Autismikirjon häiriö ja sukupuolikokemus
Autismikirjon häiriön ja sukupuolidysforian välillä on huomattavaa yhteisesiintyvyyttä. Samanaikainen autismikirjon häiriö ja sukupuoli-identiteetin ristiriita asettavat moninkertaiset haasteet oman itsensä hyväksymiselle ja sosiaaliselle kypsymiselle. Kun sukupuolenkokemus ei vastaa syntymäsukupuolta, se voi aiheuttaa sukupuolidysforiaa eli ahdistusta, kärsimystä tai epämukavuuden tunnetta suhteessa kehon sukupuoliominaisuuksiin ja sosiaaliseen sukupuolittamiseen.
Transsukupuolinen samaistuu biologiseen sukupuoleensa nähden pysyvästi vastakkaiseen sukupuoleen. Muunsukupuolinen voi kokea olevansa sekä mies että nainen, jotain siltä väliltä, ei kumpaakaan tai sukupuoleton. Sukupuolidysforiaa voidaan lievittää tarvittaessa lääketieteellisillä hoidoilla, kuten hormonihoidoilla tai leikkauksilla. Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin voi hakeutua lääkärin lähetteellä valtakunnallisesti keskitettyihin sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköihin Taysiin ja Hyksiin. Tutkimusjakso on moniammatillinen ja kestää noin vuoden.
Länsimaissa kasvaa sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuvien nuorten määrä. Etenkin nuoruusiässä suhteellisen äkillisesti alkanut sukupuoleen liittyvä ahdistus näyttää lisääntyvän, kuten myös tytöstä pojaksi ‑sukupuolikokemus. Syytä tähän ei vielä tunneta – toisaalta myös transsukupuolisuuden etiologia on tuntematon. Suomessa nuorten hakeutuminen sukupuoli-identiteetin vuoksi tutkimuksiin on viisikertaistunut vuosina 2011-2017. Aikuisten puolella määrä on 20-kertaistunut vuosien 2007-2018 aikana.
Sukupuolidysforia autismikirjon ihmisillä
Autismikirjon lasten joukossa epätyypillinen sukupuolikokemus on poikkeuksellisen yleistä, toisaalta monet autismikirjon nuoret ilmaisevat sukupuoleen liittyviä pohdintoja vasta murrosiässä. Nuorilla sukupuolidysforiasta kärsivillä autismikirjon häiriön esiintyvyys on 20-kertainen, aikuisilla 10-kertainen väestöön suhteutettuna.
Selitykseksi on esitetty useita hypoteeseja – biologisia, sosiaalisia ja psykologisia. Tutkimuskirjallisuuden mukaan sukupuolidysforiasta voi tulla autismikirjon ihmiselle ulkokohtainen selitys erilaisuuden tunteeseen, aseksuaalisuuteen, seksuaalisen kypsymisen vaikeuksiin, läheisyyden säätelyn vaikeuksiin, traumatisoitumille, väärinymmärryksille sekä vierauden tunteeseen suhteessa omaan kehoon. Erilaisuuden ja ulkopuolisuudentunteeseen saatetaan hakea ratkaisua samastumalla sateenkaariyhteisöön, jossa erilaisuus nähdään arvokkaana ja yhdistävä tekijänä.
Sukupuoli tai sen tunnusmerkit voivat esiintyä myös autismikirjon häiriössä tavattavana erityismielenkiinnon kohteena. Autismikirjolle ominainen luokitteleva ajattelutapa voi vaikeuttaa syntymäsukupuolelle vieraaksi tai vääränlaiseksi koettujen ominaisuuksien kanssa pärjäämistä ja sukupuolenkokemuksen moninaisuuden hyväksymistä. Syy-seuraussuhteiden hahmottamisen haasteet voivat johtaa suoraviivaisiin ja kaavamaisiin olettamuksiin sukupuolesta ja sukupuolirooleista.
Samanaikaisesti esiintyvä autismikirjon häiriö ja sukupuolidysforia aiheuttaa diagnostisia ja hoidollisia haasteita. Riittävän tutkimustiedon puuttuessa on määritelty kansainvälisiä suosituksia, joissa ehdotetaan autismikirjon häiriön seulomista sukupuolidysforiapotilailta, koska neuropsykiatriset tutkimukset ja kuntoutukset on syytä tehdä ensin. Seksuaalisen kehityksen haasteita on hyvä käsitellä neuropsykiatrisen seksuaaliterapeutin vastaanotolla riippumatta sukupuolen kokemuksesta. Seksuaalisuuden käsittely on tärkeää, koska oman seksuaalisuuden, kehosuhteen, läheisyyden ja vastavuoroisuuden hahmottamisessa voi olla isoja haasteita. Kehodysforia liittyy moninaisiin tekijöihin tavassa hahmottaa omaa kehoa ja sen toimintoja, eikä se aina liity transsukupuolisuuteen.
Autismiosaamisen tärkeys
Uusi autismikirjon häiriö -diagnoosinimike kattaa aiemmat erilliset diagnoosit. Ydinoireisiin kuuluvat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation ongelmat sekä toistuvat, kaavamaiset ja rajoittuneet käyttäytymismallit ja kiinnostuksen kohteet.
HUS Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla kaikki potilaat, joilla on autismikirjon häiriön diagnoosi tai voimakkaita piirteitä, käyvät Autismisäätiön seksuaaliterapian osana tutkimusjaksoa. Neuropsykiatrinen seksuaaliterapiajakso mahdollistaa yksilöllisen sukupuoli-identiteetin pohtimisen ja jäsentämisen luottamuksellisessa, autismikirjon henkilöiden erityislaatuisuutta huomioivassa yhteistyösuhteessa. Autismikirjon potilaiden on muita vaikeampaa sanallistaa sukupuolidysforiaansa ja sukupuolen kokemustaan siten, että he tulisivat oikealla tavalla ymmärretyiksi ja autetuiksi. Lisäksi heidän voi olla vaikeaa tunnistaa ja ilmaista sukupuolen kokemukseensa vaikuttavia moninaisia tekijöitä.
Arjen toimintakyvyn haasteiden tarkastelu suhteessa neuropsykiatrisiin erityispiirteisiin, sukupuolidysforiaan ja mahdollisten sukupuolenkorjaushoitojen oikea-aikaiseen, turvalliseen toteutukseen on myös eräs peruste yhteistyölle Autismisäätiön kanssa. Toistaiseksi potilailta saamamme yksinomaan positiivinen palaute ja oma kokemuksemme potilaidemme erityislaatuisuuden ymmärtämisen syvenemisestä tämän yhteistyön kautta on rohkaissut jatkamaan yhteistyötä Autismisäätiön kanssa.
Muutokset lainsäädäntöön tarpeen
Kaikki kokemukset sukupuolen moninaisuudesta tai transsukupuolisuudesta eivät vaadi tutkimusta tai hoitoja. Ihminen saa olla ja ilmentää itseään ja sukupuoltaan hakeutumatta lääketieteellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Suomen lainsäädännön olisi pikaisesti mahdollistettava väestörekisteriin myös neutraalia sukupuolta kuvaava termi sekä ihmisten itsensä oikeus korjata väestörekisterissä sukupuoltaan kuvaava termi.
HYKSin Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla on meneillään useampi tutkimus liittyen sukupuoli-identiteettiin ja sen hoitoon Suomessa, myös autismikirjon häiriöstä ja sukupuolidysforiasta, jonka toivomme saavamme valmiiksi tämän vuoden aikana.
Kirjoittajat:
Kaisa Kettula, psykiatrian erikoislääkäri, tutkijakoulutettava, Helsingin yliopisto, HUS Psykiatrian Sukupuoli-identiteetintutkimuspoliklinikka
Katinka Tuisku, psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri, HUS Psykiatrian Keskitetyt poliklinikat
Kuva: Pixabay
Kirjallisuus:
Fernandes LC, Gillberg CI, Cederlund M. et al. Aspects of Sexuality in Adolescents and Adults Diagnosed with Autism Spectrum Disorders in Childhood. J Autism Dev Disord 46, 3155–3165 (2016). https://doi.org/10.1007/s10803-016-2855-9
Glidden D, Bouman WP, Jones BA, Arcelus J. Gender Dysphoria and Autism Spectrum Disorder: A Systematic Review of the Literature. Sex Med Rev. 2016; 4(1):3-14. doi: 10.1016/j.sxmr.2015.10.003.
Kaltiala-Heino R, Työläjärvi M, Suomalainen L. Kun sukupuoli on nuorelle ongelma. Duodecim 2018;134:2041-6
Kaltiala-Heino R, Kettula K, Tuisku K, Laukkala T. Toiveena sukupuolen korjaus –tapauksen ratkaisu. Lääkärilehti 6/2020
Kettula K, Tynkkynen L, Sintonen H, Tuisku K, Puustinen N. Experimental treatment of gender dysphoria in patients with non-binary gender identities: A retrospective register study and quality control. Psychiatria Fennica 2019;50:194-207.
Raaska H, Vanhala R. Miksi ja miten autismin diagnostiset kriteerit muuttuvat? Lääkärilehti 16/2020 nbsp;
Raij T, Tani P. Transsukupuolisen identiteetin neurobiologinen perusta. Duodecim 2015; 131:365-6.
Saleem F, Rizvi SW. Transgender Associations and Possible Etiology: A Literature Re-view. Cureus. 2017;9(12):e1984. doi:10.7759/cureus.1984
Strang JF, Meagher H, Kenworthy L et all. (2018)Initial Clinical Guidelines for Co-Occurring Autism Spectrum Disorder and Gender Dysphoria or Incongruence in Adolescents,Journal of Clinical Child & Adolescent Psychology,47:1,105-115
Van Der Miesen AIR, Hurley H, De Vries ALC. Gender dysphoria and autism spectrum disorder: A narrative review, International Review of Psychiatry, 28:1, 70-80, 2016
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 2/2020.