Järjestöille kylmää kyytiä
Hallitusohjelmassa hallituspuolueet sopivat hurjasta 100 miljoonan euron leikkauksesta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksiin ja ne oli tarkoitus kohdentaa vuodelle 2027. Huhtikuun kehysriihessä päädyttiin kuitenkin aikaistamaan leikkauksia ja nostamaan leikattava summa 130 miljoonaan.
Ensi vuonna sote-järjestöjen avustustaso on jo 80 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Seuraavana vuonna on tarkoitus leikata jälleen 50 miljoonaa ja vielä vuoden 2027 aikana 25 miljoonaa.
Koko sote-järjestökenttä tulee kokemaan ennennäkemättömät leikkaukset. Autismiliitolle on jo suunniteltu vuodelle 2025 suuri, reilun 40 tuhannen euron leikkaus. Nähtäväksi jää, kuullaanko järjestömme huoli resurssitarpeestamme ja kasvavasta autismialan kysynnästä. Vaarana on, että ennakkoon suunnitellun vähennyksen päälle kohdentuu vielä lisää näistä kehysriihessä päätetyistä leikkauksista.
Tietoa ei ole, miten kehysriihessä sovitut lisäleikkaukset kohdistuvat järjestöille. Otetaanko juustohöylällä kaikilta vai kohdennetaanko säästöt ensisijaisesti peruuttamalla uusia hankkeita ja luopumalla lisärahoituksen myöntämisestä?
Autismiliiton ensi vuoden budjettia valmistellaankin huolestuttavissa tunnelmissa. Samaan aikaan, kun työn tarve on kasvanut, henkilöstömäärä on pysynyt meillä ennallaan. Priorisoinnista huolimatta tällä hetkellä henkilökunnalla on suuri työmäärä ja ylityötunteja kertyy. Asioita, joista leikata, ei ole helppo löytää, koska menokuri on ollut tiukkaa jo tähänkin asti. Selvää on, että jotakin muutosta toimintaan näistä säästövaateista seuraa. Se on liittohallituksemme päätettävänä pian. Tuleva liittokokous joutuu päättämään hankalista ja kipeistä asioista.
Leikkaukset osuvat kipeästi heikossa asemassa oleviin
Maan hallitus on päättänyt lukuisista leikkauksista aiemmin ja nyt kehysriihessä vielä uusista heikennyksistä sosiaaliturvaan ja sote-palveluihin. Leikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Nämä henkilöt ovat usein järjestöjen toiminnan piirissä, joten myös järjestöjen leikkaukset osuvat samaan kohderyhmään. Tämä on väärin.
Samaan aikaan, kun tavoitteena on lisätä työllisyyttä, on monet työnteon kannusteet, ns. suojaosuudet poistettu useista etuuksista. Liiton kokemusasiantuntijoidenkin toimimista hankaloittaa se, että suojaosuus on poistunut sosiaaliturvaetuuksista. Sen vuoksi osa on kieltäytynytkin kokemusasiantuntijakeikoista ja palkkioista.
Nyt jos koskaan on aika saattaa järjestöjen ja kansalaisten ääni kuuluviin. On kerrottava joka ikiselle päättäjälle, mitä nämä leikkaukset tarkoittavat. On kerrottava, että sosiaaliturvaan tai sote-palveluihin suunnittelut leikkaukset lisäävät ihmisten pahoinvointia ja kustannuksia pidemmällä aikataululla. On lisättävä ymmärrystä siitä, että järjestöiltä leikkaamalla tuen tarve kasvaa ja tulee kalliimpia palvelutarpeita.
Onneksi on sentään joitakin ilonpilkahduksiakin, kuten se, että autismi on ollut jälleen paljon esillä. Huhtikuussa Yle Areenassa julkaistiin Neurotyypit-dokumenttielokuva sekä uusi Nepsyt-tv-sarja, jotka nostavat neurovähemmistön asiat taas vahvasti esille ja lisäävät ymmärrystä. Ilonhippusia on myös hyvin onnistunut autismitietoisuuden viikko, jolloin oli poikkeuksellisen paljon tapahtumia eri puolilla maatamme eri tahojen järjestämänä. Saimme myös Sointu Borgin vuoden Eeva -palkintosumman lahjoituksena toimintaamme. Näistä olemme kiitollisia!
Tässä ajassa tarvitaan yhteisöllisyyttä, toinen toistemme tukemista ja vertaisuutta – teitä kaikkia!
Satu Taiveaho,
toiminnanjohtaja
Ledare: Hårda bud för organisationerna
I regeringsprogrammet har regeringspartierna kommit överens om en hisnande nedskärning på 100 miljoner av det statliga stödet till organisationer inom social- och hälsovårdssektorn. De här nedskärningarna var planerade till år 2027. I ramförhandlingarna i april bestämde man ändå att tidigarelägga nedskärningarna och öka summan till 130 miljoner euro. Nästa år är nivån på understöden till social- och hälsovårdsorganisationerna redan 80 miljoner lägre än i år. Året efter är det meningen att skära ner med ytterligare 50 miljoner och utöver det ännu 25 miljoner år 2027.
Organisationerna inom social- och hälsovårdsfältet kommer att uppleva nedskärningar utan motstycke. För Autism Finlands del är de planerade nedskärningarna drygt 40 miljoner euro för år 2025. Det återstår att se om vi får gehör för vår oro för våra behov av resurser och den växande efterfrågan på autismkunnande. Risken finns att de nedskärningar som bestämdes i ramförhandlingarna läggs till de redan planerade nedskärningarna.
Vi vet inte hur de nedskärningar som kommits överens om i ramförhandlingarna kommer att drabba organisationerna. Tar man till osthyveln och skär ner av alla eller sparar man främst genom att ställa in nya projekt och att avstå från tilläggsfinansiering?
Det är med oro som vi gör upp nästa års budget för Autism Finland. Personalmängden hålls konstant samtidigt som arbetsmängden ökar. Trots prioriteringar har personalen en stor arbetsbörda och övertidstimmarna hopar sig. Det är inte lätt att hitta nedskärningsobjekt, för vi har haft en strikt linje angående utgifter redan från förr. Vi kommer att behöva göra förändringar i verksamheten på grund av sparkraven. Förbundsstyrelsen behöver fatta beslut i den här frågan snarast. Det blir svåra och smärtsamma frågor för det kommande förbundsmötet att bestämma om.
Nedskärningarna drabbar de svagaste hårt
Regeringen har redan tidigare fattat beslut om otaliga nedskärningar och ramförhandlingarna kom med ytterligare försämringar i socialskyddet och social-och hälsovårdsservicen. Nedskärningarna drabbar främst dem som redan tidigare är i de mest utsatta situationerna. De här människorna är ofta de samma som deltar i organisationernas verksamhet, vilket leder till att nedskärningarna i organisationernas verksamhet drabbar samma målgrupp. Det här är fel.
Samtidigt som målsättningen är att öka sysselsättningen har man slopat flera incitament för att arbeta, som skyddsdelen för flera förmåner. Det faktum att skyddsdelen har försvunnit från socialbidragen försvårar verksamheten för förbundets erfarenhetsexperter. På grund av det har en del av dem tackat nej till uppdrag och arvoden som erfarenhetsexperter.
Nu är det hög tid för organisationer och medborgare att få sina röster hörda. Det är dags att berätta för varje beslutsfattare vad nedskärningarna innebär. Vi behöver berätta att de planerade nedskärningarna i socialskyddet och social- och hälsovårdstjänsterna ökar illamåendet vilket leder till högre kostnader på längre sikt. Vi måste öka förståelsen för att stödbehovet ökar och behovet av service blir bara dyrare ju mera man skär ner av finansieringen till organisationerna.
Som tur finns det också glädjeämnen, som att autism igen har fått mera synlighet. I april fick både dokumentärfilmen Neurotyypit och tv-serien Nepsyt premiär på YLE Arenan. De lyfter upp neurominoriteternas sak och ökar förståelsen. Glädjande är också att autismveckan i april lyckades bra, olika aktörer runt om i landet hade organiserat ovanligt många evenemang. Sointu Borg, som fick priset Årets Eeva donerade också prissumman till vår verksamhet. Allt det här är vi väldigt tacksamma för!
I dessa tider behöver vi varandra. Vi behöver få känna oss jämbördiga, vi behöver stöda varandra, vi behöver gemenskap – alla behövs!
Satu Taiveaho
verksamhetsledare
Pääkirjoitus on ilmestynyt Autismi-lehdessä 1/2024.