Kodin ja koulun toimiva yhteistyö tukee jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvointia
Sari Haapakangas, KT, erityiskasvatuksen asiantuntija, Suomen Vanhempainliitto ry
Aslak Rantakokko, yhdenvertaisuusasiantuntija, Suomen Vanhempainliitto ry
Turvallinen ympäristö lapselle ja nuorelle luodaan kodin ja koulun yhteisessä sylissä – mahdollisuus kasvaa, oppia, kehittyä, ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen ollen kyseessä, myös arkiympäristössään kuntoutua. Tärkeintä on jokaisen perheen ja jokaisen lapsen kohtaaminen, aito läsnäolo ja pysähtyminen yhteisen hyvän äärelle, halu auttaa oikeasti. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen ja asettuminen vierelle, joka ikinen päivä, jokaiselle lapsen osalta. Huoltajia ja sisaruksia unohtamatta.
Hyvään kohtaamiseen ja aitoon läsnäoloon sisältyy myös asennevapaus ja ennakkoluulottomuus. Jokainen lapsi ja nuori kohdataan omana itsenään, vahvuuksia ja potentiaalin pilkahduksia etsien ja huomioiden. Kohtaamisissa ovat kulloisiinkin tilanteisiin olennaisesti liittyvän perustiedon osaamisen lisäksi läsnä vahvuusperustainen ajattelu, positiivinen pedagogiikka ja myönteinen organisaation toimintakulttuuri.
Millainen yhteistyö tukee sitä, että lapsi pystyy oppimaan?
Yhteistyö kodin ja koulun välillä on parhaimmillaan silloin, kun siinä yhdistyvät vanhempien asiantuntijuus suhteessa omaan lapseensa sekä opetus- ja opiskeluhuollon pedagoginen asiantuntemus rakentavassa vuorovaikutuksessa. Asiantuntijuuksia yhdistämällä voidaan yhdessä sopia lapsen hyvinvointia ja oppimista tukevista yksilöllisistä tukikeinoista. On tärkeää olla tietoinen lapsen vahvuuksista, yksilöllisistä haasteista, ja hyvinvointia arjessa tukevista keinoista, jotka toimivat juuri tällä lapsella. Jos lapsi ja perhe eivät voi hyvin, ei oppimistakaan tapahdu. Sen vuoksi on varmistettava ensisijaisesti perustarpeisiin ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat, kuten riittävä uni, ravinto, liikunta ja kaverisuhteiden toimivuus.
Muutokset elämässä, mahdollisessa lääkityksessä, kotona, koulussa ja kaveripiirissä sekä vaikkapa murrosikä vaikuttavat ’päivän kuntoon’. Tämän takia on tärkeää, että päivittäinen viestintä kodin ja koulun välillä kulkee saumattomasti ja sujuen niin, että kaikki lasta kasvattavat ja opettavat tahot ovat tietoisia missä mennään. Puhutaan yhteisestä tilannekuvasta juuri tässä hetkessä – ja myös jaetusta toimintakyvyn ymmärtämisestä. Esimerkiksi WhatsApp-rinki voi tässä toimia Wilman, reissuvihon tai sähköpostiviestinnän ohella jouhevana tiedonkulun ja –vaihdannan kanavana.
Toimivan yhteistyön lähtökohtana on luottamus ja keskinäinen kunnioitus, joka syntyy vain siten, että olemme riittävän tuttuja toinen toisillemme. Yhteistyö toimii, kun kaikilla on ennalta tiedossa yhteistyön ja rakentavan, osapuolia ymmärtävän ja arvostavan keskustelun pelisäännöt.
Mikä on koulun vastuu ja onko vanhemmalla vastuuta, joka liittyy koulunkäyntiin?
Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Opettajat tekevät kodin ja koulun välistä yhteistyötä yhteissuunnittelutyöajalla. (OAJ.1. 2022) Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Yhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. OPS edellyttää, että huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen, osallistua sen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. (OPH. 2022)
Tutustuminen ja säännöllinen keskusteluyhteys kodin ja koulun välillä helpottaa asioiden hoitamista myös ongelmatilanteissa. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti muutoksissa, kuten koulupolun nivelvaiheissa tai päiväkodista/koulusta toiseen siirryttäessä. Opettajan tulee toimia yhteistyössä kotien kanssa. Hänen tulee tiedottaa huoltajia kaikista lapsen koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvistä asioista, kuten arvioinnista, oppimisen tavoitteista, koulun oppimisympäristöistä, työtavoista ja lukuvuoden tapahtumista. Lue lisää opettajan vastuista ja velvollisuuksista OAJ:n verkkosivuilta opettajan vastuut ja velvollisuudet -artikkelista (OAJ.2. 2022).
Huoltajalla on oikeus päättää opetuksesta. Hänen tulee saada tietoa lapsensa saamasta opetuksesta ja huoltajan pitää tulla kuulluksi. Huoltajalla on oikeus varmistaa lapsensa opetuksen toteutuminen. Lisäksi huoltajalla on oikeus yhteistyöhön koulun kanssa. Huoltajan velvollisuus on huolehtia siitä, että hänen lapsensa osallistuu opetukseen. (OAJ. 3. 2022)
Entä jos yhteistyö ei ota sujuakseen? Mitä sitten, jos tuntuu, että yhteistyö ei vaan toimi? Kuka ottaa vastuun, että tilanne muuttuisi ja miten?
Konfliktitilanteiden selvittelyssä auttaa paljon, jos osapuolten välillä on ehtinyt syntyä luottamus aiempien kokemusten pohjalta. Tämän suhteen kodin, päiväkodin ja koulun yhteistyön rakentaminen määrätietoisesti ja tavoitteellisesti vakaalle pohjalle tulee aloittaa jo varhaiskasvatuksessa. Aina näin ei ole ja luottamus on menetetty, jolloin koti ja koulu voivat kokea toisensa uhkana ja tahona, jota vastaan pitää yhteistyön rakentamisen sijaan taistella. Jos kouluväellä herää huoli lapsen hyvinvoinnista, olisi esimerkiksi yhteydenoton lastensuojeluun tapahduttava yhteisymmärryksessä kodin kanssa. Koulun toimintaa säätelevät lait, mutta niiden toteutumista ei valvo mikään muu taho kuin koulu itse. Myös vanhemmat voivat havaita puutteita koulun toiminnassa esimerkiksi liittyen erityisen tai tehostetun tuen tarpeisiin.
Aluehallintovirasto voi puuttua koulun toimintaan kantelun perusteella, mutta se on hidas prosessi, joka johtaa yleensä huomautuksen antamiseen ja rikkoo huoltajien ja koulun välejä entisestään ja aivan liian usein pysyvästi. Aluehallintoviranomaisella ei ole koulussa samanlaista toimivaltaa kuin varhaiskasvatuksessa tai sosiaalihuollossa. Joskus kodin ja koulun yhteistyön konfliktissa voi täyttyä rikoksen tunnusmerkistö, jolloin rikosilmoituksen kautta voidaan päästä esimerkiksi yhteiseen sovitteluun sovittelutoimiston kautta.
Suomen Vanhempainliitto kannustaa osapuolia kohtaamaan toisensa saman pöydän äärellä ja kokeilemaan dialogista keskustelua, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään tilanteen taustoja, juurisyitä ja toisten näkemyksiä vaikkei ratkaisua heti löytyisikään. Ymmärryksen lisääntyessä voidaan päästä prosessin edetessä myös osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin. Tällaisessa dialogisessa keskustelussa voi käyttää esimerkiksi Erätauko-säätiön kehittämää Erätaukomallia sekä Rakentavan keskustelun pelisääntöjä (Erätauko-säätiö. n.d.).
Työkaluja sujuvaan kodin ja koulun yhteistyöhön
”Kymmenen askelta kohti toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä – Kirjauksista käytäntöön” on kouluille suunnattu työkalu kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Työkalu auttaa pohtimaan kodin ja koulun yhteistyön kehittämisen tarpeita ja ottamaan askelia kohti entistä toimivampaa yhteistyötä. (Suomen Vanhempainliitto. 2. n.d.)
KESY ja SYKE ovat esimerkkejä välineistä, joiden avulla voidaan konkreettisesti edistää lapsen ja nuoren osallisuutta häntä itseään koskevissa koulun keskusteluissa ja tuen polkujen suunnittelussa. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen hyväksyvässä, turvallisessa ilmapiirissä lisää myös luottamusta aikuisen ja lapsen/nuoren välillä. KESY- ja SYKE-korttien avulla myös itseään niukasti sanallisesti ilmaisevat tai vastikään Suomeen muuttaneet, eri kieli- ja/tai kulttuuritaustan omaavat lapset/nuoret saavat kerrottua, mitä heille kuuluu ja mitkä ovat heidän vahvuutensa ja tuen tarpeensa, vaikkeivat sanoisi keskustelun aikana sanaakaan. Materiaalit löytyvät Valteri-puodista sekä ilmaiseksi ladattavina versioina Suomen Vanhempainliiton sivuilta. (Suomen Vanhempainliitto. 3. n.d.)
Erilaisuus tulee nähdä rikkautena, jotta myös lapsemme kasvavat erilaisuutta arvostaviksi. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva lainsäädäntö, Suomen Perustuslaki sekä Lapsen oikeudet tukevat tätä periaatetta. On tärkeää, että kaikki lapset ja aikuiset tulevat aidosti nähdyiksi, kuulluiksi ja osallisiksi kasvuyhteisöissään. Yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa on parhaimmillaan ongelmia ennaltaehkäisevää, hyvinvointia, osallisuutta ja itsetunnon myönteistä kehitystä edistävää työtä.
Lasten osallisuuden edistäminen lähtee aikuisten asenteista
Vanhempaintoiminta ja yhteisöllinen opiskeluhuolto ovat luontevia paikkoja kehittää päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuria myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Ennakkoluuloton yhteistyö voi tuottaa hyvinvointia paitsi koulun seinien sisäpuolelle, aina ympäröivään yhteisöön ja koteihin ja saakka. Suomen Vanhempainliitossa on tuotettu tsekkauslista esteettömän, kaikille saavutettavan tapahtuman järjestämiseksi vaikkapa päiväkodissa, koulussa tai ympäröivän yhteisön yhteistyönä. (Suomen Vanhempainliitto. 4. n.d.)
Kodin, päiväkodin ja koulun yhteistyössä lapsi tai nuori tulee aina nähdä toiminnan ja tekojen keskiössä, aidosti osallisena, nähtynä ja kuunneltuna oman elämänsä rakennuspuiden kokoamisessa. Jokaisen aikuisen on edistettävä hänen hyvinvointiaan, osallisuuttaan sekä hänen yhdenvertaisuutensa toteutumista yksilöllisesti toteutettujen tuen muotojen myötä, hänen arkisissa ympäristöissään. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren osalta huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä tulee aina ymmärtäen huomioida myös lähtökohta-asetelma. Se totuus ja todellisuus, ne arjen haasteet, jossa huoltajat lapsensa kanssa elävät elämäänsä ja josta he yhteistyöhön vaikkapa kouluväen kanssa tulevat.
Huomattavaa on myös moniammatillisuuden olemassaolo. Moniammatillisuus tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että meillä jokaisella, niin huoltajilla kuin ammattilaisillakin, on tuen tarpeisten lasten usein kompleksisia tarpeita pohtiessamme käytössämme muutakin kuin oma osaamisemme. Hyödyntäkäämme tätä laaja-alaista voimavaraa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ja olkaamme sen myötä myös armollisia oman osaamisemme suhteen. Kukaan ei tiedä mistään erityisyyden lajista kaikkea. Siinä tarvitsemme ammattilaisten ja huoltajien välisen sujuvan yhteistyön ja ymmärtävän vuorovaikutuksen lisäksi ihmisen itsensä ymmärrystä, omakohtaista kokemusta ja näkemystä eri tilanteissa parhaista ratkaisuista ja sitä mielipidettä meidän tulee myös kunnioittaa.
Lähteet ja viitteet
Erätauko verkkosivusto. Rakentavan keskustelun pelisäännöt. Osoitteessa: https://www.eratauko.fi/tyokalu/rakentavan-keskustelun-pelisaannot/ . Viitattu 10/2022.
OAJ. 1, 3. Verkkosivusto. Osoitteessa: www.oaj.fi/arjessa/yhteistyo-kodin-kanssa/ . Viitattu 10/2022.
OAJ. 2. Opettajan vastuut ja velvollisuudet. Verkkosivusto. Osoitteessa: https://www.oaj.fi/arjessa/opettajan-vastuut-ja-velvollisuudet/ . Viitatattu 10/2022.
OPH: Verkkosivusto. Osoitteessa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet . Viitattu 10/2022.
Suomen Vanhempainliitto. Verkkosivusto. Viitattu 10/2022.
- https://vanhempainliitto.fi/johtajalle/kymmenenaskelta/
- https://vanhempainliitto.fi/blogi/kesy-ja-syke-valineita-monenlaisten-lasten-ja-nuorten-kohtaamiseen/
- vanhempainliitto.fi/opettajille/kesy/
- vahempainliitto.fi/opettajille/syke/
- https://vanhempainliitto.fi/vanhempaintoimijoille/esteettoman-tapahtuman-tsekkauslista-kouluille/
- https://vanhempainliitto.fi/vanhempainliiton-toiminta/yhdenvertaisuus/
Kirjoittajien vinkki! Erityiskasvatukseen, -opetukseen ja erityiseen tukeen liittyviä kirjoituksia. Verkkosivusto. Osoitteessa: https://vanhempainliitto.fi/blogi/