Iloon yli esteiden
Liikunnan perusideana on kokea iloa liikkumisesta ja lisätä hyvinvointia. Koululiikunta vaikuttaa yllättävän paljon liikkumistottumuksiin myös aikuisena. Kukapa meistä ei olisi kuullut ikäviä kertomuksia kouluajan liikuntatunneista. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kohdalla tämä korostuu entisestään.
Yhä useampi heistä kulkee koulupolkunsa omassa lähikoulussaan. Opetusryhmät voivat olla hyvinkin heterogeenisia, jolloin liikuntatunneillekin tarvitaan soveltamisen osaamista. Miten kaikki lapset pääsisivät tasa-arvoisesti mukaan koulun liikunnallisiin aktiviteetteihin?
Tähän haasteeseen tarttui oppimis- ja ohjauskeskus Valterin koordinoima Iloon yli esteiden -hanke (2018-2020). Tavoitteena oli lisätä jokaisen oppilaan mahdollisuutta osallistua koulupäivän aikana tapahtuviin liikunnallisiin hetkiin, muun muassa liikuntatunneille, toiminnalliseen opetukseen ja välitunneille. Liikunnan esteettömyyttä ja lasten ja nuorten osallisuutta edistävä hanke herätti suurta kiinnostusta ja sai myönteisen vastaanoton kouluissa eri puolilla Suomea.
Yhdessä ideoita syntyy helpommin
Hankkeeseen osallistui kolmen vuoden aikana yhteensä 50 lähikoulua ympäri Suomen. Hankkeen aikana koulujen henkilöstö osallistui koulutuksiin ja lisäksi kouluilla järjestettiin liikunnallisia tapahtumapäiviä, joiden tarkoituksena oli lisätä vinkkejä liikunnallisiin hetkiin tavallisten koulupäivien aikana. Näissä tapahtumissa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ryhmät pääsivät toimimaan yhdessä yleisopetuksen oppilaiden kanssa.
Silloin huomattiin, kuinka luonnollisesti yleisopetuksen oppilaat kohtasivat apua tarvitsevia oppilaita. Tätä yhdessä tekemistä tuki hankkeessa hyödynnetty peer tutoring eli vertaisoppimismalli. Mallin mukaan aikuinen ei välttämättä ohjaa liikuntaleikkiä tai -harjoitusta. Tietyt oppilaat eli ns. liikuntatutorit vanhemmilta luokilta käyvät vertaisohjaajan kurssin ja saavat keinoja ohjata ja opettaa muita oppilaita.
Koulujen tapahtumapäivien aikana saaduista hyvistä käytänteistä ja vinkeistä on kerätty kattava ideapankki, joka on kaikkien nähtävillä Valterin kotisivuilla.
Autismikirjon oppilaat jäävät liikuntatunneilla ulkopuolelle
Autismikirjon lapset ja nuoret jäävät liikuntatunneilla yhteisistä tekemisistä usein ulkopuolelle. Haasteita voi olla sääntöjen ymmärtämisessä, osalla myös niihin jumittumisessa. Sosiaaliset ja vuorovaikutusta vaativat tilanteet voivat olla hankalia. Liikuntatunneilla voi olla myös vaikea ylläpitää struktuuria.
Liikunnallinen toiminta yhdessä muiden kanssa toimii ikään kuin ryhmän sosiaalisena liimana, joten autismikirjon oppilaiden pääsy mukaan yhteiseen tekemiseen nähtiin kouluissa tärkeänä. Sen toteuttaminen käytännössä ei ole kuitenkaan aina onnistunut.
Toisinaan kouluissa on liikunnallisia tilanteita ratkaistu niin, että lapsi liikkuu yksin aikuisen kanssa muun ryhmän tehdessä yhteisiä asioita.
– Sehän ei ole oikein, että toiset luistelevat kentällä ja osalle sanotaan, että kävelkää te kenttää ympäri. Erillinen toiminta ei tue lapsen osallisuuden tunnetta. Voi olla, että lapsi toivoisikin yhdessä tekemistä, vaikka ei tilanteessa näyttäisikään siltä, hankkeen vetäjänä toiminut Mari Jokitalo-Trebs kertoo.
Autismikirjon lapsille ja nuorille myös liikunnallisissa hetkissä perusasiat eli struktuuri ja kuvallinen tuki tehtävissä ovat tärkeitä. Osassa kouluista niitä käytetäänkin mallikkaasti.
– Jos mietitään jokin asia niin, että se saadaan toimimaan erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, niin silloin se toimii kaikille. Näin kaikki pääsevät osallistumaan, Jokitalo-Trebs muistuttaa.
Entä minkälaiset liikunnalliset tehtävät toimisivat liikuntatunneilla autismikirjon lasten kohdalla? Mikä innostaisi heitä liikkumaan?
– Lähtisin rakentamaan liikuntatuntia ratojen ja pistetyöskentelyn ympärille. Välttäisin sääntöjä sisältäviä pelejä ja leikkejä, joissa vaaditaan paljon sosiaalista vuorovaikutusta, neuvoo hankkeessa koordinaattorina toiminut fysioterapeutti Henni Huttunen.
Liikunta ja liikkuminen koulussa ei ole diagnoosilähtöinen kysymys, vaan asennekysymys. Tärkeää on, että kouluarjessa koulun aikuiset oikeasti ottaisivat selvää ja tunnistaisivat oppilaan tuen tarpeen. Toimintakykyyn pohjautuvan tuen tarpeen perusteella voidaan miettiä yksilöllistä osallistumisen mahdollisuutta.
Iloon yli esteiden
- Iloon yli esteiden -hanke (2018-2020) oli osa Liikkuva koulu -ohjelmaa
- Hanketta koordinoi Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
- Hankkeen rahoittajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriö
- Yhteistyökumppaneita: Jyväskylän yliopisto ja Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry
- Hankkeeseen osallistui kaikkiaan noin 50 koulua ympäri Suomen
- Hankkeessa järjestettiin koulutusta ja tapahtumapäiviä
- Hyvistä osallistavista käytänteistä ja liikunnallisista vinkeistä on kerätty kattava ideapankki Valterin sivuille https://tinyurl.com/ideapankki-iloonyliesteiden
- Hanke sai vuoden 2020 lopulla opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Liikunnan yhdenvertaisuuspalkinnon
Teksti: Helin Vesala
Kuva: Valterin kuvapankki
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 2/2021.