Katkaistaan tuhoisa kierre – loppu autismikirjon henkilöiden syrjinnälle!
Tällä viikolla (2.-7.4.2024) vietetään autismitietoisuuden viikkoa teemalla Aika toimia. Autismiliitto haluaa kiinnittää huomiota autismikirjon henkilöitä syrjiviin rakenteisiin, toimintatapoihin ja asenteisiin yhteiskunnassa, ja löytää keinoja niihin puuttumiseksi.
Autismikirjon lapset, nuoret, perheet ja aikuiset jäävät usein väliinputoajiksi palvelujärjestelmässä, koulussa, opiskelussa ja työelämässä. Vahvaa tukea tarvitsevien autismikirjon ihmisten kaltoinkohtelu, rajoittaminen ja ylilääkitseminen polkevat perus- ja ihmisoikeuksia.
Autismiliittoa huolettaa kierre, jossa ongelmat kasaantuvat ja tilanteet kärjistyvät, kun autismikirjon henkilöiden avun ja tuen tarpeita ei tunnisteta eikä hätähuutoihin suhtauduta vakavasti.
Tuen puute esimerkiksi koulussa ja varhaisten ja oikea-aikaisten palvelujen toimimattomuus voi pahimmillaan johtaa kouluakäymättömyyteen ja myöhemmin syrjäytymiseen ja jopa itsemurhaan.
Lastensuojelu ei voi paikata tuen toimimattomuutta
Moni autismikirjon oppilas jää koulussa vaille tarvitsemaansa tukea. Oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tukea tulee vahvistaa samoin kuin autismikirjolla olevan koululaisen tarvitsemia yksilöllisiä järjestelyjä. Tukea tulee tarvittaessa saada myös oppituntien ulkopuolisiin tilanteisiin, esimerkiksi ruokailuihin ja välitunneille kaverisuhteisiin. Koulujen ja oppilaitosten tilat ovat usein myös esteellisiä autismikirjon oppilaille.
Autismikirjon lapset ja nuoret ovat yliedustettuna lastensuojelussa. Lastensuojelun sijoitus on taloudellisesti kallis toimenpide. Ennen kaikkea se on autismikirjon lapsille ja nuorille väärä toimenpide silloin, kun sillä yritetään paikata muiden palvelujen ja tuen puutteita, eikä perheessä ole vanhemmuuden ongelmaa.
Myös vanhemmat voivat sairastua ja uupua taistellessaan tuesta ja joutua jäämään töistä pois. Tästäkin aiheutuu yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia ja tulonmenetyksiä puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.
Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho toteaa, että syrjintää voi olla rakenteissa, ajatusmalleissa, kohtelussa. Sitä voidaan ylläpitää tietoisesti tai huomaamatta.
– Tärkeintä on kuitenkin se, että kun ongelmaan havahtuu, siihen voi puuttua. Täytyy haastaa ja ravistella vanhoja toiminta- ja ajatusmalleja. Viime viikolla taas mediaan nousseet uutiset autismikirjon ihmisten kaltoinkohtelusta ja ylilääkitsemisestä hoivalaitoksissa ovat riipaisevia. Tämä ei voi jatkua näin. Nyt on todellakin aika toimia, Taiveaho jyrähtää.
Suomeen tarvitaan neurokirjon toimenpideohjelma
Taiveaho kertoo, että ratkaisuja ja erilaisia onnistuneita esimerkkejä on jo nyt olemassa. Jotta toimivat ratkaisut saadaan kaikkien käyttöön, Suomeen tarvitaan kansallinen neurokirjon toimenpideohjelma, johon kirjataan laaja-alaisesti ja sektorirajat ylittäen toimenpiteet neurokirjon ihmisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi koko elämänkaaren ajan.
Autismikirjon henkilöiden mahdollisuuksia käydä koulua, opiskella, tehdä työtä, harrastaa ja tuntea kuuluvansa yhteisöön on parannettava lisäämällä arjen toimintaympäristöjen ja toimintatapojen esteettömyyttä muun muassa kouluissa, työpaikoilla ja palveluissa. Erityisen tärkeää on ottaa autismiyhteisö mukaan kehittämään tukitoimia.
Meillä ei ole varaa siihen, että yksikään ihminen syrjäytyy, Taiveaho summaa.
YK:n kansainvälistä autismitietoisuuden päivää vietetään vuosittain 2.4. Autismitietoisuuden viikon aikana sekä Autismiliitto että sen jäsenyhdistykset ja muut toimijat järjestävät erilaisia tapahtumia. Autismiliitto on koonnut tietoa näistä tapahtumista verkkosivulle www.autismiliitto.fi/waad.
Lisätietoa
Satu Taiveaho
Autismiliiton toiminnanjohtaja
puh. 050 4097 940
satu.taiveaho(at)autismiliitto.fi