Uutinen
9.4.2025
Autismitietoisuuden viikolla keskityttiin työllisyysasioihin
Autismitietoisuuden viikkoa vietettiin 31.3.- 6.4.2025 yhdeksännen kerran. Viikon tavoitteena on lisätä ihmisten tietoa ja ymmärrystä autismikirjosta. Teemaviikon somekampanjassa julkaistiin mm. kuvittaja Netta Lehtolan piirtämä kuvasarja, jossa pureuduttiin autismikirjon ihmisten työllisyystilanteeseen ja siihen liittyviin haasteisiin.
Lehtolan piirroskuvissa on kuvattu tilanteita, jotka estävät autismikirjon ihmisten työllistymisen, mutta niissä käsitellään myös työssä jaksamisen, toimeentulon, autismiymmärryksen ja työelämän ulkopuolella olevien arvostuksen aiheita.
Päänostomme olivat:
- Työelämään kiinni pääseminen ja siellä selviytyminen on autismikirjon henkilöille jatkuvaa taistelua.
- Elämiseen riittävän toimeentulon varmistaminen uupuneena ja/tai työkyvyttömänä vaatii jatkuvaa taistelua.
- Työtoiminnassa olevien korvaus työstä ei ole reilu.
- Työelämän ulkopuolella olevia ei nähdä arvokkaina yhteiskunnan jäseninä.
Autismikirjon ihmisillä on paljon vahvuuksia, joista on työelämässä hyötyä. Monilla heistä on hyvä keskittymiskyky ja kyky kiinnittää huomio olennaiseen, huomata virheitä sekä ratkaista monimutkaisiakin ongelmia. Autisteilla on myös korkea työmoraali ja vahva sitoutuminen sääntöihin. Joillakin voi olla erityisiä mielenkiinnon kohteita ja niihin saattaa liittyä paljon osaamista. Silti autismikirjon ihmisten osaaminen ja potentiaali työmarkkinoilla valuvat hukkaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan työikäisistä autismikirjon ihmisistä on työelämässä vain noin 30%.
Työllistymisen haasteet autismikirjolla eivät liity niinkään osaamiseen vaan erityisesti rekrytointiprosesseihin sekä työpaikan esteettömyyteen, joka vaikuttaa usein ratkaisevasti työssä jaksamiseen ja työssä pysymiseen.
Autismikirjon henkilöitä on monenlaisilla työelämätaidoilla ja työkyvyllä. Kaikki eivät tarvitse tukitoimia ja voivat olla työelämän huippuosaajia, osa taas tarvitsee mukautuksia. Joskus hyvin pienetkin toimet voivat olla ratkaisevia, toisinaan tarvitaan enemmän tukea.
Netta Lehtola on kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka on ollut Autismiliiton yhteistyökumppani autismitietoisuuden viikolla jo vuodesta 2020. Lehtola rakastaa ilmaisuvoimaisia kuvituksia. Hän on työskennellyt kirjakuvituksen ja peligrafiikan parissa.
Alla kaikki Netta Lehtolan vuoden 2025 autismitietoisuuden viikon kampanjan kuvat koottuna.
Joidenkin autismikirjon ihmisten matka unelma-ammattiin voi tyssätä jo ennen opiskeluja, sillä tiettyihin ammattiopintoihin ja korkeakoulututkintoihin voidaan evätä pääsy diagnoosin perusteella. Autismi on todellakin kirjo eikä diagnoosi kerro autistisen ihmisen tosiasiallisesta toimintakyvystä. Seuraava este voi tulla vastaan, kun valmistumispaperit ovat taskussa, mutta työelämään ei pääse kiinni. Jokaisella autismikirjon henkilöllä pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus opiskeluun ja töihin.
Kuva: Netta Lehtola
Autismikirjon henkilön polku työelämässä tyssää usein jo työnhakuvaiheessa. Työnhaku ja sen toimintatavat suosivat neuroenemmistöä. Autismi ei estä työntekoa eikä kerro henkilön osaamisesta. Autisteilla on paljon vahvuuksia, jotka tekevät heistä loistavia työntekijöitä, kunhan ympäristö ja työolosuhteet ovat sopivia. Siispä varmista, että rekrytointitilanne on esteetön. Onko työpaikkailmoitus selkeä ja hakukanavat saavutettava? Mukautetaanko haastattelutilanteita sopivaksi eri henkilöille?
On sekä työnantajan että työnhakijan etu, ettei mikään tehtävään liittymätön syy ole esteenä työnhaun ulkopuolelle jättämiseen tai tehtävään valitsemiseen. Kuva: Netta Lehtola
Autismikirjon ihmiset kuormittuvat herkästi. Työpaikan esteettömyys vaikuttaa oleellisesti työssä jaksamiseen: ovatko työtilat aistiesteettömät, ovatko työtehtävät ja viestintä selkeitä, salliiko työpaikan asenneilmapiiri työntekijöiden olla oma itsensä ilman syrjintää ja väheksyntää.
Jotta kuormitus pysyisi kohtuullisena, työpaikalla on huolehdittava siitä, että autismikirjon työntekijä saa tarvitsemansa tuen työtehtävistä suoriutumiseen ja työyhteisön jäsenenä toimimiseen. Tarvittaessa tulisi toteuttaa kohtuullisia mukautuksia. Selkeämmistä työtehtävistä, moninaisuuden hyväksyvästä työilmapiiristä sekä aistiesteettömämmästä työympäristöstä hyötyvät kaikki työntekijät.
Kuva: Netta Lehtola
Jopa 70% työikäisistä autismikirjon henkilöistä jää työelämän ulkopuolelle. Työpaikan saaneet kamppailevat usein uupumuksen kanssa. Jatkuva kiire ja muutokset, sosiaalisten suhteiden kiemurat, aisteja kuormittavat työtilat sekä paine peitellä autismipiirteitään vievät nopeasti voimat.
Kun työssä ei enää jaksa, autismikirjon henkilö joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiverkkoon, joka on yhä harvempi ja epäluotettavampi. Huoli laskujen maksamisesta ja ruoan riittävyydestä kuluttaa jo valmiiksi vähäisiä voimavaroja.
Monelle työikäiselle autismikirjon henkilölle vaihtoehdot ovat rahahuolet tai uupumus. Kumman sinä valitsisit?
Kuva: Netta Lehtola
Autistisesta uupumuksesta tai loppuunpalamisesta toipuminen voi kestää pitkään, ja joskus työkyky ei palaudu entiselleen. Työttömänä toimeentulon varmistaminen vaatii jatkuvaa hakemusten täyttämistä, vakuutteluja ja todisteluja. Samaan aikaan tukia kiristetään ja lakkautetaan, mikä tekee tilanteesta entistä vaikeamman.
TE-toimistojen palveluissa ei tunnisteta autismikirjon henkilöiden erityistarpeita. Heidän voimavaransa kuluvat jatkuvaan selviytymistaisteluun byrokratian kanssa. Jäykän sosiaaliturvajärjestelmän vuoksi autismikirjon ihmisten potentiaali, vahvuudet ja osaaminen valuvat hukkaan. Sosiaaliturvan ja työllisyyden palveluihin tarvitaan muutoksia ja parempaa ymmärrystä autistien tarpeista.
Kuva: Netta Lehtola
Työtoiminnassa tehdään oikeita töitä, mutta siitä ei makseta työntekijälle palkkaa vaan työosuusrahaa, joka on 0-12 euroa päivässä. Yleensä työntekijä maksaa toimintakeskukselle ylläpitomaksun esimerkiksi lounaasta ja kahvista. Ylläpitomaksu voi olla korkeampi kuin työosuusraha, joten työntekijä jää loppupeleissä miinukselle. Työtä tekeville täytyy maksaa työstään reilu korvaus.
Kuva: Netta Lehtola
Monet autismikirjon ihmiset jäävät työelämän ja palkkatyön ulkopuolelle. Myös monet omaishoitajavanhemmat jäävät lapsen tilanteen vuoksi pois töistä. He kohtaavat usein syyllistäviä ja väheksyviä kommentteja: ”Mene laiska töihin. Täysin työkyinen, vaikka kuvittelee muuta.”
Jokainen kuitenkin tarvitsee ja usein löytääkin elämäänsä mielekästä ja merkityksellistä tekemistä – vaikkapa vapaaehtoistyön, harrastuksen, taiteen tai ekkojensa parissa. Nämä ovat yhtä arvokkaita asioita, vaikka niistä palkkaa ei maksetakaan. Peräänkuulutammekin arvostusta työelämän ulkopuolella oleville!
Kuva: Netta Lehtola
Sivu päivitetty:
30.4.2025
