Autismiliitto osallistuu vammaislainsäädännön uudistuksen valmisteluun
Vammaislainsäädännön uudistamista jatketaan viime hallituskaudella rauenneen esityksen pohjalta. Tarkoituksena on valmistella uusi, nykyisen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistävä vammaispalvelulaki. Autismiliitto osallistuu valmistelun tähän vaiheeseen mm. kuulemistilaisuuksissa ja kirjallisilla kommenteilla.
Autismiliitto osallistui jäsenenä uuden vammaispalvelulain ensimmäisen luvun pykäliä pohtineen STM:n asettaman osallisuustyöryhmän työhön. Parhaillaan on käynnissä THL:n järjestämän kuulemiskierros, joka koskee kaikkia uuden vammaispalvelulain pykäliä perusteluineen.
Lakiesityksen lähtökohtana on, että palvelujen saamisen tulee perustua yksilöllisiin avun- ja tuentarpeisiin eikä diagnoosiin. Nykyiset lait ovat asettaneet vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan paitsi eri vammaryhmien välillä myös saman vammaryhmän sisällä. Esimerkiksi moni välttämätöntä ja toistuvaa tukea tarvitseva autismikirjon ei-kehitysvammainen henkilö ei nykytilanteessa saa joko ollenkaan tarvitsemaansa apua, tukea ja palveluita tai tuen saaminen vaihtelee asuinpaikkakunnasta riippuen.
Valmennus ja tuki -pykälää tarkennettava
Autismiliitto pitää tärkeänä uuteen vammaispalvelulakiin suunniteltua valmennus ja tuki pykälää, joka voisi oikein sovellettuna mahdollistaa tukipalveluita myös ei-kehitysvammaisille autismikirjon ihmisille. Jatkovalmistelussa pykälästä on tehtävä yksityiskohtaisempi tavoitteena rajata harkintavaltaa ja mahdollisuuksia olla myöntämättä vammaisten ihmisten tarpeita vastaavia valmennus- ja tukipalveluita. Ehdotamme, että työhönvalmennus (tai työelämään johtava valmennus) lisätään valmennuksena ja tukena mahdollistettaviin palveluihin. Tuetun päätöksenteon järjestelmästä tulisi säätää vammaislainsäädännön yhteydessä osana valmennus ja tuki –pykälää tai erillisessä pykälässä.
Vammaisen lapsen asumisen tuesta tulee säätää vammaispalvelulaissa
Pidämme tärkeänä sitä, että ehdotus vahvistaa lapsen oikeutta asua omassa kodissa yhdessä oman perheensä kanssa. Myös silloin, kun lapsen kodin ulkopuolisen asumisen taustalla on vamman aiheuttama toimintarajoite, tulee siihen löytyä säädösperusta vammaislainsäädännöstä, ei lastensuojelulaista.