HAASTE-toimintamalli käyttöön!
Haastava käyttäytyminen on käyttäytymistä, joka aiheuttaa todellista haittaa joko henkilölle itselleen, toisille ihmisille tai fyysiselle ympäristölle. Haitta voi olla sosiaalista, psyykkistä, fyysistä tai taloudellista. Haastava käyttäytyminen voi esimerkiksi estää henkilön osallistumista omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon, rajoittaa hänen työ-, harrastus- ja sosiaalisia mahdollisuuksiaan, aiheuttaa fyysisiä vammoja, aiheuttaa psyykkisiä oireita tai estää tai rajoittaa osallistumista työelämään.
Matti on 9-vuotias autismikirjolla oleva poika. Matin perhe on huolissaan Matin syömisestä. Syömättömyys vaarantaa Matin kasvua ja kehitystä, myös terveydenhoitaja on ilmaissut huolensa asiasta. Matin syömisongelmia lähdettiin purkamaan HAASTE-toimintamallin avulla.
Haastava käyttäytyminen vai hankala toimintatapa?
Käyttäytyminen voidaan kokea haastavaksi, mutta se ei aiheuta todellista haittaa. Jos henkilö esimerkiksi haluaisi aina käyttää samaa kahvikuppia kodissaan, voi se aiheuttaa pohdintaa ympäristössä. Miten toimia, kun kahvikuppi onkin tiskissä? Aiheutuuko vaaratilanteita, kun henkilö ei saa kuppiaan? Tällainen käyttäytyminen on totutusta poikkeavaa ja voi aiheuttaa päänvaivaa, mutta luovalla ajattelulla, totuttujen mallien kyseenalaistamisella ja henkilön asemaan asettumisella voidaan löytää yllättävänkin helppoja ratkaisuja: henkilö voi itse opetella tiskaamaan kuppinsa heti käytön jälkeen, jolloin se on aina saatavilla!
Haastava käyttäytyminen ei ole ainoastaan yksilön ongelma eikä sitä voi ratkaista ilman henkilön ympäristön tukea, apua ja muokkaamista. HAASTE-toimintamalli lähestyy haastavaa käyttäytymistä positiivisen lähestymistavan ja yhteistyön kautta. Tarkastelemalla henkilön taitoja, saamaa tukea sekä fyysistä ja sosiaalista ympäristöä, voidaan henkilön voimavarat ja taidot saada paremmin käyttöön, mahdollistaa onnistumisia ja osaamista sekä muokata ympäristöä tuen tarpeita vastaavaksi.
Kokonaiskuva haltuun
HAASTE-toimintamalli sisältää HAASTE-prosessin, joka on strukturoitu yhteistyön malli haastavan käyttäytymisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Prosessin aikana tarkastellaan haastavaa käyttäytymistä ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä niin yksilön kuin ympäristönkin näkökulmasta.
Aamuisin Matille ruoka ei maistu ja aamiaiset päätyvät usein itkuun ja Matin hermostumiseen. Koulussa lounaalla Matti maistelee ruokaa, mutta syö yleensä korkeintaan puolet annoksesta. Matti käyttäytyy haastavasti myös repimällä ja rikkomalla tavaroita kotona, joskus myös koulussa.
HAASTE-prosessi on tarkoitettu toteutettavaksi henkilön itsensä ja arjen eri sosiaalisten ympäristöjen, kuten koti ja koulu/työpaikka, kanssa yhteistyössä. Prosessiin voivat osallistua esimerkiksi haastavasti käyttäytyvä henkilö itse, hänen ohjaajansa päivätoiminnasta ja asumisesta sekä vanhemmat. Mahdollisuuksien mukaan myös henkilön arjessa tiiviisti mukana olevat avustajat tai terapeutit sekä muut henkilön toivomat ihmiset voivat osallistua työskentelyyn.
Yhteistyön tarkoituksena on varmistaa laaja näkökulma henkilön taitoihin, voimavaroihin ja tuen tarpeisiin. Sillä voidaan varmistaa myös tiedonkulun sujuvuus sekä yhteisten toimintatapojen rakentuminen ja niihin sitoutuminen. Yhteisten toimintatapojen sopiminen ja niihin sitoutuminen on prosessin onnistumiseksi erityisen tärkeää.
HAASTE-prosessiin osallistuivat Matin lisäksi hänen vanhempansa ja hänen opettajansa. Matti ei osallistunut aivan kaikkiin tapaamisiin, vaan aikuiset miettivät etukäteen, miten missäkin kohdassa asioita Matin kanssa käsitellään.
HAASTE-prosessi aloitetaan tarkastelemalla henkilön käyttäytymistä eri ympäristöissä ja miten haastava käyttäytyminen ilmenee eri ympäristöissä. Haastava käyttäytyminen ilmenee usein eri tavoin eri ympäristöissä ja eri ihmiset kokevat ja näkevät käyttäytymisen eri tavoin. On tärkeää käydä keskustelua, millaista haittaa käyttäytyminen aiheuttaa, muistaen, että erilaiset kokemukset ovat ymmärrettäviä. Esimerkiksi haastavan käyttäytymisen aiheuttama sosiaalinen haitta voi olla huomattavan voimakkaampaa kotona kuin koulussa.
Asia kerrallaan
Erilaisista haastavan käyttäytymisen ilmenemismuodoista valitaan HAASTE-prosessia varten yksi muoto, jota lähdetään työstämään. Eri haastavan käyttäytymisen muotojen taustalla ovat samat stressitasoa nostavat tekijät, jolloin niihin vaikuttamalla saadaan muutosta yleensä myös muihin muotoihin.
HAASTE-prosessissa haluttiin keskittyä Matin syömisen haasteisiin. Ne vaikuttavat niin Matin fyysiseen hyvinvointiin, vireyteen, mielialaan sekä vuorovaikutukseen erityisesti vanhempien kanssa kotona.
HAASTE-toimintamallissa keskitytäänkin näiden stressitasoa nostavien tekijöiden tunnistamiseen: tilanteisiin, joissa henkilön taidot tai ympäristön tuki ovat riittämättömät. Tätä varten pyritään tunnistamaan laajasti henkilön tuen tarpeita ja ympäristön kykyä vastata niihin. Kun stressitasoa nostavat tekijät on tunnistettu, etsitään niiden joukosta keskisimmät syyt haastavan käyttäytymisen syntymiseen.
Analyysivaiheessa huomattiin, että Matti kokee ruokailutilanteet hyvin painostavina, hän tietää, että vanhemmat toivovat hänen syövän. Matilla on myös suun alueella tuntoaistin yliherkkyyttä sekä makuaistin aliherkkyyttä.
Matti on erittäin taitava piirtäjä ja nauttii kauniista väreistä. Lisäksi Matti on hyvin kiinnostunut biologiasta, miten asiat syntyvät ja kehittyvät.
Konkreettiset suunnitelmat
Haastavan käyttäytymisen syntymissyihin vaikuttamiseksi tehdään konkreettiset ja toteutettavissa olevat suunnitelmat, kuinka vahvistaa henkilön taitoja ja rakentaa toimivampaa sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä ympäristöä.
Sekä kotona että koulussa sovittiin, että ruokailutilanteet strukturoidaan paremmin. Tilanteisiin tehtiin sosiaalinen tarina, jossa kerrottiin, miten Matin odotettiin toimivan ja miten aikuiset toimisivat.
Vanhemmat kyselivät vinkkejä ravitsemusterapeutilta ja toimintaterapeutilta ruoan suhteen ja järjestivät Matille erilaisia ”maisteluiltoja”, joissa sekä vanhemmat että Matti kokeilivat erilaisia ruokia, eri makuja ja koostumuksia. Jokainen perheenjäsen sai arvostella ruokia ja siitä tulikin hauskaa! Matti näki vanhemmilta esimerkkiä, että on ihan sallittua olla tykkäämättä kaikesta ruoasta. Vanhemmat saivat arvokasta tietoa siitä, millaiset ruoat Matti kokee miellyttäviksi.
Koulussa Matin kanssa tutkittiin erilaisten ruokien koostumusta, mistä ne tehdään ja mistä ne koostuvat. Ruokailuissa alettiin kiinnittämään myös enemmän huomioita siihen, miltä Matin annoksen näyttävät. Matti saa myös suunnitella itse omia annoksiaan ja hyödyntää taiteellisuuttaan.
Tuloksia pikkuhiljaa
Hiljalleen Matin syöminen parantui ja myös tavaroiden rikkominen väheni. Vuorovaikutus aikuisten kanssa parani, kun aikuiset ymmärsivät, kuinka stressaavia ruokailutilanteet Matille ovat ja miten heidän toimintansa Matin kuormitukseen vaikuttaa. Ennen kaikkea aikuiset löysivät mukavia tapoja toimia yhdessä Matin kanssa ruokailun ja syömisen helpottamiseksi ja Matti sai mielipiteensä ilmaistua. Matin uusi lempiherkku on soseutettu appelsiini!
HAASTE-toimintamalli on kehitetty RAY:n rahoittamassa projektissa 2011-2014 Autismisäätiön, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n, Keskuspuiston ammattiopiston, Uudenmaan vammaispalvelusäätiön sekä Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän yhteistyönä. HAASTE-toimintamalli siirtyi Autismiliiton hallinnoitavaksi kesällä 2019.
HAASTE-toimintamalli löytyy sähköisestä HAASTE-manuaalista, joka sisältää niin prosessin toteuttamiseen tarvittavan materiaalin kuin tietoa haastavasta käyttäytymisestä. HAASTE-manuaalin käyttö on ilmaista ja löydät sen osoitteesta www.autismiliitto.fi/haastemanuaali
Lisätietoja: pia-maria.topi(at)autismiliitto.fi
Teksti: Pia-Maria Topi
Kuva: Unsplash
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 1/2020.