Kannanotto: Ammatillisen koulutuksen reformi ei edistä yhdenvertaisen ja osallistavan koulutusjärjestelmän toteutumista
TAVOITE 24 -vammaisjärjestöjen verkosto on huolissaan vammaisten ja pitkäaikaissairiaden nuorten asemasta, jos ammatillisen koulutuksen uudistus toteutuu esitetyssä muodossaan.
Me
allekirjoittaneet vammaisjärjestöt haluamme nostaa esiin ammatillisen
koulutuksen uudistukseen liittyen huolemme vammaisten ja pitkäaikaissairaiden
nuorten yhdenvertaisen aseman turvaamisesta. Ammatillisen koulutuksen reformi
ei esitetyssä muodossaan edistä riittävästi yhdenvertaisen ja osallistavan
koulutusjärjestelmän toteutumista.
YK:n
yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää vammaiset
opiskelijat osallistavaa koulutusjärjestelmää kaikilla tasoilla. Vammaisilla
opiskelijoilla on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä
yhdenvertaisesti muiden kanssa ja siihen tarvittava yksilöllinen tuki.
- Hallituksen esityksessä
ehdollisena mainittu vaativan erityisen tuen tehtävän antaminen
erityisoppilaitoksille muodostaa lähtökohtaisesti erottelevan, segregaatioon perustuvan käytännön,
joka eristää vammaiset ja muut vaativaa erityistä tukea tarvitsevat
opiskelijat erillisiin oppilaitoksiin. - Ammatilliseen
koulutukseen valmentavan koulutuksen (Valma)
tavoitteita tulee kirkastaa ja se tulee mahdollistaa joustavasti
vammaisille opiskelijoille. - Työhön
ja itsenäiseen elämään valmentavalta koulutukselta (Telma)
puuttuu opiskelijan ammatilliseen koulutukseen liittyvä tavoite. Telma
koulutuksen tulee mahdollistaa joustava siirtyminen esimerkiksi Valmaan
tai osatutkinnon suorittamiseen. Telman tavoitteena tulee olla opiskelijan
yksilöllisen koulutus- ja/tai työelämäpolun löytäminen. - Oppilaitoksissa
oltava monipuolisia opetustapoja. Hallituksen esityksessä lisätään
itsenäisen opiskelun määrää. Erityisesti opinnoissaan tukea tarvitseville
opiskelijoille lähiopetuksena toteutettavat opinnot ovat yksi merkittävä
ja turvallinen tapa opiskella. Tähän tulee jatkossakin olla riittävästi
mahdollisuuksia kaikilla opiskelijoilla. - Opiskelijan
opintososiaalisten etuuksien tulee perustua opiskelijan tarpeeseen.
Etuuksista on määrättävä selkeästi ja huomioitava SOTE-vaikutukset mm.
opiskelijahuollon ja avustajatoiminnan toteutumiseen täysimääräisinä.
Esimerkiksi opiskelija ei saa joutua kahden maksajan väliin tarvitessaan
avustajaa opiskelussa ja muussa elämässä pärjäämisessä. - Opiskelijoilla,
joilla on erityisentuen tarpeita, on oltava mahdollisuus kohtuullisiin mukautuksiin,
opinto-ohjaukseen ja työhönvalmennukseen. Opinto-ohjauksen
tulee alkaa jo perusopetuksessa (mm. TET –jaksot).
Opinto-ohjaajakoulutukseen on lisättävä erityispedagogiikan opintoja ja
osaamista vaativaan erityiseen tukeen liittyen. Työhönvalmentajien
koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa onpainotettava pedagogisen
ohjaamisen ja työn substanssin osaamista. - Tutkinnonosien
suorittaneiden opiskelijoiden opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia on
selkiytettävä ja selvitettävä. Tutkintojärjestelmän sääntelyn
keventäminen ei saa heikentää vertailukelpoisuutta eri oppilaitoksista
samalla tutkintonimikkeellä valmistuneiden kesken. - Tuetun
oppisopimuskoulutuksen käyttöä erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten
henkilöiden kouluttautumisessa ammattiin on kehitettävä ja selvitettävä.
Mallia on laajennettava nykyistä useammille koulutustasoille, -aloille ja
ammatteihin. - Hallituksen esityksessä esitetään
ammatillisen opetuksen rahoitusjärjestelmää,
jossa perusrahoituksena 50%, valmistumisen perusteella 35% ja
työllistymisen perusteella 15%. Rahoitusjärjestelmän
riskinä on, että yleiset ammattioppilaitokset eivät enää ole valmiita
ottamaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita.
Helsingissä
8.5.2017