Lisää rahoitusta työhönvalmentajien palkkaamiseen ja kouluttamiseen
Ehdotus
Kunnille ja kuntayhtymille tulee hallitusneuvotteluissa ohjata rahoitusta autisminkirjon ja kehitysvammaisten ihmisten sekä muiden vastaavassa työmarkkinatilanteessa olevien vammaisten henkilöiden työllisyyden välittömään parantamiseen. Hallituksen tulee varata hallituskauden vuosille 2020 (5 m€), 2021 (7 m€), 2022 (8 m€) ja 2023 (10 m€) määrärahat, joiden avulla järjestetään työhönvalmennuspalveluja koko maassa alueittaisen tarpeen mukaan sisältäen työntekijöiden uudelleen koulutuksen työhönvalmentajiksi. Palveluja voivat tuottaa esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, järjestöt ja muut palvelujen tuottajat. Osalla on jo valmiit rakenteet, joita on mahdollisuus laajentaa tarpeen edellyttämälle tasolle.
Tavoitteeksi asetetaan, että hallituskauden loppuun mennessä uusia työhönvalmentajia on palkattu yhteensä 100. Työhönvalmentajien avulla on tavoitteena löytää työsuhteinen työpaikka 3000 vammaiselle henkilölle, jotka samalla siirtyisivät sosiaalipalvelujen käyttäjistä kuluttajakansalaisiksi. Tuloksien seuraamiseksi ja menettelyjen parantamiseksi järjestetään jatkuva seuranta ja arviointitutkimus (100t€/vuosi).
Perustelut
Merkittävä osa vammaisisista henkilöistä on syrjässä työmarkkinoilta, vaikka heillä olisi koulutus, osaamista ja työkykyä. Työelämästä syrjään joutuminen on menetys sekä yhteiskunnalle että yksilöille, sillä hankittu koulutus jää käyttämättä ja toimeentulo jää pysyvästi heikoksi ja yhteiskunnan varaan. Myös työelämän mahdollistamat sosiaaliset suhteet jäävät rakentamatta.
Kuntien ja valtion satsaus vammaisten työllistymistä tukevaan toimintaan on vähentynyt vuodesta 2016 vuoteen 2017 64,6 prosentilla eli 221 miljoonasta eurosta 79 miljoonaan euroon (THL ‐ tilastoraportti 7/2019). Nyt on syytä palauttaa rahat järkevästi kohdennettuna työhönvalmennuksen kehittämiseen. Edelleen valtio on tehnyt isoja panostuksia vammaisten työllistymisen edistämiseen OTE-kärkihankkeissa. Hankkeiden tulosten hyödyntämiseen kannattaa panostaa myös jatkossa, jotta niissä kehitetyt hyvät käytännöt, mm. työhönvalmennuksen mallinnukset ja koulutettujen työkykykoordinaattorien työpanoksen hyödyntäminen juurtuvat osaksi kuntien sosiaalipalvelujen käytäntöjä.
Osassa kuntia on tehty suuriakin satsauksia pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseen, mutta vaikeimmin työllistettävien, mm. kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä tukevaa yksilöllistä palvelua eli käytännössä työhönvalmentajan palvelua tarjoavat vain harvat kunnat. Muun muassa Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa on työhönvalmennuksen avulla onnistuttu työllistämään suuri määrä kehitysvammaisia ihmisiä. Esimerkiksi Vantaa raportoi vuonna 2015 kehitysvammaisten ihmisten
työllisyysasteeksi 11,5 %, kun koko maan tasolla vastaava osuus on noin 3 %.
Myös taloudellisesti malli on kannattava. Vähänkään pidemmällä aikajänteellä tuetun työllistymisen työhönvalmennus ei ole kunnalle ylimääräinen kuluerä, vaan tuottava sijoitus. Esimerkiksi Helsingin kaupunki totesi 2000-luvun alun selvityksessään, että jokaista tuetun työllistymisen palveluun allokoitua euroa kohti kaupunki saavutti 1,34 euron säästöt (Ylipaavalniemi, Pasi. Vajaakuntoisten tuettu työllistyminen Helsingissä – toiminnasta ja hyödyistä. Selvityksiä 2004:4. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto). Vammaisten ihmisten työllistymispotentiaalin parempi hyödyntäminen auttaisi myös osaltaan hallitusneuvottelujen alla tavoitteena pidetyn 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisessa.
Lisätietoja:
Kehitysvammaliitto
Marianna Ohtonen, toiminnanjohtaja, marianna.ohtonen(at)kvl.fi, p. 09 3480 9214
Simo Klem,
työllistymisen asiantuntija, simo.klem@kvl.fi, p. 09 3480 9224
Autismiliitto ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Arvo ry, FDUV (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl)