Autismikirjon henkilöille sopiville työllisyyspalveluille olisi suuri tarve
Metropolia ammattikorkeakoulun toimintaterapiaopiskelijoiden opinnäytetyössä tarkasteltiin autismikirjolla olevien työnhakijoiden kokemuksia työllisyyspalveluista. Työssä todettiin, että autismikirjon erityispiirteet huomioivia palveluita oli heikosti saatavilla koko Suomessa.
Suuri osa autismikirjon henkilöistä on työttömänä tai eläkkeellä. Monilla on hyvä koulutus, mutta he tekevät työtä, joka ei vastaa heidän koulutustasoaan. Monet päätyvät ennenaikaisesti eläkkeelle tai pitkille sairaslomille työelämän muuttuessa yhä vaativammaksi. Työllistymistä haittaavat tiedonpuutteesta johtuvat ennakkoluulot ja monet kokevatkin syrjintää työtä etsiessään. Kirjon piirteet ovat aina yksilöllisiä.
Jotkut niistä voivat olla vahvuuksia, toiset taas asettavat haasteita työllistymiselle. Tärkeintä olisi tunnistaa henkilön ominaispiirteet ja antaa hänelle sellaista tukea, joka auttaa löytämään sopivan työpaikan.
Autismikirjon diagnoosit ovat lisääntyneet viime aikoina osin siksi, että piirteet tunnistetaan entistä paremmin. Tämä on lisännyt tarvetta hankkia lisää tietoa kirjon piirteiden vaikutuksesta elämän
eri vaiheissa, jotta voidaan kehittää nykyistä paremmin soveltuvia palveluita autismikirjon henkilöille.
Euroopan Unionissa tehtiin laaja autismikirjoa kartoittava taustatutkimus (ASDEU-hanke), jossa kerätiin tietoa 12 jäsenmaasta. Tulosten avulla pyrittiin selvittämään, mitä olisi tarpeen tutkia lisää, jotta palveluja osattaisiin kehittää autismikirjon henkilöiden tarpeiden mukaisiksi. Suomi oli yksi tutkimukseen osallistuneista maista. Autismiliiton verkkosivuilla oli linkit kyselyihin, joihin saattoi vapaasti vastata. Kyselyitä oli kolme. Niissä kysyttiin laajasti aikuisten autismikirjon henkilöiden kokemuksia erilaisista palveluista. Kyselyt olivat suunnattu autismikirjon henkilöille itselleen, heidän läheisilleen ja hoitajilleen sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Läheiset ja hoitajat vastasivat tuntemansa autismikirjon henkilön puolesta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin työllisyyspalveluita koskevien kysymysten vastauksia.
Soveltuvien palveluiden puute
Opinnäytetyön tuloksissa korostui tarve nimenomaan autismikirjon henkilöiden yksilölliset vahvuudet ja haasteet tunnistaville työllisyyspalveluille. Vastauksista selvisi, että autismikirjon henkilöt asioivat pääasiassa kunnallisissa TE-keskuksissa (Työ- ja elinkeinotoimisto), joiden palvelut on tarkoitettu kaikille työikäisille. Nämä palvelut ovat lakisääteisiä, ja niitä on tarjolla koko maan laajuisesti. Sen sijaan yksityisten toimijoiden palveluja oli käyttänyt vain harva eikä niitä ollut tarjolla yhtä laajasti kuin kunnallisia palveluja. TE-keskusten työntekijöiltä kaivattiin parempaa tietämystä autismikirjosta ja kirjon henkilöille sopivista palveluista. Vastaajat kokivat myös, että tarjolla olevista palveluista annettua tietoa oli hankala ymmärtää.
Palvelut, joita TE-keskukset olivat tarjonneet, eivät vastanneet sitä, mitä autismikirjon henkilöt olisivat tarvinneet. Kyselyihin vastanneiden mielestä autismikirjon henkilöiden erityispiirteet huomioivia työllisyyspalveluita on erittäin heikosti saatavilla. Osa kertoi ohjautuneensa vammaisille tai erityistä tukea tarvitseville suunnattuihin palveluihin, jotka eivät vastanneet tarvetta eivätkä edistäneet työllistymistä toivotulla tavalla.
Itse kyselyyn vastanneiden palvelutarpeet olivat erilaisia kuin niiden, joiden puolesta läheiset ja hoitajat vastasivat. Itse vastanneista suurin osa oli naisia. Monilla oli hyvä koulutus. He kokivat tarvitsevansa erityisesti autismikirjon henkilöille tarkoitettua työnhakupalvelua. Erityisen tarpeelliseksi koettiin työ- ja toimintakyvyn arviointi, jotta henkilökohtaiset vahvuudet ja haasteet työn kannalta tunnistettaisiin. Näin olisi mahdollisuus mukauttaa työtä ja työympäristöä yksilöllisiä ominaisuuksia vastaaviksi, sekä toteuttaa erilaisia joustavia järjestelyjä esimerkiksi osa-aikatyön ja eläkkeen yhdistämiseksi.
Läheiset ja hoitajat vastasivat kirjon henkilöiden puolesta, jotka tarvitsivat päivittäisissä toimissaan enemmän tukea kuin itse kyselyyn vastanneet. Vastaukset koskivat enimmäkseen miespuolisia kirjon henkilöitä. Heille tarpeellisin palvelu oli tukityöpaikka erillisessä, autismiystävällisessä ympäristössä. Ammattilaisten kysymyksiin saatiin melko vähän vastauksia. Vastaajat pitivät tarpeellisimpina työpaikalla järjestettyä autismikoulutusta sekä erityistä tukea autistiselle työntekijälle. ASDEU-hankkeen raportoimat tulokset 12 EU-maasta olivat hyvin samansuuntaisia opinnäytetyön tulosten kanssa.
Yksilöllinen tuki tarpeen
Suomessa väestö ikääntyy ja koulutetusta työvoimasta on pulaa. Olisi tärkeää kehittää palveluita, jotka auttavat osatyökykyisiä ja erityistä tukea tarvitsevia työllistymään ja säilyttämään työpaikkansa. Vaikuttaa siltä, että palvelujärjestelmässä tapahtuneet uudistukset, kuten aktiivimalli, ovat pikemminkin lisänneet työttömyyden aiheuttamaa stressiä työllistymisen edistämisen sijaan. Työllistyäkseen autismikirjon henkilöt tarvitsevat asiantuntevaa tukea. Työllisyyspalveluita tarjoavien tahojen autismiosaamista tulisi lisätä ja työnantajille tarjota tietoa autismikirjon häiriöstä. Työn tekeminen edistää ihmisen mahdollisuuksia tehdä valintoja ja hallita omaa elämäänsä. Sopiva työ myös antaa onnistumisen kokemuksia ja tukee osallisuutta yhteiskunnassa.
Toimintaterapeuttien osaamista voitaisiin hyödyntää palveluiden kehittämisessä nykyistä enemmän. Työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutus sekä ympäristön ja toimintatapojen mukauttaminen vastaamaan henkilön kykyjä ja voimavaroja ovat toimintaterapeuttien ydinosaamista.
Kunnallisia työllisyyspalveluita on tarjolla koko Suomessa. Lisätutkimus olisi tarpeen, jotta voidaan kehittää palveluita, jotka edistävät entistä paremmin autismikirjon henkilöiden työllistymistä. Tärkeää olisi myös löytää paikallisia, hyvin toimivia toimintatapoja ja tuoda niitä kaikkien saataville.
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Autismiliitto. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Theseus-tietokannassa nimellä Työllisyyspalveluiden kehittämistarpeet autismikirjon henkilöiden näkökulmasta.
Autismikirjo Euroopan unionissa, Autism Spectrum Disorders in Europe (ASDEU):
- Euroopan komission rahoittama, jo päättynyt kolmivuotinen pilottiprojekti
- Tavoitteena lisätä ja yhdenmukaistaa ymmärrystä autismikirjosta Euroopassa
- 4 osahanketta
- Suomesta hankkeeseen osallistui Oulun yliopisto Autismiliitto keräsi yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa palveluita koskevan aineiston
Lisätietoa www.asdeu.eu
Teksti: Marjaana Mieskolainen ja Minnariitta Tohmo
Kuva: Unsplash
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 3/2019.