Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Harva puhuu siitä ääneen, mutta me omaishoitajat kyllä tunnistamme sen: hiljaisen paheksunnan, katseen, jonka tuntee selässä, kun poistuu työpaikalta aiemmin kuin muut. Työyhteisössä omaishoitajan saama jousto saatetaan nähdä etuna. Mutta se ei ole mikään palkinto – se on selviytymisehto. Työpaikalla voi ehkä ehtiä juoda kupin kahvia, hengähtää hetken, nauraa työkavereiden kanssa.
Petteri Kerminen on päässyt hyödyntämään vahvuuksiaan kuten tarkkuutta ja ongelmanratkaisukykyään monissa työpaikoissa. Työpaikan raamit, rauhallinen ympäristö ja selkeä työnjako ovat olleet ratkaisevia tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta. Tärkeää on ollut myös tuki – ihmiset, jotka ovat uskoneet ja suositelleet eteenpäin.
Tavaroita järjestellessäni käteen osui päiväkirjani siltä ajalta, kun olin juuri saanut autismikirjon diagnoosin. Siitä on kohta kymmenen vuotta. Kirjoituksessa pohdin työelämän haasteita ja totesin, että olen todella väsynyt tavallisuuteen. Koin uuvuttavana kaiken ympärilläni olevan neurotyypillisen puheen ja toiminnan sekä sen, että minulla oli painetta sulautua joukkoon.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella tehtiin hätkähdyttävä laskelma tuetun työllistämisen kustannuksista. Kävi ilmi, että palkkatyön tukeminen on yhteiskunnalle moninkertaisesti edullisempaa kuin työtoiminnan järjestäminen.
Antto Hautamäki jakaa kokemuksiaan työnhakijana. Kirjoittaja toteaa, että neurokirjon työnhakijat eivät tarvitse juhlapuheita diversiteetistä vaan käytännön ymmärrystä, tukea ja aitoja mahdollisuuksia. Rekrytoijilta hän toivoo avoimuutta ja valmiutta kohdata erilaisuutta, valmentajilta herkkyyttä ja viranomaisilta konkreettisia toimia, ei lisää byrokratiaa.
Tuula Niinikangas kirjoittaa, miten työttömyyden myötä erilaiset stereotypiat, myytit ja ennakkoasenteet alkoivat kirjoittaa hänestä tarinaa, josta hän ei enää tunnistanut itseään. Tuohon vieraaseen tarinaan Tuula ei aio tyytyä.
Eevi Luomanen toteaa Lohjan Teatterin Sademies-esityksen nähtyään, että klassikkoelokuvan suora uusinta tässä ajassa ei edistä autismitietoisuutta eikä -ymmärrystä. Raymondin kaltaisten korkean tuen tarpeen autistien esiin tuominen on yhä tärkeää, mutta se pitää tehdä kunnioittavammalla tavalla.
Olimme ystäväni Riikan kanssa viettämässä aikuisten aikaa luonnon keskellä. Juttelimme elämästä ja siinä tähtitaivaan alla paljussa lilluessa ajatukset lähtivät lentämään luovasti. ”Hei, perustetaanko yhdistys? Sellainen, joka ajaisi etenkin neurokirjon ihmisten asemaa ja oikeuksia omaishoitoon?”
Autismitietoisuuden viikko tuntuu hyvältä ajankohdalta puhua päätöksestäni lähteä perheeni WhatsApp-ryhmästä ja siitä, mitä se minulle merkitsi.
Niko Heikkisen erilaiset aivot tuovat joihinkin asioihin lisähaastetta, mutta myös mahdollistavat suorituksia, joihin ei jokainen taipuisi. Hän hyödyntää vahvuuksiaan elantonsa hankkimiseksi: Niko pelaa työkseen pokeria.
