Kuluttajaparlamentin lausunto peruspankkipalveluista
Autismi- ja Aspergerliitto on mukana Kuluttajaparlamentin peruspankkipalveluita koskevassa lausunnossa. Lausunto on vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön koskien hallituksen esitysluonnoksesta laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (PAD) VM026:00/2016.
Kuluttajaparlamentti
pitää hallituksen esitystä lähtökohtaisesti hyvänä ja yhdenvertaisuutta
edistävänä. Kuluttajaparlamentin järjestöissä on törmätty tapauksiin, joissa
kuluttajalta on evätty oikeudet peruspankkipalveluihin esimerkiksi
toimintarajoitteen tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi. On hyvä, että laissa säädetään nykyistä
kattavammin asiakkaan oikeudesta peruspankkipalveluihin, perusmaksutilin
ominaisuuksista ja siitä perittävistä maksuista sekä perusmaksutiliä koskevasta
sopimuksesta ja sen irtisanomisesta. Lakiehdotuksessa todetaan selkeästi, että
perusmaksutiliä ja siihen liittyviä palveluja tarjotessaan talletuspankin tulee
kohdella kaikkia asiakkaita yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi.
Lakiesityksen
perusteluissa viitataan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan 14 päivänä
joulukuuta 2015 antamaan näkövammaisen syrjimistä verkkopankkitunnuksia
myönnettäessä koskevaan ratkaisuun. Perusteluissa ei kuitenkaan viitata
ratkaisun perustana olevaan yhdenvertaisuuslain 15 §:ään. Kuluttajaparlamentin
mielestä kyseinen lainkohta pitää mainita nykytilaa selostettaessa, osana
kotimaista lainsäädäntöä. Kuluttajaparlamentti kiinnittää huomiota myös
perusteluissa käytettyyn kohtuulliset sopeutukset -termiin –
yhtenäisyyden vuoksi olisi kuitenkin perustellumpaa käyttää yhdenvertaisuuslaissa
käytettyä kohtuulliset mukautukset -termiä.
Lakiesitykseen
on kirjoitettu myös talletuspankin vastuu siitä, ettei perusmaksutiliä ja
siihen liittyviä palveluita saa tehdä liian vaikeiksi tai rasittaviksi käyttää.
Esimerkkinä mainitaan talletuspankin velvoite varmistaa toimintarajoitteisten
mahdollisuudet käyttää perusmaksutiliä ja siihen liittyviä palveluita, mukaan
lukien vahva sähköinen tunnistaminen, ja talletuspankin vastuu tarvittaessa
sopeuttaa palveluitaan tämän oikeuden toteuttamiseksi. Palveluiden
suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida myös ikääntyneiden
erityistarpeet pankkipalveluiden käyttäjinä.
Lakiesityksen
6 a § kohdan mukaan talletuspankkien on tarjottava vahva sähköinen
tunnistuspalvelu perusmaksutiliasiakkaalleen, jos se tarjoaa sitä muille
asiakkaille. Tällä
hetkellä osalla väestöstä on vaikeuksia saada verkkopankkitunnuksia, mikä
hankaloittaa oleellisesti arjessa toimimista. Verkkotunnistautumisesta on
tullut keskeinen osa verkossa asiointia ja verkkopankkitunnuksista on tullut
keskeisin tunnistautumisväline useissa verkkoasiointipalveluissa, mukaan lukien
erilaisten viranomaispalvelujen verkkoasioinnit. Lisäksi monien palveluiden
saanti ilman verkkopankkitunnuksia on hankalaa ja usein kalliimpaa kuin
verkkoasioinnilla. Kuluttajaparlamentti kannattaa sitä, että
verkkopankkitunnusten yhdenvertaista saatavuutta parannetaan.
Olennaista
on, että pankit eivät jatkossa epää maksukortteja tai pankkitunnuksia
vammaisilta tai muulla tavalla toimintarajoitteisilta sillä perusteella, ettei
henkilö pankin arvion mukaan pystyisi toimintarajoitteen takia kirjoittamaan
henkilökohtaista tunnuslukua itse. Kohtuullinen sopeutus toimintarajoitteiselle
voisi tällöin olla esimerkiksi se, että tarjotaan vaihtoehtoisia teknisiä
tapoja tunnistautumiseen verkkopankissa. Tästä esimerkkinä
sormenjälkitunnistautuminen tai muu tekninen järjestely. Kohtuulliseksi
sopeuttamiseksi tulee sallia myös pankkipalveluiden avusteinen käyttö.
Avustajan tarve ei ainakaan saisi olla este pankkipalveluiden saamiselle.
Palveluiden
kohtuullinen sopeuttaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi näkövammaisen henkilön
kohdalla joko tunnuslukukortin saamista pistekirjoituksella, sähköisenä
tiedostona kuten muistitikulla tai – kortilla tai mahdollisuutta käyttää toista
henkilöä avustajanaan pankkipalveluita käytettäessä. Esityksessä mainitaan palveluiden
sopeuttamisena pistekirjoituksella toimitettavat asiakirjat. On kuitenkin
huomattava, että pistekirjoitusta osaa lukea vain pieni osa näkövammaisista. Niillä
näkövammaisilla, joilla on mahdollisuus asioida sähköisesti tietokoneen ja
siihen liittyvien apuvälineiden avulla, ensisijainen mukautus olisi juuri esim.
tunnuslukukorttien saavutettava sähköinen muoto paperisen näkemistä
edellyttävän asiakirjan sijaan.
Palveluntuottajien tulee
huomioida pankkipalveluiden ja palveluympäristöjen suunnittelussa
erityisryhmien sekä ikääntyneiden tarpeet. Palveluiden esteettömyys niin
toimitiloissa, Internetissä kuin itsepalveluautomaatilla tulee huomioida, jotta
kaikki kuluttajat voivat käyttää pankkipalveluita yhdenvertaisesti.
Kuluttajaviestinnän saavutettavuus ja
esteettömyys
Pankkien
tulee sisällyttää peruspankkipalveluihin riittävää ohjausta ja neuvontaa sekä
palvelun käyttöä aloitettaessa että käytön jatkuessa. YK:n vammaissopimuksen
vammaisten henkilöiden tiedonsaantia koskeva artikla 21 edellyttää muun muassa
yksityisiltä tahoilta, jotka tarjoavat myös internetin välityksellä yleisiä
palveluja, antamaan tietoa ja palveluja vammaisille henkilöille esteettömässä
ja käyttökelpoisessa muodossa. Lakiesityksen
6 §:n uuteen 4 momenttiin, jossa säädettäisiin talletuspankin velvollisuudesta
asettaa asiakkaan saataville maksutta helposti käytettävissä olevia tietoja ja
annettava neuvoja perusmaksutileistä ja niihin liittyvistä maksupalveluista,
tulee lisätä maininta tiedonsaannin esteettömyydestä. Pankit tulisi velvoittaa ottamaan
viestinnässään huomioon muun muassa itsenäistyvät nuoret, ikääntyneet sekä
erityisryhmät, jotka tarvitsevat esimerkiksi selkokielistä materiaalia.
Palveluiden hinnoittelun kohtuullisuus
Joidenkin peruspankkipalveluiden hinnat ovat viime
vuosina kohonneet ja Finanssivalvonta on kiinnittänyt huomiota yksittäisten
luottolaitosten hinnoitteluun. On hyvä, että esityksessä säädetään, että
asiakkailta veloitettavien maksujen tulee olla kohtuullisia ja vastattava
niistä talletuspankille aiheutuvia todellisia kustannuksia.
Kuluttajaparlamentin järjestöistä
yhteiseen lausumiseen ovat osallistuneet:
A-klinikkasäätiö sr
Allergia- ja astmaliitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Autismisäätiö sr
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Nuorisoasuntoliitto ry
Nuorisosäätiö sr
Näkövammaisten liitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Reumaliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Takuu-Säätiö sr
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto
ry
Vates-säätiö sr
Lisätietoa:
Jenni
Vainioranta, Kuluttajaparlamentin pääsihteeri, Kuluttajaliitto –
Konsumentförbundet ry
p. 040 419 8962,
jenni.vainioranta@kuluttajaliitto.fi
Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton
koordinoimaa valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen yhteistoimintaa.
Kuluttajaparlamentti on vaikuttamisfoorumi, jonka kautta järjestöillä on
mahdollisuus päästä tekemään yhdessä edunvalvontatyötä sekä vaikuttaa yhdessä
vahvempana kuluttajille merkittäviin asioihin.