Numero 2/2018 Vinkkejä arkeen

Hyvät käytännöt koulun alkaessa

Ekaluokkalaisen Milanin äiti Salla Hewitt antaa hyviä vinkkejä autismikirjon lapsen koulutien alkuun.

Pojallamme Milanilla on autismikirjon häiriö ja hän on aivan mahtava tyyppi. Milan käy ensimmäistä luokkaa Seinäjoella lähikoulussamme Pajuluoman koulussa, yleisopetuksen luokalla. Perheellämme on ollut hyvät kokemukset autismikirjon lapsen inkluusiosta lähikouluun.

Uusiin asioihin tottuminen ja pienetkin muutokset saattavat olla haasteellisia autismikirjon lapsille. Koulun aloittaminen on iso muutos, ja tässä merkittävässä elämänvaiheessa tarvitaankin huolellista valmistautumista ja ennakoimista. Yleis- ja erityisopetuksen välillä puntaroidessamme päädyimme Milanin kohdalla yleisopetukseen mm. senkin vuoksi, että lähikouluun siirtyessä hänelle ei tulisi niin montaa muutosta. Koulu on lähellä kotia ja sijaitsee samassa pihapiirissä kuin tuttu päiväkoti. Kaverit ovat Milanille tärkeitä ja lähikoulun ekaluokalle siirtyivät eskarista tutut lapset. Meitä onnisti, sillä lähikoulussamme on myös erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia yleisopetusta käyvien lasten tukena.

Milanin lapsuusvuosien aikana perheemme kanssa on työskennellyt tiiviisti mm. kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti ja puheterapeutti sekä päiväkodin kasvattajat. Lisäksi olemme saaneet ohjausta Milanin kehityksen tukemiseen ja haastaviin tilanteisiin ABA:n eli sovellettuun käyttäytymisanalyysiin erikoistuneelta psykologilta. Onkin tärkeää, että tieto ja ymmärrys, mitä lapsen taidoista ja tarpeista vanhemmilla ja lähityöntekijöillä on, saadaan siirrettyä koululle.

Ennen koulunaloitusta käsittelimme Milanin kanssa tarkemmin myös autismikirjon teemaa. Kävimme läpi sitä, että hänellä on autismi ja mitä se tarkoittaa. Toivomme, että Milanille muodostuu vähitellen realistinen mutta myönteinen käsitys siitä, miksi toiset asiat voivat olla hänelle hankalampia, mutta myös vahva ymmärrys omista vahvuuksista ja voimavaroista.

Koti ja koulu samassa veneessä

Kodin ja koulun aitoon yhteistyöhön panostaminen on tärkeää. Autismikirjon lapsi hyötyy johdonmukaisuudesta ja yhtenäisistä ohjaustavoista eri toimintaympäristöjen välillä, joten säännöt ja sopimukset vaikkapa Milanin ruokailuun ja muihin harjoiteltaviin asioihin on sovittu yhdessä opettajan kanssa.

Koulunaloitusvaihe on lapsen elämässä merkittävä vaihe pidemmällekin ajateltuna, sillä jo ensimmäisillä luokilla lapselle muodostuu kuva siitä, millaista koulunkäynti on ja millainen hän itse on koululaisena. Onkin tärkeää vahvistaa turvallisen suhteen muodostumista opettajan kanssa ja mahdollistaa lapselle paljon onnistumisia ja muita myönteisiä kokemuksia. Myös vanhemmille erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulun aloittaminen on iso asia. Stressata ei ole kuitenkaan juuri tarvinnut, sillä luotamme opettajaan ja tiedämme, että Milan on koulussa hyvissä käsissä.

Ekaluokan lukujärjestys sisältää mm. äidinkieltä, matematiikkaa ja liikuntaa. Varsinaisten oppiaineiden lisäksi Milan harjoittelee montaa muutakin asiaa ja tarvitsee niissä aikuisen tukea. Näitä ovat mm. vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot, kuten miten ilmaista itseään ja miten toimia kavereiden kanssa, sekä toiminnanohjauksen taidot, kuten keskittyminen, joustaminen ja siirtymät. Autismikirjon lapsella nämä valmiudet eivät välttämättä vahvistu itsestään, vaan tarvitaan systemaattista harjoittelua. Opettajan tuen lisäksi sosiaaliset kuvatarinat ja kuvalliset sopimukset ovat olleet Milanille suureksi avuksi. Kun ohje tai sopimus on paperilla ja näkyvillä, Milan tietää, että se on voimassa. Toimintaohje on tärkeä Milanille, mutta samalla se auttaa kaikkia aikuisia toimimaan lapsen kanssa samalla tavalla ja pysymään johdonmukaisina.

Kuormittumisen huomiominen

Milanille niin kuin monelle muullekin autismikirjon lapselle on ominaista stressiherkkyys ja kuormittuminen. Koulussa Milania kuormittavat mm. liialliset tai vaikeasti käsiteltävät aisti- ja sosiaaliset virikkeet, muutokset ja uudet asiat sekä struktuurin puute. Koulupäivän aikana Milan tsemppaa ja pinnistelee monissa tilanteissa, ja kertynyt kuormitus saattaa purkautua vasta kotona haastavana käyttäytymisenä. Onkin tärkeää, että jo koulupäivän aikana pyritään ennaltaehkäisemään kuormittumista ja mahdollistamaan tilaisuuksia palautumiselle. Selkeät struktuurit ja hyvä ennakointi ovat tässä avainasemassa – kuormittumista vähentävät keinot ovatkin suurelta osin sellaisia, mihin me aikuiset voimme omaa toimintaamme ja ympäristöä muokkaamalla vaikuttaa.

Olennainen asia autismikirjosta on ymmärtää se, että lapsen vireystila todella vaihtelee. Toisinaan lapsi voi olla aktiivinen ja yhteistyöhaluinen, toisinaan pinna on kireällä, ja välillä lapsi taas on vetäytynyt ja voimaton. Milan harjoittelee myös itse tunnistamaan omaa vireystilaansa ja kertomaan, mikäli esim. tarvitsee tauon. Tämän tunnistaminen ja ilmaiseminen vaatii Milanilta paljon, ja tällöin on tärkeää, että hänen viestinsä otetaan todesta. Koulussa onkin käytössä hyviä kuormittumista tasaavia käytäntöjä. Luokassa on oppilaiden käytössä mm. välineitä rauhalliseen tekemiseen taukojen ja odottelun ajaksi (kynähommat, pelit, rakentelut jne.). Tunnin aikana pääsee myös tarvittaessa aulaan jaloittelemaan tai sohvalle levähtämään. Iltaisin kotona Milan tarvitsee paljon aikaa palautumiselle ja rentoutumiselle, ja arki saa olla hyvin tasaista kotoilua.

Sopiva vaatimustaso ehkäisee haastavia tilanteita

Kun opettaja tunnistaa lapsen vireystilan ja soveltaa vaatimustasoa ja toimintaa sitä mukaa, arki on sujuvaa. Liikaa vaatiminen ja aikuisen ehdoton linja usein nostaa Milanin stressitasoa, mikä saattaa johtaa haastaviin tilanteisiin. Lapsen tahdissa, myönteisesti kannustaen päästään useimmiten parempaan lopputulokseen. Yleisopetuksessa on hyvä muistaa, että mikä voi olla ikätovereille itsestään selvä asia, voi vaatia autismikirjon oppilaalta ison itsensä ylittämisen – on tärkeää huomata ja tehdä näkyväksi lapsen yrittämiset ja pienetkin onnistumiset.

Sopivan vaatimustason löytäminen edellyttää meiltä aikuisilta tietoista pohtimista, mikä on milloinkin olennaista ja mitä lapselta voidaan olettaa. Esimerkiksi Milanille retket, juhlat ja muut –  mukavatkin – muutokset koulun rutiiniin ovat usein kuormittavia. Tällöin on hyvä madaltaa vaatimustasoa vaikkapa siinä, että retkellä riittää tutun näkkileivän syöminen, vaikka koululla ollessa sääntö onkin, että pääruokaa maistetaan aina. Pieniä joustoja on helppo toteuttaa, ja ne ehkäisevät isomman kuormituksen kertymistä.

Ennen kaikkea on tärkeätä tunnistaa se, milloin lapsi on hyvässä vireystilassa. Tällöin lapsi on vastaanottavainen ja häntä voi rohkaista ja haastaa toimintaan. Hyvässä voinnissa ollessaan Milan oppii parhaiten ja iloitsee osallistumisestaan. Autismikirjon lapsen koulunkäyntiä tukevilla hyvillä käytännöillä voidaan merkittävästi edesauttaa sitä, että lapsen sopivaa vireystilaa olisi päivän mittaan mahdollisimman paljon.

Reipas koululainen

Koulun aloitukseen liittyvät hyvät kokemuksemme eivät ole luonnollisestikaan tulleet itsestään, vaan Milan on tehnyt ensimmäisen kouluvuotensa aikana kovan työn, samoin me vanhemmat, koulu ja Milanin muut lähityöntekijät. Erityisesti kiitän opettajan asennetta ja koulun kulttuuria siitä, että erilaisenkin oppilaan osallistuminen ja oppiminen on mahdollistettu joustavin järjestelyin. Milanin vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita on pyritty huomioimaan ja mahdollistettu onnistumisia. Milanille on tärkeää olla koululainen, ja hän on ylpeä itsestään. Ja niin olemme me vanhemmatkin hänestä!


Teksti ja kuvat: Salla Hewitt

Artikkeli on julkaistu Autismi 2/2018 -lehdessä.