavat yhdessä autismikirjon häiriöt. Pääoireet muodostavat niin sanotun autistisen triadin. Siihen kuuluvat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation laadulliset poikkeavuudet sekä stereotypiat, joilla tarkoitetaan rajoittuneita, toistavia ja kaavamaisia käyttäytymispiirteitä, kiinnostuksen kohteita ja toimintoja. Lisäksi monilla on aistipoikkeavuuksia, neurologisia poikkeavuuksia, psykiatrista komorbiditeettia sekä näkökyvyn, kuulon tai liikunnan häiriöitä.

Diagnostiikka ja kuntoutus toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Aikainen tunnistaminen ja varhaiskuntoutus parantavat autismikirjon häiriöitä sairastavien lasten ennustetta. Neuvoloissa toteutettavaa autismiseulontaa kehitellään.

Aspergerin oireyhtymä tytöillä ja naisilla

Petra Waris, Tuula Kulomäki ja Pekka Tani (15/2011, Duodecim)
Linkki artikkeliin Aspergerin oireyhtymä tytöillä ja naisilla (avautuu uuteen välilehteen)

Sisällöstä
Aspergerin oireyhtymään (AS) liittyvässä kirjallisuudessa on keskitytty kuvaamaan lähinnä pojilla ilmenevää oireistoa. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös AS-tyttöjen tyypillisestä oirekuvasta poikkeaviin piirteisiin, jotka saattavat vaikeuttaa oireyhtymän havaitsemista. AS-tyttöjen tuen tarve ei välttämättä tule esille, koska he saattavat reagoida asioihin passiivisesti tai korvata ja peittää vaikeuksiaan muilla taidoillaan. Tällöin kehityksellinen häiriö jää helposti tunnistamatta.

Tyttöjen oletetaan usein olevan luonnostaan sosiaalisia, mikä aiheuttaa vaikeuksia erityisesti AS-tytöille. Kohdatessaan tällaisia odotuksia AS-tytöt tarvitsevat tukea. Lisäksi oma naisellisuus, seksuaalisuus, työllistyminen ja parisuhde ja äitiys saattavat herättää kysymyksiä.

Jotta Aspergerin oireyhtymä tunnistettaisiin tytöillä nykyistä paremmin, tulee ottaa huomioon, että oirekuva saattaa olla erilainen kuin pojilla. Oikean diagnoosin tekeminen on tärkeää, koska sen jälkeen voidaan suunnitella henkilölle hänen tarpeidensa mukaiset tukitoimet. Niihin voi kuulua esimerkiksi sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoittamista, toiminta-, puhe- ja fysioterapiaa tai psykiatristen liitännäisoireiden lääkehoitoa. Tytöillä on usein tuen tarvetta jo varhain, mutta sitä ei tunnisteta samalla tavalla kuin pojilla.

Oireyhtymän tunnistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa mahdollistaa varhaiset tukitoimet, joiden merkitys vuorovaikutustaitojen kehittymisessä ja mahdollisesti myöhemmän masennusoireilun ehkäisemisessä saattaa olla olennainen.

Opinnäytetöitä

Kokemuksista kehittämisideoiksi – autismikirjon lasten vanhempien näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Kaisa Lumokallio Sosionomi YAMK (Laurea AMK) 2022.

Linkki opinnäytetyöhön: Kokemuksista kehittämisideoiksi – autismikirjon lasten vanhempien näkökulmia palvelujen kehittämiseen (avautuu uuteen välilehteen).

Opinnäytetyön avulla vahvistui käsitys vanhempien kokemuksista liittyen autismikirjon tunnistamiseen, palvelujärjestelmään sekä tietoisuuteen autismikirjon häiriöstä. Vanhempien kokemuksista välittyi monia negatiivisia kokemuksia ja tunnetiloja erityisesti palvelujärjestelmään ja autismikirjon tunnistamiseen liittyen. Vanhemmat kaipasivat myös itselleen lisää selkeästi koottua tietoa autismikirjosta sekä lisäkoulutusta ammattilaisille autismikirjoon liittyen.

Vanhempien toiveina oli saada tukea jo ennen diagnoosia sekä työntekijöiden pysyvyys olisi nykyistä parempaa. Vanhempi saisi pitäytyä vanhemman roolissa ja ammattilaiset hoitaisi omat tehtävänsä. Vanhempien mielestä tärkeää on, että lapsi saisi hänelle oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista tukea.

Autismikirjon henkilöiden mielekäs vapaa-aika 

Titta Kasurinen, Toimintaterapeutti (Metropolia AMK), Lilli Leino, Toimintaterapeutti (Metropolia AMK): Metropolia Ammattikorkeakoulu 2017

Linkki opinnäytetyöhön: Autismikirjon henkilöiden mielekäs vapaa-aika (avautuu uuteen välilehteen)

Mielekäs vapaa-aika on merkittävä tekijä yksilön hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta. Autismikirjon henkilöiden osalta kokemuksia vapaa-ajasta on tutkittu vähän. Tässä opinnäytetyössä esitellään autismikirjon henkilöiden näkemyksiä mielekkäästä vapaa-ajan toiminnasta haastatteluiden ja omaelämänkerrallisen kirjallisuusaineiston avulla.

Opinnäytetyö autismikirjon naisten äitiydestä

Minna Kraappa, Satakunnan Ammattikorkeakoulu 2018
Linkki opinnäytetyöhön Autismikirjon naistet ja äitiys (avautuu uuteen välilehteen)

Opinnäytetyön aiheena on autismikirjon naiset ja äitiys. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka tarkoituksena oli selvittää autismikirjolla olevien äitien kokemuksia. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, miten äidit jaksavat, mitä haasteita he kohtaavat, mistä he saavat voimavaroja ja mitä vahvuuksia heillä on.