Kuntoutusverkosto KUVEn kannanotto: Kuntoutus näyttää sote-integraation suunnan
Autismi- ja Aspergerliitto on mukana kuntoutusverkosto KUVEn kannanotossa, jossa tarjotaan neljä ihmiskeskeistä ratkaisua kuntoutusjärjestelmän uudistamiseen.
Hallitus on päättänyt toteuttaa kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen. Tavoitteena on, että “suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia”. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä kunta- ja maakuntauudistus muuttavat ratkaisevasti myös kuntoutusta.
Kuntoutusverkosto (KUVE) haluaa tuoda esiin kuntoutusjärjestelmän uudistuksen mahdollisuutena integroida yli puolta miljoonaa suomalaista koskeva palvelutuotanto tavalla, jolla saavutetaan mittavia taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä. Kuntoutus on sektori, jossa sote-uudistuksen hyödyt ovat maksimaalisesti saatavissa.
Kuntoutus
sote-uudistuksen integroijana
Kuntoutus
on yli kahden miljardin euron yhteiskunnallinen investointi. Nykyinen
kuntoutusjärjestelmä on hajanainen, heikosti integroitu ja kuntoutujalle raskas. Osajärjestelmien siilojen väliin putoavat erityisesti heikoimmassa asemassa
olevat, kuten työttömät, mielenterveysasiakkaat, neuropsykiatrisista oireista kärsivät ja
maahanmuuttajat. Lääkinnällisen, ammatillisen, sosiaalisen ja kasvatuksellisen
kuntoutuksen integroinnilla voidaan saada sekä hyvinvointihyötyjä että mittavia euromääräisiä säästöjä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluiden ja kuntoutusjärjestelmän uudistukseen tarvitaan laajapohjaista
yhteistyötä. Nykyjärjestelmän hajanaisuus ei korjaannu koordinaatiolla, vaan
integroimalla eri palvelut, ja rakentamalla yhteistuotantoa yhä vahvemmin
kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen, julkisen toimijan ja yritysten kesken.
Hyvin
toteutettu valinnanvapaus nostaa kuntoutujan keskiöön
Valinnanvapaus haastaa tuotantolähtöistä
julkishallinnollista palveluntuotantoa ja kaikkia kuntoutustoimijoita.
Asiakaskokemus nousee palveluiden suunnittelun ja tuotannon ytimeen.
Elämänhallinta ja yksilön vastuu omasta elämästä kasvavat.
Hyvin toteutettuna
valinnanvapaus mahdollistaa kuntoutujalle oman tavoitteen mukaisen tuen ja
palvelut. Kuntoutujan rooli oman elämänsä kuntouttajana voi vahvistua ja
palveluiden saatavuus ja laatu parantua.
Valinnanvapaus voi olla uhka
kuntoutujalle, mikäli ihminen on
haastavassa elämäntilanteessa ja palvelunohjaus on puutteellista. Mikäli
uudistusta ei toteuteta oikeudenmukaisesti, valinnanvapaus voi kasvattaa hyvinvointieroja
yhteiskunnassamme.
Kuntoutujien tulee olla mukana heitä koskevien
palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja tuottamisessa. Uusien palvelujen
luomisessa monitoimijainen yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja kuntoutujien
sekä yritysten kesken tuottaa parhaimman tuloksen.
Neljä ratkaisua
ihmiskeskeisen kuntoutusjärjestelmän rakentamiseksi
Uudistusten
ytimessä on kansalainen. Uusi ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan kuntoutujan
kanssa eri vastuutahojen yhteistyönä. Uutta teknologiaa hyödyntäen kuntoutuja
voi paremmin ja yhteiskunta säästää. Samalla väestöryhmien hyvinvointieroja
kavennetaan.
Järjestöjen vahvuutena muutoksessa on laaja tutkittuun tietoon ja asiakastuntemukseen perustuva
osaaminen, ketteryys ja ohuet hallintorakenteet. Järjestöt
kiinnittyvät paikallisiin toimintaympäristöihin ja ovat tehokas väylä kanavoida
maakuntien asukkaiden hyvinvointitarpeita palvelujärjestelmään ja
päätöksentekoon.
1. 1. Kuntoutus
luo aktiivista kansalaisuutta
Kuntoutuksen asiakkaat tarvitsevat hyvinvointinsa rakentamiseen usein enemmän
kuin mitä keskiverto palvelunkäyttäjä tarvitsee. Aktiivisen kansalaisuuden
edellytysten rakentamisessa järjestöt ovat parhaimmillaan: ne luovat
osallisuutta ja samalla rakentavat käyttäjälähtöisiä palveluita.
Järjestöt ovat monien sairaus- ja
vammaryhmien kohdalla alan johtavia asiantuntijoita ja suurimpia kuntoutuksen ja erityisesti
sopeutumisvalmennuksen järjestäjiä. Järjestöt toimivat usein myös asiakasryhmien kanssa, joita
julkinen palvelujärjestelmä ei tavoita.
Järjestöt ovat vertaistuen ja
kokemusasiantuntijuuden kautta selvillä ihmisten arkipäivän haasteista ja
voivat suunnata alueellaan kohdennettua
käyttäjäkokemusta ja -asiantuntijuutta palveluiden suunnittelijoille ja
järjestäjälle.
- Järjestöjen rooli kuntoutuksessa
on monipuolinen
Järjestöt tuottavat tällä hetkellä enemmän kuntoutuspalveluita kuin
yksityiset yritykset.
Järjestöjen roolin rajaaminen pelkästään matalan kynnyksen palveluiden
tuottajiksi ei ole suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta
tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti tai inhimillisesti
kestävää. Keskeistä on palvelutuotannon
integrointi ja tiivis yhteistyö julkisomisteisten sote-yhtiöiden, yritysten
ja järjestöjen välillä. Yhteisesti tuotettavia kuntoutuksen palvelupaketteja rakennetaan
monitoimijaisessa yhteistyössä.
Asiakkaiden tarpeiden arviointi
kokonaisuutena yhdistää
sote-ammattilaisten osaamista, eri sote-palveluita ja toimenpiteitä. Palveluntuottajien
hyväksymiskriteereissä ja niissä tiedoissa, joita maakuntien asukkaat saavat
eri palvelutuottajien palveluista, tulee huomioida asiakaskokemus
kustannusvaikuttavuus- ja prosessitehokkuustietojen ohella.
3. 3. Kuntoutus varhaisessa vaiheessa
Lapset ja nuoret ovat
kuntoutuspalvelujen tasavertaisen saatavuuden suhteen erityisen haavoittuvassa
asemassa. Eri tieteenalat ovat yksimielisiä siitä, että terveydellisesti ja
taloudellisesti vaikuttavin tapa suojata ja kannatella lapsen kehitystä, on
järjestää kuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sairauden, vamman
tai kehityksen viiveen toteamisen jälkeen.
Tällä hetkellä kuntoutus ajoittuu usein ajankohtaan, jolloin kuntoutujan
työ- ja toimintakyky on jo merkittävästi alentunut. Kuntien tulevat tehtävät
painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ennaltaehkäisevästi. Juuri
näillä osa-alueilla järjestöillä on paljon annettavaa.
Lainsäädännössä on huolehdittava, että kunnille muodostuu todellisia
kannusteita huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä maakunnille. Lisäksi on
luotava toimivia paikallisia yhteistyörakenteita tulevaisuuden kunnan ja
kansalaisyhteiskunnan välille. Tärkeää on myös toimiva yhteistyö kunta- ja
maakuntatason välillä. Monissa kohdin järjestöt voivat olla silta julkisen
toimijan ja kansalaisten välillä.
4. 4.
Tutkittu tieto päätöksenteon perustaksi
Kuntoutusjärjestelmän uudistuksessa ja kuntoutustoiminnan
käytännön tason parhaita ratkaisuja etsittäessä päätöksenteossa tulee hyödyntää
järjestöjen, eri tieteenalojen, yliopistollisten sairaaloiden ja muiden tahojen
tuottamaa käytännönläheistä tutkimus- ja kokemustietoa.
Kuntoutuksen tulee perustua yhtäältä
kuntoutujien yksilöllisiin ja ryhmäkohtaisiin tarpeisiin sekä
potilasjärjestöjen vahvaan tietoon ja kokemukseen kuntoutujien arjen haasteista
ja toisaalta monitieteiseen tutkittuun tietoon.
Järjestöillä on kattavaa tietoa myös siitä,
miten kuntoutusjärjestelmää tulisi uudistaa. Järjestöt tukevat päättäjiä
tarjoamalla tietoon perustuvia inhimillisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja
järjestelmän uudistamiseksi.
Kuntoutusverkosto
KUVE on SOSTEn ja Kuntoutussäätiön vaikuttajaverkosto,
johon kuuluu yli 70 kuntoutuksen toimijaa, järjestöä ja viranomaistahoa.