Autismikirjon ihmisten osaaminen ja potentiaali työmarkkinoilla valuvat hukkaan
Tutkimusten mukaan vain 30% aikuisista autismikirjon henkilöistä on työelämässä. Työllistymisen haasteet liittyvät erityisesti rekrytointiprosesseihin sekä työpaikkojen esteettömyyteen, joka vaikuttaa usein ratkaisevasti työssä jaksamiseen ja työssä pysymiseen. Autismitietoisuuden viikkoa vietetään 31.3-6.4. Autismiliitto nostaa teemaviikolla esiin autismikirjon ihmisten työllistymiseen liittyviä epäkohtia.
Autismikirjon ihmisillä on paljon vahvuuksia, joista on työelämässä hyötyä. Monilla heistä on hyvä keskittymiskyky ja kyky kiinnittää huomio olennaiseen, huomata virheitä sekä ratkaista monimutkaisiakin ongelmia. Autisteilla on myös korkea työmoraali ja vahva sitoutuminen sääntöihin. Joillakin voi olla erityisiä mielenkiinnon kohteita ja niihin saattaa liittyä joskus jopa huipputason osaamista. Suurella osalla autismikirjon ihmisistä ovat hyvät akateemiset taidot. Osa voi kuitenkin tarvita erilaisia tuetun työllistymisen muotoja.
– Liian moni autismikirjon henkilö on työtön, vaikka autismikirjon henkilöillä on monenlaista työelämässä tarvittavaa osaamista sekä vahva motivaatio työntekoon, Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho kertoo.
Autistien polku työelämässä tyssää usein jo rekrytointivaiheeseen. Työnhaku ja sen toimintatavat suosivat neurotyypillisiä henkilöitä, jotka loistavat sosiaalisissa tilanteissa. On sekä työnantajan että työnhakijan etu, ettei mikään tehtävään liittymätön syy ole esteenä työnhaun ulkopuolelle jättämiseen tai tehtävään valitsemiseen. Siksi pitää aktiivisesti kehittää esteettömän rekrytoinnin keinoja.
Autismikirjon ihmiset kuormittuvat herkästi. Työpaikan esteettömyys vaikuttaa oleellisesti työssä jaksamiseen: ovatko työtilat aistiesteettömät, ovatko työtehtävät ja viestintä selkeitä sekä työmäärä mitoitettu oikein; salliiko työpaikan asenneilmapiiri työntekijöiden olla oma itsensä vai täytyykö kätkeä autistiset piirteet maskaamalla.
Jotta kuormitus pysyy kohtuullisena, työpaikalla on huolehdittava siitä, että autismikirjon työntekijä saa tarvitsemansa tuen työstä suoriutumiseen ja työyhteisön jäsenenä toimimiseen. Tarvittaessa on hyödynnettävä joustoja ja mukautuksia. Mukautuksia voivat olla esimerkiksi työaikajärjestelyt, rauhallinen työtila ja kuulokkeiden tai muiden apuvälineiden käyttö. Työelämän kohtuullisiin mukautuksiin on olemassa työelämän järjestelytuki työnantajille. Neuromoninaisuus on työelämässä rikkaus ja autismiystävällisestä työympäristöstä hyötyvät muutkin työntekijät.
Sekä työelämässä että sen ulkopuolelle jäädessään autismikirjon ihmiset kohtaavat usein syyllistämistä tai väheksyntää, koska kuormittumisherkkyyttä, aistipoikkeavuuksia tai yksilöllisiä tuen tarpeita ei ymmärretä. Autismikirjon piirteistä sekä autistien tarpeista ja vahvuuksista työelämässä tarvitaan lisää osaamista niin työnantajille kuin työllisyyspalveluihin.
– Autismikirjon henkilöitä on monenlaisilla työelämätaidoilla ja työkyvyllä. Yhteiskunnan kannalta on olennaista, että mahdollisimman moni autismikirjon henkilö löytää itselleen sopivan työn. Tähän tulisi luoda mahdollisuuksia myös niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea työelämässä jaksamiseen ja pysymiseen, Taiveaho summaa.
Autismitietoisuuden viikon tavoitteena on lisätä ihmisten tietoa ja ymmärrystä autismikirjosta. YK:n julistamaa autismitietoisuuden päivää vietetään vuosittain 2.4.
Autismitietoisuuden viikolla jaetaan tietoa sekä järjestetään tapahtumia autismikirjon ihmisille, heidän läheisilleen sekä kaikille autismikirjosta kiinnostuneille. Autismiliitto on koonnut tapahtumista listaa autismitietoisuuden viikon sivuilla:
Lisätietoa:
Satu Taiveaho
toiminnanjohtaja
Autismiliitto ry
puh. 050 4097 940,
satu.taiveaho(at)autismiliitto.fi
Työpaikan esteettömyys vaikuttaa oleellisesti työssä jaksamiseen. Selkeämmistä työtehtävistä, moninaisuuden hyväksyvästä työilmapiiristä sekä aistiesteettömämmästä työympäristöstä hyötyvät kaikki työntekijät. Kuva: Netta Lehtola