Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus eivät toteudu riittävästi vammaisten ihmisten elämässä
Vammaissopimus tuli Suomessa voimaan lähes kaksi vuotta sitten. Sen täytäntöönpanosta on valmistunut ensimmäinen maaraporttiluonnos, johon Autismi- ja Aspergerliitto on antanut lausunnon.
Autismi- ja Aspergerliitto korostaa, että lainsäädännön kuvaamisen lisäksi olisi tärkeää arvioida, miten eri tavoin vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuvat käytännössä. YK:n vammaissopimuksen toimeenpano ei ole riittävästi parantanut ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista vammaisten ihmisten elämässä.
Vammaiset ihmiset eivät voi valita, missä ja kenen kanssa asuvat
Autismikirjon henkilöiden ryhmä on hyvin heterogeeninen. Suomessa on vähintään 55 000 autismikirjon henkilöä, joista n. 20-30 %:lla on liitännäisenä diagnoosina kehitysvammaisuus. He saavat ainakin osittain palveluita kehitysvammalain puitteissa. Muiden kuin kehitysvammaisten autismikirjon henkilöiden (70-80%) osalta tilanne on huomattavasti hankalampi, ja he jäävät usein väliinputoajiksi palvelujärjestelmässä. Puuttuva tuki ja kuntoutus edistävät monesti sekundääristen sairauksien puhkeamista (esimerkiksi masennus, ahdistuneisuushäiriö), jotka entisestään alentavat henkilön toimintakykyä ja lisäävät riskiä syrjäytymiseen. Myös vammaislapsiperheiden palvelujen saatavuudessa on ongelmia.
Vammaisten ihmisten oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat, ei toteudu käytännössä. Asumispalvelujen ja muiden vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömien palvelujen kilpailutus on merkittävä este itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumiselle. Se heikentää monien autismikirjon henkilöiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä.
Henkilökohtaisen avun voimavararajaus rajoittaa arjen toiminnoissa apua tarvitsevien kehitysvammaisten ja/tai autististen henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön palvelut järjestetään asumispalveluiden kautta. Vaikka henkilökohtaisen avun voimavararajaus on asetettu oikeuskäytännössä melko matalalle, kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille henkilökohtaista apua on myönnetty lähinnä vapaa-ajan toimintoihin.
Yhdenvertaiseen koulutukseen on vielä matkaa
YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Nykytilanteessa autismikirjon lasten tarvitsema tuki ei toteudu riittävästi lähikoulussa, vaikka lain mukaan oppilaalla on oikeus tarvitsemaansa kolmiportaiseen tukeen.
Myös hyviä ja onnistuneita esimerkkejä löytyy, joissa sekä kouluympäristö että pedagogiikka ovat esteettömiä ja saavutettavia. Vammaisella lapsella on tämän lisäksi oikeus tarpeen mukaiseen, yksilölliseen tukeen. Monilla erityisen tuen oppilailla paras tukipalvelu on toinen ihminen, kuten erityisopettaja tai koulunkäynninohjaaja, joka tuntee oppilaan tuen tarpeet. Osa erityisen tuen oppilaista hyötyy enemmän pienryhmässä tapahtuvasta opetuksesta kuin suuressa ryhmässä opiskelusta.
Autismi- ja Aspergerliitton lausunto kokonaisuudessaan >>
Lisätietoa: Toiminnanjohtaja Tarja Parviainen, p. 050 4097 940