Hyvä, paha ABA
ABAn käytöstä autismikuntoutuksessa on puhuttu viime aikoina paljon sekä maailmalla että täällä Suomessa.
Keskustelu aiheesta on polarisoitunut – osa vastustaa ABAa, toiset taas kannattavat. Toisaalta autismiyhteisössä on paljon myös heitä, jotka eivät ole edes kuulleet ABAsta. Aiheesta kertovan Autismi-lehden jutun tarkoitus onkin käsitellä yhteisölle tärkeää aihetta ja tuoda esiin siihen liittyviä näkökulmia.
Autismiliitolta on toivottu kannanottoa ABA-kuntoutuksesta. Liiton rooli ABA-kysymyksessä on hankala, koska jäsenistömme mielipiteet ABAsta vaihtelevat. Siksi liittohallitus otti kantaa yleisemmin kaikkeen autismikuntoutukseen. Autismiliiton kanta on, että mikään kuntoutus tai palvelu ei voi tähdätä autismikirjon ihmisen muuttamiseen tai autismin piirteiden peittämiseen tai poistamiseen. Haluamme korostaa näitä periaatteita kaikessa kuntoutuksessa, ei vain yhdessä tietyssä kuntoutusmuodossa.
Autismikirjon ihmiset ovat esittäneet huolia ABAn suhteen ja näihin huoliin suhtaudumme vakavasti. Liitto on saattanut Kelalle tiedoksi Autismiliiton kuntoutukseen liittyvän kannanoton. Olemme myös keskustelleet Kelan kanssa siitä, voisiko Kela selvittää minkälaista autismikuntoutusta Suomessa toteutetaan ja minkä verran ABA-kuntoutusta maassamme käytetään. Olemme myös painokkaasti kehottaneet Kelaa kehittämään periaatteet autismikuntoutukseen ja ottamaan autismikirjon ihmiset mukaan näiden periaatteiden muodostamiseen.
Autismiliitolla ei ole näyttöä ABAn väärinkäytöksistä Suomessa, kun taas kansainvälistä tietoa olemme saaneet autismikirjon henkilöiltä ja heidän läheisiltään sekä ammattilaisilta. Kannustammekin olemaan yhteydessä Autismiliittoon, jos omakohtaisia huonoja kokemuksia ABAsta on ollut, jotta epäkohdat tulisivat tietoomme. Kerro meille ABA-kokemuksistasi osoitteessa: https://link.webropol.com/s/ABA-kokemukset. (Kysely suljettu).
Autismiliiton hallituksen kanta autismikuntoutukseen
”Autismiliitto ei ota kantaa yksittäisiin kuntoutusmuotoihin. Toteamme kuntoutuksesta yleisellä tasolla:
Kuntoutuksen on lähdettävä siitä, että tuetaan autismikirjon ihmisen terveen itsetunnon kehittymistä. Hänellä ei ole tarvetta muuttua tai peittää piirteitään. Kuntoutuksen keskeisin tehtävä on tukea taitoja, jotka varmistavat mahdollisimman itsenäisen elämän ja omien tavoitteiden saavuttamisen.
Mikään kuntoutusmenetelmä, joka perustuu tarkoitukseen peittää tai poistaa autismikirjolle ominaiset piirteet käyttäytymisestä, ei ole tarkoituksenmukaista eikä lisää autismikirjon ihmisen hyvinvointia.
Autismikirjon ihmiselle suunnatun kuntoutuksen ja tuen on aina lähdettävä hänen henkilökohtaisen toimintakykynsä lisäämisestä eri toimintaympäristöissä siten, että yksilön hyvinvointi on keskiössä. Edellytyksenä on, että autismikirjon ihmiset hyväksytään sellaisina kuin he ovat.”
Satu Taiveaho,
toiminnanjohtaja
Aiheeseen liittyvää
