Lapsistrategian toimeenpanossa tulee huomioida autismikirjon lapset
Autismiliitto korostaa lausunnossaan lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta, että autismikirjon ja muiden haavoittuvassa olevien lasten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä.
Autismiliitto katsoo, että kaikissa lapsistrategian toimenpiteissä ja niiden seurannassa tulisi huomioida myös vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset poikkileikkaavasti. Sitä, miten tämä tapahtuu, tulisi avata tarkemmin suunnitelmassa. Lisäksi tarvitaan myös erikseen kohdennettuja toimenpiteitä haavoittuvassa asemassa oleville lapsille, kuten autismikirjon lapsille.
Autismiliiton ehdotukset uusiksi toimenpiteiksi
- Ensitiedon antamisen suosituksen päivittäminen ja laajentaminen: Viime kaudella lapsistrategian toimenpiteenä toteutettu ensitiedon antamisen suositus vaatii säännöllistä päivittämistä. Tärkeää olisi myös laajentaa suositusta lapsille itselleen annettavaan tietoon sekä muihin ikäryhmiin alle yksivuotiaiden lisäksi.
- Kansallinen neurokirjon lasten toimenpideohjelma: Suomeen tarvitaan kansallinen neurokirjon toimenpideohjelma, johon kirjataan laaja-alaisesti ja sektorirajat ylittäen toimenpiteet neurokirjon lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. Neurokirjon lapset ja nuoret jäävät usein väliinputoajiksi palvelujärjestelmässä, koulussa ja opiskelussa, eikä heidän tuen tarpeitaan tunnisteta riittävästi.
- Selvitys kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten ja nuorten kaltoinkohtelusta: Julkisuuteen nousee säännöllisesti tapauksia, joissa kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten ja nuorten ihmisoikeuksia on loukattu räikeästi ja heihin on kohdistettu laittomia rajoitustoimia palveluiden piirissä. Kaltoinkohtelutapauksiin liittyy ylilääkitsemistä, eristämistä, sitomista, pahoinpitelyä, liikkumisen rajoittamista sekä yhteydenpidon rajoittamista läheisiin. Kaltoinkohtelu on voinut jatkua vuosien ajan ennen paljastumistaan. Kehitysvammajärjestöt ja Autismiliitto ovat vaatineet selvityksen tekemistä kaltoinkohtelusta sekä toimenpideohjelman laatimista tilanteen korjaamiseksi.
Vammaisten lasten osallisuutta parannettava
Vammaisilla lapsilla ei ole samanlaisia vaikuttamisen ja osallisuuden mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla (ks. esim. oikeusministeriön arviointiraportti lasten osallistumisoikeuksista Suomessa, 2020). Tämä vaikuttaa siihen, että vammaisten lapsen syrjäytyminen ja erityisyyden kokemukset alkavat varhain.
Lasten kuulemisessa ja osallisuuden tukemisessa tulee huomioida myös lapset, joilla on haasteita kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa. Lasta tulee kuulla hänellä käytössä olevilla kommunikaatiomenetelmillä. Lisäksi tulee kehittää uusia menetelmiä näiden lasten kuulemiseksi ja varmistaa, että heilläkin on mahdollisuus esittää näkemyksiään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kognitiiviseen saavutettavuuteen, muun muassa kysymysten ymmärrettävyyteen, selkeyteen ja konkreettisuuteen sekä selkokieleen. Osallistumiseen olisi hyvä olla käytössä erilaisia kanavia ja tapoja osallistua. Monikanavaiset kuulemisen keinot lisäävät saavutettavuutta.