Siirry sisältöön
Haku Lahjoita
Tiedote 4.2.2020

Autismikirjon ihmisten itsemurhariski kymmenkertainen muuhun väestöön verrattuna

Autismikirjon ihmisten riski kuolla itsemurhaan on kymmenkertainen verrattuna muuhun väestöön. Naisilla riski on miehiä korkeampi, varsinkin jos heillä on todettu myös ADHD. Autismikirjolla olevista naisista, joilla oli myös ADHD, jopa joka viides oli yrittänyt itsemurhaa.

Tämä selviää Ruotsissa tehdystä laajasta tutkimuksesta, joka julkaistiin viime vuonna.

Ruotsin Karoliinisessa instituutissa työskentelevän Tatja Hirvikosken tutkimusryhmä vertaili 55 000 autismikirjon ihmisen itsemurhia ja itsemurhayrityksiä kontrolliryhmään, joka oli kooltaan peräti 270 000 ihmistä. Hirvikoski esittelee tutkimuksen tuloksia Autismin talvipäivillä 8. helmikuuta 2020 Espoossa.

Autismikirjon ihmisillä on yli kaksinkertainen ennenaikaisen kuoleman riski muuhun väestöön verrattuna, ja itsemurha nousee kuolinsyiden joukossa huomattavan korkealle. Mielenterveyden ongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuus, ovat autismikirjon ihmisillä yleisiä. Puutteet ennaltaehkäisevässä sairauksien hoidossa voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin ja mielenterveyden horjumiseen.

Moni aikuinen autismikirjon ihminen on saanut diagnoosin vasta nuorena tai aikuisiällä. Usein heille on siihen mennessä ehtinyt kehittyä mielenterveysongelmia kuten ahdistuneisuutta ja masennusta, jotka tutkitusti altistavat itsemurha-ajatuksille. 

– Erityistä huomiota tulisi kiinnittää autismikirjon tyttöjen ja naisten masennusoireisiin. Heidän alidiagnosointiinsa on havahduttu vasta viime vuosina, kertoo Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.

Autismikirjon ihmisille on tyypillistä stressiherkkyys, joka yhdessä autismikirjoon liittyvien yksilöllisten toimintakykyrajoitteiden kanssa tekee heidän arjestaan huomattavan paljon haastavampaa kuin keskivertoihmisillä. Tämä myös lisää autismikirjon ihmisten riskiä mielenterveyden ongelmiin. 

Eri tahojen ammattilaisten pitäisi tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa neuropsykiatristen lasten ja nuorten oirekuvaan kuuluvia kuormitustekijöitä. Tarvitaan lisää voimavaroja ja osaamista autismikirjon ihmisten ja heidän läheistensä aitoon kohtaamiseen. 

Yksi keskeinen mielen hyvinvointia edistävä tekijä on hyvä terveys. Autismikirjon ihmisten somaattiset sairaudet ja muut terveysongelmat pitäisi ottaa vakavasti ja antaa niihin asianmukaista hoitoa.

– Nyt näin ei riittävässä määrin tapahdu. Eritysesti autismikirjon aikuinen on huonossa asemassa pitämään puoliaan heidän näkökulmastaan heikosti toimivissa terveyspalveluissa, Parviainen toteaa.


Tänä vuonna 18. kertaa järjestettävillä Autismin talvipäivillä keskiössä ovat autismikirjon aikuiset. Espoossa järjestettävillä talvipäivillä kuullaan puheenvuoroja mm. autismikirjon ihmisten terveydestä, stressinhallinnasta, syömiseen liittyvistä haasteista ja rikosoikeudellisista prosesseista.  Asiantuntijaluentojen lisäksi myös kokemusasiantuntijat pääsevät ääneen.

Autismin talvipäivien ohjelma löytyy osoitteesta: www.autismiliitto.fi/talvipaivat

Liitteet:

Lisätietoa:

Tarja Parviainen, Autismiliiton toiminnanjohtaja
puh. 050 4097 940, tarja.parviainen(at)autismiliitto.fi

Tatja Hirvikoski, neuropsykologi, apulaisprofessori Karoliinisessa instituutissa
puh. +46708327637, tatja.hirvikoski(at)ki.se

***

Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten yksilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ympäröivän maailman. Kyse on aivojen keskushermoston erilaisesta kehityksestä. Autismikirjon esiintyvyys on eri tutkimusten mukaan vähintään 1 % väestöstä, joten Suomessa voidaan arvioida olevan noin 55 000 autismikirjon henkilöä.

Autismiliitto ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jolla on 29 jäsenyhdistystä.