Autismiliiton säännöt

Autismiliiton voimassaolevat säännöt: 24.08.2022

Nimi, kotipaikka ja toimialue

1§ Yhdistyksen nimi on Autismiliitto ry, ruotsiksi Autism Finland rf, ja kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä Autism Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko maa. Yhdistyksen rekisteröinti- ja pöytäkirjakieli on suomi. Yhdistys voi toiminnassaan käyttää myös ruotsin ja englannin kieltä. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä näissä säännöissä liitoksi.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2§ Autismiliiton tarkoituksena on edistää autismikirjon ihmisten ja heidän läheistensä yhdenvertaisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja hyvän elämän toteutumista.

Liitto muodostuu autismikirjon ja muihin vastaavan kaltaisiin oireyhtymiin liittyvää toimintaa harjoittavista rekisteröidyistä yhdistyksistä, jotka voivat olla paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia.

3§ Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi

1. tukea jäsenyhdistystensä toimintaa ja niihin liittyneiden jäsenten yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin parantamista
2. toimia jäsentensä välisenä yhdyssiteenä ja yhdyssiteenä autismiin liittyvässä työssä,
3. lisätä tietoa ja ymmärrystä autismista Suomessa,
4. harjoittaa autismiin liittyvää valtakunnallista vaikuttamistoimintaa,
5. toimia autististen ihmisten ja heidän läheistensä edunvalvojana,
6. tukea ja järjestää autismiin liittyvää koulutusta,
7. tukea ja järjestää autismiin liittyvää kuntoutusta, asumispalveluja, ja uusien hoitomenetelmien kehittämistä,
8. harjoittaa autismiin liittyvää tutkimusta,
9. osallistua alalla toimivaan kansainväliseen yhteistyöhön,
10. harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa.

Toiminnan tukeminen

4§ Toimintansa rahoittamiseksi liitto voi hakea julkisoikeudellisia määrärahoja, voi vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja sekä avustuksia ja voi järjestää luvanvaraisia rahankeräyksiä, arpajaisia sekä muita vastaavia tapoja toimintansa tueksi. Liitto voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä harjoittaa muuta, välittömästi sen tarkoituksen toteuttamiseen liittyvää toimintaa. Liitto voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taloudellista toimintaa (esimerkiksi koulutukset ja konsultointi) sekä lisäksi muuten taloudellisesti vähäistä elinkeino- ja ansiotoimintaa.

Jäsenet

5§ Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva rekisteröity autismiin liittyvä yhdistys.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä muu oikeuskelpoinen yhteisö ja säätiö, kuten myös yksityinen henkilö, joka haluaa tukea liiton toimintaa.

Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voidaan kutsua yksityinen henkilö, joka erittäin ansiokkaalla tavalla on vaikuttanut liiton toimintaan. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsuu liittokokous. Kunniapuheenjohtaja voidaan kutsua vain liittokokouksen yksimielisellä päätöksellä.

Jäsenyyttä on haettava kirjallisesti ja hakemukseen on liitettävä hakijayhdistyksen säännöt ja ote yhdistysrekisteristä. Varsinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen jäsenyyden hyväksyy liittohallitus.

6§ Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla erostaan liiton kokouksessa, jolloin se merkitään pöytäkirjaan. Eroaminen astuu voimaan kolmen kuukauden kuluttua eroilmoituksen saapumisesta. Varsinaisen jäsenen eroilmoituksen tulee perustua jäsenen oikeassa järjestyksessä tekemään päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen selvitys.

Jäsen, joka ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä tai jonka toiminta liitossa ja sen ulkopuolella on huomattavasti vahingoittanut liittoa, voidaan liittokokouksessa erottaa liitosta liittohallituksen esityksestä. Ennen erottamispäätöksen tekemistä on asianomaiselle jäsenelle varattava tilaisuus esittää oma kantansa tai selityksensä erottamisen perusteluista.

Liittohallitus voi erottaa jäsenen liitosta, mikäli jäsen on jättänyt maksamatta jäsenmaksunsa yhden (1) vuoden ajan.

Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan liitosta ei ole oikeutta liiton omaisuuteen.

7§ Jokainen liiton varsinainen jäsen suorittaa kalenterivuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden päättää varsinainen liittokokous.

Jäsenmaksun laiminlyöneellä jäsenellä ei ole äänioikeutta liiton kokouksessa ennen kuin jäsenmaksu on suoritettu.

Kannatusjäsenen on vuosittain suoritettava kannatusjäsenmaksu, jonka suuruuden päättää varsinainen liittokokous.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat vapaat jäsenmaksuista.

Hallintoelimet

8§ Päätösvaltaa liitossa käyttää liittokokous.

Liittoa edustaa ja sen toimintaa johtaa liittokokouksen valitsema liittohallitus.

Liittohallituksen päätösten toimeenpanosta huolehtii liiton toiminnanjohtaja.

9§ Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain aikaisintaan huhtikuussa, kuitenkin viimeistään kesäkuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, mikäli liittokokous tai liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään kolme jäsenyhdistystä tai 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii erityisen asian käsittelemiseksi. Tällöin kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa siitä, kun asianmukainen pyyntö on saapunut liittohallitukselle.

Liittohallituksen päätöksellä liittokokous voidaan järjestää kokonaan tai osittain etätoteutuksena.

10§ Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille postitse tai sähköpostitse jäsenyhdistyksen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat sekä kokouksen mahdollinen etätoteutus.

11§ Liittokokouksissa varsinaisten jäsenten edustajat käyttävät äänioikeutta. Äänioikeus liittokokouksissa on liiton varsinaisilla jäsenillä. Kannatusjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta. Jokaisella liiton varsinaisella jäsenellä on oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja liittokokoukseen, henkilöjäsenmääränsä kutakin alkavaa sata (100) -lukua kohti, laskettuna kokousvuoden ensimmäisen päivän mukaan.

Kokousedustajalla / kokousedustajilla tulee olla yhdistyksen sääntöjen määräämin allekirjoituksin varustettu valtakirja, josta ilmenee kunkin kokousedustajan edustama äänimäärä. Valtakirjan käyttäjän tulee olla kokouksessa läsnä henkilökohtaisesti. Henkilö saa edustaa valtakirjalla vain yhtä jäsenyhdistystä yhtä liittokokousta kohden.

Liittokokouksessa käsiteltävät materiaalit on toimitettava jäsenyhdistysten ilmoittamille kokousedustajille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen liittokokousta jäsenyhdistyksen toimittamin yhteystiedoin.

Jokaisella liiton varsinaisena jäsenenä olevan yhdistyksen henkilöjäsenellä ja kannatusjäsenellä on liittokokouksessa läsnäolo-oikeus. Kunniapuheenjohtajalla sekä kunniajäsenellä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kannatusjäsenen ollessa juridinen henkilö, sen edustajalla on oltava asianmukainen valtakirja.

Asiat ratkaistaan äänestyksessä yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei muualla säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalit suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä, ellei liittokokouksen enemmistö toisin päätä. Muut äänestykset suoritetaan avoimena kättennostoäänestyksenä, ellei liittokokouksen enemmistö toisin päätä.

12§ Aloiteoikeus varsinaiselle liittokokoukselle on varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä. Aloite on jätettävä kirjallisesti liittohallitukselle liittokokousvuoden helmikuun loppuun mennessä.

13§ Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. esitellään toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastuskertomus edelliseltä kalenterivuodelta,
2. päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
3. päätetään seuraavalta kalenterivuodelta suoritettavien liiton jäsenmaksujen suuruudesta,
4. hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi,
5. hyväksytään talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi,
6. hyväksytään säännöllisesti seuraavien vuosien strategia,
7. valitaan joka toinen vuosi liittohallituksen puheenjohtaja,
8. valitaan liittohallituksen muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle,
9. valitaan tilintarkastusyhteisö tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilit,
10. valitaan tarvittaessa muut liiton edustajat keskeisiin valtakunnallisiin elimiin.

Liittohallitus

14§ Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä 4-8 varsinaista jäsentä ja 2-4 yleisvarajäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta. Puheenjohtajan toimikausi alkaa valinnan suorittaneen liittokokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuranneen toisen varsinaisen liittokokouksen päättyessä. Hallituksen muiden jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta siten, että puolet (pyöristettynä alaspäin) varsinaisista jäsenistä ja yleisvarajäsenistä on erovuorossa vuosittain. Ensimmäiseksi erovuoroon tulevat ratkaistaan arvalla. Hallituksen muiden jäsenten toimikausi alkaa valinnan suorittaneen liittokokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuranneen toisen varsinaisen liittokokouksen päättyessä. Varsinaisen jäsenen estyessä hoitamaan tehtäviään kutsutaan varajäsenistä aina järjestyksessä ensimmäinen hoitamaan näitä tehtäviä.

Sama henkilö voi toimia liittohallituksen varsinaisena jäsenenä tai varajäsenenä yhtäjaksoisesti enintään kolme (3) toimikautta.

Puheenjohtajana voi sama henkilö toimia korkeintaan kolme (3) peräkkäistä toimikautta.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Liittohallitus voi tarvittaessa asettaa erityisiä tarkoituksia varten avukseen työvaliokuntia, jaostoja tai toimikuntia, joille se vahvistaa ohjesäännön.

Liittohallituksen sihteerinä toimii liiton toiminnanjohtaja tai liittohallituksen määräämä muu liiton toimihenkilö.

Liittohallituksen puheenjohtaja voi erota ilmoittamalla erosta kirjallisesti liittohallitukselle. Tällöin varapuheenjohtaja nousee hänen tilalleen seuraavaan varsinaiseen liittokokoukseen asti. Varapuheenjohtajan tilalle liittohallitukseen varsinaiseksi jäseneksi nousee ensimmäinen yleisvarajäsen. Yleisvarajäsen tulee erovuoroon, kuten varapuheenjohtaja olisi tullut.

Liittohallituksen jäsen voi erota ilmoittamalla erosta kirjallisesti liittohallitukselle. Varsinaisen jäsenen tilalle liittohallitukseen varsinaiseksi jäseneksi nousee ensimmäinen yleisvarajäsen.

Yleisvarajäsen tulee erovuoroon, kuten varsinainen jäsen olisi tullut.

Varsinainen tai ylimääräinen liittokokous voi aina täydentää liittohallitusta. Tällöin puheenjohtajan erovuoro on henkilökohtainen, liittohallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten erovuoro paikkakohtainen.

15§ Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Liittohallitus on kutsuttava koolle myös, jos vähintään puolet liittohallituksen muista jäsenistä sitä vaatii.

Puheenjohtajan estyneenä ollessa voi liittohallituksen järjestäytymiskokouksen avata toiminnanjohtaja.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Liittohallituksen kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Asiat ratkaistaan äänestyksessä yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, vaaleissa kuitenkin arpa.

16§ Liittohallituksen tehtäviin kuuluu erityisesti:

1. johtaa liiton yleistä toimintaa lain, sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti,
2. valmistella liittokokouksessa käsiteltävät asiat päätösehdotuksiksi ja kutsua liittokokous koolle,
3. tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi,
4. hyväksyä 5§:n mukaan jäsenet liittoon ja pitää luetteloa liiton jäsenistä sekä jäsenyhdistystensä henkilöjäsenistä,
5. huolehtia liiton taloudesta ja omaisuudesta,
6. ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtajan, vaikuttamistoiminnan asiantuntijan ja projektipäälliköt sekä hyväksyy kaikkien työntekijöiden työehdot,
7. pitää yhteyttä viranomaisiin sekä autististen henkilöiden parissa työskenteleviin koti- ja ulkomaisiin yhteisöihin ja säätiöihin.

Nimen kirjoittaminen

17§ Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä liiton toiminnanjohtajan tai liittohallituksen määräämän muun liittohallituksen jäsenen kanssa.

Tilikausi ja tilintarkastus

18§ Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Liittohallituksen on jätettävä tuloslaskelma ja tase sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat tilintarkastajille maaliskuun loppuun mennessä.

Liitolle valitaan tilintarkastaja ja tämän varahenkilö sekä toiminnantarkastaja ja tämän varahenkilö. Tilintarkastajan ja tämän varahenkilön on oltava KHT-tilintarkastaja.

Liiton sääntöjen muuttaminen ja purkaminen

19§ Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa liittokokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä.

20§ Liiton purkamisesta on tehtävä päätös kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, joiden välin tulee olla vähintään kuusikymmentä (60) vuorokautta, ja siihen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat johonkin liiton tarkoitusta palvelevaan toimintaan, jonka viimeinen liittokokous päättää.