Autismikirjon ihmiset eivät tule lääkärissä ymmärretyksi
Kohtaamisen ongelmat terveydenhuollossa voivat johtaa autismikirjon henkilöiden väärään hoitoon, vääriin diagnooseihin ja väkisin tehtyihin toimenpiteisiin.
Autismikirjon ihmisillä on tutkitusti kohonnut riski monenlaiseen somaattiseen sairastavuuteen, mielenterveyden ongelmiin ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen. He tarvitsevat keskivertoa enemmän erilaisia terveydenhuollon palveluita.
Asioiminen terveydenhuollossa on autisteille usein kuormittava tilanne. Heidän voi olla hankala sanoittaa tuntemuksiaan ja tulla ymmärretyksi. Poikkeavat kivun ilmaisut tai vaikeus sietää kosketusta ovat autismikirjon henkilöillä yleisiä. Tutkimuksista tiedetään, että monet autismikirjon ihmiset jättävät hakeutumatta lääkäriin ajanvarauksen ja odotustilojen esteellisyyden vuoksi.
Autismiliitolle viestitään säännöllisesti, ettei autismikirjon henkilöitä osata kohdata oikein terveydenhuollossa. Liiton asiantuntijan Pia-Maria Topin mukaan terveydenhuollon ammattilaisen tulee ymmärtää autismikirjon henkilön erilaisuutta esimerkiksi aistien, vuorovaikutuksen, kommunikaation, stressiherkkyyden ja ajattelun suhteen.
– Terveydenhuollossa tulisi huomioida myös autismikirjon henkilöille yleiset liitännäissairaudet ja oirekuvat kuten adhd, epilepsia, mielenterveys- ja syömishäiriöt, univaikeudet ja suolisto-ongelmat. Myös lääkeaineiden vaikutus voi olla autismikirjon ihmisillä erilainen. On välttämätöntä, että näihin asioihin osataan kiinnittää huomiota, jotta autismikirjon henkilöt saavat asianmukaista hoitoa, Topi alleviivaa.
Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää osaamista ja koulutusta, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi Satu Häkkinen. Hän puhuu Lahdessa järjestettävillä Autismin talvipäivillä autismikirjon lasten ja heidän vanhempiensa kohtaamisesta terveydenhuollossa.
– Neurokirjon aiheet ovat olleet viime vuosina niin vahvasti esillä, että terveydenhuollossa ei voida enää vetäytyä sen taakse, ettei heillä ole näistä tietoa. Mielestäni tänä päivänä tieto neurokirjosta kuuluu perusosaamiseen.
Häkkisen mukaan terveydenhuollon työntekijä saattaa hämmentyä, kun autismikirjon henkilö ei reagoi odotetulla tavalla. Esimerkiksi hän voi kuvailla kiputuntemuksia hyvin monotonisesti eikä elehdi tyypillisesti. Hän voi vastata kysymyksiin vain yksisanaisesti tai päinvastoin puhua ylitsevuotavan paljon.
– Ammattilainen ei saa antaa hämmennyksen ja hätääntymisen vaikuttaa hoitotilanteeseen. On tärkeä keskittyä potilaan kertomiin asioihin ja faktoihin eikä siihen, millä tavalla tai kuinka tunnepitoisesti hän asiansa ilmaisee.
Suvi Suominen on kohdannut terveydenhuollossa vanhakantaisia ajatuksia siitä, millainen ihminen autisti on.
– Esimerkiksi lapsen tunneromahdus nähdään vain huonona käytöksenä, vaikka sille lapselle tilanne on aivan järkyttävä. Kun tällaiset tilanteet toistuvat, tuloksena on hoitotraumoja, jotka johtavat entistä hankalampiin hoitotilanteisiin ja potilaan kannalta sietämättömiin olosuhteisiin, hän kuvailee perheensä kokemuksia.
Autismin talvipäivät
Autismikirjon ihmisten kohtaamiseen mm. terveydenhuollossa pureudutaan 7.-8.2. Lahdessa Autismin talvipäivillä, kun Autismiliitto järjestää Suomen suurimman autismialan koulutus- ja verkostoitumistapahtuman 23. kerran. Tapahtumaa voi seurata myös verkon välityksellä.
Talvipäivillä kuullaan luentoja myös empaattisesta kohtaamisesta, neurovahvistavasta lähestymistavasta, itsemääräämisoikeudesta, autismikirjon oppilaista sekä työelämävalmiuksista. Lisäksi puhutaan seksuaalisuudesta ja green care -näkökulmasta.
Lisätiedot ja ohjelma: www.autismiliitto.fi/talvipaivat
Lisätietoa
Pia-Maria Topi, asiantuntija, Autismiliitto ry, pia-maria.topi(at)autismiliitto.fi, puh. 050 4063 833
Satu Häkkinen, neuropsykologian erikoispsykologi (PsL), VET, satu(at)satuhakkinen.com
Suvi Suominen, kokemusasiantuntija, suominen.suvi.j(at)gmail.com