KVANKin kannanotto kiinteistöverosta
Kehitysvammaisten ihmisten asumisen edistäminen on ollut Valtioneuvoston erityisen huomion kohteena pitkään, vuosina 2010 ja 2012 tehtiin kaksi valtioneuvoston periaatepäätöstä asiasta. Kehitysvammaisten valtakunnallinen asumisohjelma (KEHAS) alkoi 2010 jatkuen vuoteen 2020.
Viimeisten 10 vuoden aikana
kehitysvammaisten henkilöiden tarpeisiin on Suomeen rakennettu tuhansia uusia
vuokra-asuntoja, osa Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tuella
osa muulla rahoituksella. Kehitysvammaiset ihmiset eivät ole kuitenkaan
asumisessaan samassa asemassa kuin muut vuokra-asukkaat. Verohallinto on
katsonut, että osa kehitysvammaisten asumisesta ei ole vakinaista asumista. Sen
perusteella kiinteistövero peritään kehitysvammaisten asumisesta yleisen
veroprosentin mukaan. Muiden kansalaisten asumisessa se peritään vakituisen
asunnon kiinteistöveroprosentin mukaan.
Tämä merkitsee, että
kehitysvammaiset maksavat vuokrassaan keskimäärin kaksi kertaa suuremman
kiinteistöveron kuin muut kansalaiset. Euroina se merkitsee keskimäärin 0,50 €/m2/kk.
Kehitysvammaisista ihmisistä suurin osa on vähävaraisia, joiden käyttöön
kuukausittain jäävä raha vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen on hyvin
pieni. Kaksinkertainen kiinteistövero pienentää sitä vielä 20-30 euroa
kuukaudessa.
Millä perusteella verohallinto
näin toimii? Sen virheellinen tulkinta on, että jos kehitysvammainen tarvitsee
ja saa asumiseensa päivittäin tukea, kysymys ei ole oikeasta asumisesta vaan
laitoshoidosta.
Verohallinto on ohittanut Valtioneuvoston periaatepäätökset,
ympäristöministeriön, ARAn ja Kelan oikeat tulkinnat kehitysvammaisten
asumisesta. Verohallinto on ohittanut myös Suomen 2016 ratifioiman YK:n
yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka kieltää syrjinnän
vammaisuuden perusteella. Yleissopimus on Suomessa juridisesti sitova.
Verohallinnon tulkinta on tältä osin ongelmallinen myös yhdenvertaisuuslain
näkökulmasta.
Kiinteistöveropäätöksistä on
valitettu hallinto-oikeuksiin ja nyt on vireillä uusi valitusprosessi
korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asian korjaaminen ei vaadi lainsäädännön muutosta
vain nykyisen virheellisen tulkinnan korjaamista.
Vaadimme asian välitöntä
korjaamista kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien
toteuttamisen edistämiseksi Suomessa.
Helsingissä 15.3.2019
|
Kehitysvammaisten Tukiliitto Risto Burman |
Kehitysvammaliitto Marianna Ohtonen |
|
Autismi- ja Aspergerliitto Tarja Parviainen |
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Markku Virkamäki |
|
FDUV rf Lisbet Hemgård |
Eskoon tuki- ja osaamiskeskus Jouni Nummi |
|
Savon vammaisasuntosäätiö Tomi Kaasinen |
Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Jouni Helen |
|
Kehitysvammatuki 57 Nina Korventaival |
Autismisäätiö Timo Heiskala |
|
Aspa-Säätiö Tuomas Koskela |
Uudenmaan Vammaispalvelut Oy Markku Lehtimäki |
Lisätiedot: työvaliokunnan varapuheenjohtaja, Ilkka Jokinen
p. 050 60278, ilkka.jokinen(at)vaalijala.fi
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) on kehitysvamma-alan
järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan
yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen, työhön ja
päivätoimintaan liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta.