Eduskunta hyväksyi uuden kansallisen hankintalain
Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2016 uuden hankintalain, mutta sisälsi siihen lausuman, joka edellyttää, että hallitus huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännössä vammaisten ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisen inhimillisellä ja asiakaslähtöisellä tavalla. Vammaisfoorumi ry ja KVANK vetoavat kirjeessään valtioneuvostoon, eduskuntaan, Suomen kuntaliittoon ja kaikkiin kaupunkeihin ja kuntiin, että ne pyrkisivät järjestämään vammaisten ihmisten elämänmittaiset, välttämättömät palvelut eduskunnan lakiin liittämän lausuman hengessä.
Viattomien lasten päivä oli huutolaisaikaan se päivä, jolloin myytäviksi tarkoitettuja ihmisiä seisotettiin tarjoajien etsiessä sopivia ja antaessa kunnan näkökulmasta alhaisimpia hintoja. Valitettavasti kymmenen kilpailutuksen vuotta pitävät sisällään paljon yhtäläisyyksiä noiden aikojen kanssa, joihin ei olisi uskonut enää palattavan.
Kaikki suomalaiset vammaisjärjestöt ovat jo syksystä 2010
asti toimineet tiiviissä yhteistyössä saadakseen muutoksen Suomen
hankintalakiin koskien vammaisten ihmisten elämänmittaisten, välttämättömien
palveluiden järjestämistä.
Eduskunta hyväksyi
täysistunnossa 13.12.2016 lopullisesti uuden hankintalain sisällön.
Vammaisjärjestöjen keskeinen vaatimus hankintalain 9 §:ään
lisättävästä soveltamisalan rajauksesta koskemaan em. vammaisten ihmisten
elämänmittaiset palvelut ei saanut eduskuntakäsittelyssä hyväksyntää. Tämä on
valtava pettymys, ja tulee merkitsemään useiden vuosien kilpailuttamisrulettia
kunnissa. Kärsijöinä ovat vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä. Olemme
nähneet kuluneiden kymmenen vuoden aikana edesvastuuttomia kilpailutuksia,
joissa vammaisten ihmisten oikeusasemaan liittyvällä substanssilainsäädännöllä
ei ole ollut mitään merkitystä.
Sosiaalihuoltolain, vammaislakien sekä Suomen vahvistamien
kansainvälisten sopimusten mukaan sosiaalipalveluiden käyttäjää tulee kuulla
häntä itseään koskevien palveluiden järjestämisessä; palveluja suunniteltaessa
ja ennen päätöksentekoa. Lakien oleellinen sisältö tarkoittaa oikeata
osallisuutta: osallistumista itseä koskevien elämänmittaisten, välttämättömien
palveluiden järjestämiseen.
Tuoreessa MBA-työssä on tutkittu vuosien 2007–2016 välisenä
aikana järjestettyjä kilpailutuksia. Tutkielmassa avautuu synkkä ja masentava
kuva. Kilpailuja on järjestetty tavoilla, jotka loukkaavat kaikkia edellä
mainittuja lakeja, niiden aineellista sisältöä ja henkeä. Kilpailutuksessa
kiinnitetään huomiota vain kunnan ja palveluntuottajan väliseen suhteeseen, ei vammaisten ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen.
Palveluntuottajilla on tavoitteita, jotka eivät kestä
lähempää tarkastelua. Viimeisten kymmenen vuoden aikana hoivapalvelut ovat
keskittyneet ennen näkemättömällä tavalla. Sote-palveluiden kilpailutuksen
sisällyttäminen hankintalakiin avasi ”sinisen meren mahdollisuuden” isojen,
kansainvälisten pääomasijoittajataustaisten hoivayritysten rantautumiselle
Suomeen. Ne ovat ostaneet lähes kaiken ostettavan eli pienet, paikalliset
yritykset pois tältä kentältä. Muutamat suuret hoivayritykset ovat vallanneet
hoivapalvelut. Uskomme, että keskittyminen jatkuu.
Tämä on suomalaisten päättäjien aikaansaama ja mahdollistama
kehitys. Selvyyden vuoksi tuotakoon esiin, että kunnissa kilpailuttamista ovat
ajaneet kaikki keskeiset puolueet.
Tällä hetkellä jokaiseen kilpailuun osallistuu toimijoita,
jotka ovat valmiita alihintaisilla tarjouksilla keräämään itselleen
markkinaosuuksia. On perin oletettavaa, ettei niillä ole mitään aikomusta
sitoutua palvelemaan elämänmittaista ajanjaksoa. Kokemus on osoittanut, että
tällaiset toimijat myyvät keräämänsä salkun mahdollisimman nopeasti, heti kun
se on toteutettavissa. Tämän vuoksi hoivayrityksiksi on tullut tahoja kovin
yllättävistäkin piireistä. Tässä on tunnistettu nopea ansaintamahdollisuus.
Kaikesta tästä hinnan maksavat vammaiset ihmiset ja heidän
läheisensä. Mitä enemmän apua ja tukea vammainen henkilö tarvitsee, sitä
enemmän on tarjottu häiriöitä ja muutoksia arkipäivään näiden kilpailutusten
seurauksena. Pahinta on ollut, että kunnat ovat kilpailuttaneet palveluja vain
muutaman vuoden välein. Niiden seurauksena ja edellä kuvatuista motiiveista
johtuen palveluntuottaja ja palveluita tuottava henkilökunta ovat vaihtuneet.
Näin on sekoitettu vammaisten ihmisten arki sekä lisätty vanhempien ja muiden
läheisten stressiä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta tiedosti hyvin vammaisten
ihmisten tilanteeseen liittyvät ongelmat lausunnossaan talousvaliokunnalle:
”Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen
Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 12 luvussa säädetään sosiaali-
ja terveyspalveluhankinnoista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista.
Lakiehdotuksen 108 §:ssä säädetään palvelujen käyttäjien tarpeiden huomioon
ottamisesta hankinnoissa. Pykäläehdotuksen 1 momentissa edellytetään, että luvun
mukaisissa palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä
palvelua koskeva lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa
palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai
sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon
käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin muualla laissa säädetään.
Hankintayksikön on tämän lisäksi pykäläehdotuksen 2 momentin mukaan sosiaali-
ja terveyspalvelujen hankinnassa pyrittävä ottamaan huomioon palvelujen
laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja
kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen
ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Pykäläehdotuksen
3 momentissa säädetään siitä, että pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita
koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on pyrittävä
määrittämään sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei
muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun
käyttäjille. Lisäksi 1. lakiehdotuksen 110 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä
suorahankinnan muualla säädetyn lisäksi yksittäisissä tapauksissa luvun
mukaisissa palveluhankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun
tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen
epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai
asiakassuhteen turvaamiseksi.
Lakiehdotuksen perustelujen mukaan näiden säädösehdotusten vaikutuksena
voidaan kokonaisuutena arvioiden olettaa olevan julkisten hankintojen
loppukäyttäjien kannalta laadukkaammat palvelut ja parempi asiakasnäkökulman ja
jatkuvuuden huomioiminen. Lakiehdotuksessa on otettu huomioon vammaisten ja
eräiden muiden heikommassa asemassa olevien tarpeet myös joiltakin muilta osin.
Lakiehdotus on merkityksellinen kansallisen perusoikeussääntelyn lisäksi
erityisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen
kannalta. Käsillä olevan hallituksen esityksen arvioinnissa on tältä osin
erityisen merkityksellinen vammaissopimuksen 19 artiklan mukainen velvoite
turvata vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, mikä voi
merkitä muun ohella velvollisuutta huomioida ensisijaisesti yksilöllisesti
kunkin vammaisen henkilön oma käsitys hänen avun- tai palveluntarpeestaan ja
palveluiden järjestämistavasta, kun on kyse sellaisista palveluista tai
tukitoimista, joilla on vaikutusta vammaisen henkilön henkilökohtaisen
vapauden, yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen.
Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotuksessa on sinänsä
perustellusti kiinnitetty huomiota vammaisten henkilöiden oikeuksien
turvaamiseen. Valiokunta kuitenkin painottaa lakiehdotuksen sääntelyn olevan
merkityksellistä usean perusoikeuden näkökulmasta. Valiokunnan mielestä
sääntelyä on tämän johdosta syytä täsmentää siten, että 1. lakiehdotuksen 108
§:n toisessa ja kolmannessa momentissa säädetään pyrkimisen asemesta
velvollisuudesta ottaa niissä mainitut seikat huomioon. Talousvaliokunnan on
myös syytä harkita, onko sääntelyä perusteltua edelleen kehittää täytäntöön pantavana
olevan direktiivin asettamissa puitteissa esimerkiksi soveltamisalarajauksin
tai korotetuin kynnysarvoin. Perustuslakivaliokunta muistuttaa, että EU:n
perusoikeuskirjan 26 artiklan mukaan myös unioni tunnustaa vammaisten oikeuden
päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä
elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä
osallistumistaan yhteiskuntaelämään, ja kunnioittaa tätä oikeutta.”
Onneksi tämä perustuslakivaliokunnan kanta
erityislainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten velvoittavuudesta tuli nyt
vahvasti esille hankintalain uudistamisen yhteydessä. Valitettavasti
substanssilakien soveltaminen käytäntöön ei herätä kansalaisten luottamusta
viranomaisten toimintaan. Viimeisimmät kilpailutukset aiheuttavat lisähuolta. Niissä
on asetettu kattohintoja, joita ei saa ylittää hylätyksi tulemisen uhalla.
Kattohintaa asetettaessa ei ole lainkaan selvitetty käyttäjien avun ja tuen
tarpeita. Ilman asianmukaista selvitystä on voitu rajata palvelun järjestämistä
tiettyihin kellonaikarajoihin, vaikka henkilöt ovat tarvinneet apua yö- ja
aamuaikaan.
Kuin vaivihkaa tämä tapa järjestää palveluita on heikentänyt
myös kunnissa tehtävän virkamiestyön laatua. Malli, jossa ei tarvitse kuunnella
vammaista palvelun käyttäjää, on yleistynyt. Se taas tuo rakenteellisia
edellytyksiä huonolle kohtelulle ja huonolle palvelulle.
Hallitus on päättänyt, että vammaisten henkilöiden sosiaali-
ja terveyspalvelut järjestetään vastaisuudessa pääasiassa henkilökohtaisen
budjetoinnin tai asiakassetelin kautta. Ongelmallista on, että tämä
lainsäädäntö astuu voimaan vasta 1.1.2019. Ennen valinnanvapausjärjestelmän
toteutumista meillä on edessä vähintään kaksi vuotta palveluiden kilpailutuksia
ja uhkana edelleen nuo lannistavat kohtelut ja masentavat kokemukset.
Vammaisjärjestöt
esittivät eduskunnan talousvaliokunnalle siirtymäaikaa vuosille 2017 ja 2018,
kun näytti selvältä, että hankintalain soveltamisalan rajausta ei tule.
Esitämme, että näinä vuosina ei kilpailutettaisi eikä uusintakilpailutuksia
järjestettäisi lainkaan. Tämä ei toteutunut, vaikka saimme siitä lupauksiakin.
Eduskunta sisällytti uuteen hankintalakiin neljä lausumaa. Näistä yhdessä
todetaan seuraavaa: Eduskunta edellyttää,
että hallitus huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännössä vammaisten
ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisen inhimillisellä ja
asiakaslähtöisellä tavalla
Vetoamme valtioneuvostoon, eduskuntaan, Suomen kuntaliittoon
ja kaikkiin kaupunkeihin ja kuntiin, että pyrkisitte järjestämään vammaisten
ihmisten elämänmittaiset, välttämättömät palvelut eduskunnan lakiin liittämän
lausuman hengessä. Hyviä menettelytapoja yksityisten palveluiden käyttämiseen
olisivat kilpailutusten sijaan Eksote-kuntayhtymän käyttämän mallin mukainen
henkilökohtainen budjetointi, palvelusetelin antaminen tai asiakkaan
yksilöllisten tarpeiden perusteella tehtävä suorahankinta.
Vammaisfoorumi ry. Kehitysvamma-alan
asumisen neuvottelukunta
Lisätietoja antavat:
Kalle Könkkölä, kalle.konkkola@kynnys.fi,
0500-503516
Risto Burman, risto.burman@kvtl.fi,
050 – 5569 900
Vammaisfoorumi ry on vuonna 1999 perustettu 32 valtakunnallisen
vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka edistää vammaisten ihmisten
yhteiskunnallista asemaa ja hyvinvointia. Autismi- ja Aspergerliitto on
sekä Vammaisfoorumin että Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan jäsen.