Kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten kaltoinkohtelu on lopetettava
Autismiliitto, Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto esittävät Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa, että valvontaviranomaisten resursseja ja yllätystarkastuksia pitää lisätä ja asettaa nykyistä kovempia sanktioita lakia rikkoville toimijoille.
Vammaisen lapsen äiti kertoi kolumnissaan (HS 30.3.), että häntä hirvittää se, että kehitysvammaisten ihmisten oikeudet eivät kiinnosta ketään. Julkisuuteen on tullut tietoa tapauksista, joissa autismikirjon ja kehitysvammaisia ihmisiä on ylilääkitty, pidetty nälässä, eristetty huoneisiinsa pitkiksi ajoiksi eikä heille ole järjestetty mitään virikkeitä tai mielekästä toimintaa. Autismikirjon ihmisten kanssa työskentelevillä on tiedossa, että psyykenlääkkeitä määrätään yleisesti vahvaa tukea tarvitseville autistisille ja kehitysvammaisille ihmisille käytösongelmien hillitsemiseksi.
Vammaisten ihmisten kaltoinkohtelu on ihmisoikeusloukkaus ja myös vastoin YK:n vammaisten oikeuksien sopimusta, johon Suomikin on sitoutunut. YK:n vammaissopimus edellyttää myös vahvaa tukea tarvitsevien autististen ja kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumisen varmistamista. Sopimus turvaa vammaisten henkilöiden oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen sekä kieltää julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun.
Lainsäädännön lähtökohtana on, että itsemääräämistä tuetaan ja rajoitustoimia vältetään aina, kun se on mahdollista. Henkilökunnan osaaminen sekä toimintaympäristön esteettömyys ovat avainasemassa haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisemisessä ja vähentämisessä. Tavoitteena on oltava, että rajoittamiseen ei tarvitse turvautua kenenkään kohdalla. On paljon esimerkkejä asumisyksiköistä, joissa asiat ovat kunnossa. Kaikki lähtee asiakkaan ymmärtämisestä ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaamisesta. Jos asiakas voi hyvin, ylilääkitystä ja rajoitustoimenpiteitä ei yleensä tarvita.
Autististen ja kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden kilpailutuksiin tulisi asettaa sitovana laatuvaatimuksena riittävä henkilöstömäärä sekä ehdot asumispalveluyksiköiden henkilökunnan autismi- ja kehitysvammaosaamisen lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Ryhmäkoot tulee pitää pieninä. Tutkimukset osoittavat, että isoissa, yli kymmenen asukkaan yksiköissä käytetään enemmän rajoitustoimenpiteitä.
Valvontaviranomaisten resursseja ja yllätystarkastuksia pitää lisätä ja asettaa nykyistä kovempia sanktioita lakia rikkoville toimijoille. Nykyinen vahvasti omavalvontaan perustuva valvonta ei selvästikään riitä. Ehdotamme, että seuraavalla hallituskaudella selvitetään mahdollisuutta perustaa Suomeen uusi oikeusturvakeskus, joka seuraisi ja valvoisi YK:n vammaissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumista.
Susanna Hintsala
toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto
Risto Burman
toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten tukiliitto
Satu Taiveaho
toiminnanjohtaja, Autismiliitto
Taustatietoa: