Joel Herman lisää autismitietoisuutta huumorin keinoin
Joel Herman on 25-vuotias helsinkiläinen autismikirjon sinkkumies, joka sattuu myös olemaan ammattimainen stand up -koomikko. Herman opiskelee musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja tekee keikkatyötä sijaisopettajana ja erityislasten koulunkäyntiavustajana.
Vaikka Hermanin alkutaival koomikkona oli kivinen, hän ei aluksi kertonut yleisölle erilaisuudestaan. Mikä sai hänen mielensä muuttumaan pari vuotta sitten?
- Kun aloin tekemään komediaa, niin se olisi leimannut minut heti autismikoomikoksi. Halusin ensin odottaa, että minut tunnetaan ensin vain koomikkona, ja sitten vasta autistina. Sitä kehittyi siihen, että täytyi alkaa puhumaan myös autismista, Herman valottaa päätöksen taustoja.
Autismikirjon lasten koulunkäyntiavustajaksi
Joel Herman sai diagnoosin 13-vuotiaana koulunkäynnin vuoksi. Diagnosointiprosessi alkoi kuitenkin jo lapsena. Hermanin äiti on psykologian maisteri, joten äiti osasi kiinnittää huomiota autistisiin piirteisiin jo alle kouluikäisenä. Hermanin lapsuudessa autismikirjo vaikutti siten, että hänen oli vaikea päästä irti rutiineista – olivat ne sitten hyviä tai huonoja. Arjen askareet, esimerkiksi suihkussa käynti oli vaikeaa.
- Olin tosi kömpelö. Minulla on virallisesti Asperger, mutta käytän sanaa autistinen henkilö. Ihmiset tuntuvat ymmärtävän sen paremmin. Minulle oli haastavaa oppia ajamaan pyörällä, sitoa kengännauhoja, oppia uimaan tai luistelemaan. Pojalle se on vähän hankala tilanne, koska haluaa olla porukassa mukana, mutta ei vaan pysty, Herman kertoo lapsuudestaan.
Herman sai koulussa mukautuksia joissain aineissa. Erityisesti hänen liikunnanopettaja otti pojan siipiensä suojaan. Sittemmin Hermanille on kehittynyt myös ammatillista näkökulmaa autismikirjon lasten kohtaamisesta. Hän on toiminut sijaisopettajana ja erityislasten koulunkäyntiavustajana. Herman on työssään autismiluokilla nähnyt myös kirjon toisen pään. Hänen mukaansa autismikirjon lapsilla on suuria vaikeuksia tulla ymmärretyksi.
- Omassa työssäni olen huomannut, että lasta kannattaa lähestyä hänen mielenkiinnon kohteidensa kautta, koska silloin tulee aikuiselta viesti, että lasta ymmärretään. Näin lapsen on helpompi avautua ja tulla enemmän esille, riippuen tietysti autismin vaikeusasteesta, Herman pohtii.
Muusikosta stand up -koomikoksi
Hermanin omat mielenkiinnon kohteet toivat hänet parrasvaloihin. Herman on soittanut säännöllisesti musiikkia ja esiintynyt kolmevuotiaasta lähtien. Tie vei bändeihin ja sitten yllättäen bändi hajosi. Esiintymiset jäivät arjesta pois. Asialle oli tehtävä jotain. Hän kiinnostui stand up -komiikasta. Hän pohti ja tutki asiaa vuoden monista eri lähteistä. Hermania kiehtoivat jenkkiläiset ja suomalaiset alan ihmiset. Brittiläisten koomikkojen paneeliohjelmat antoivat lopullisen kipinän. Hän alkoi ymmärtää, että komiikkaa opitaan vain tekemällä, ja uskaltautui viimein lavalle 21-vuotiaana. Miten ensimmäinen keikka meni?
- Se meni todella huonosti. Minulla oli megalomania eli luulin olevani tosi hyvä. Toinen asia oli, etten uskaltanut mennä lavalle kuin vasta kuudennen oluttuopin jälkeen. Ei se oikein toiminut. Kesti kauan, ennen kuin olin edes vähän hyvä. Kompensoin osaamattomuuttani järjettömillä määrillä keikkoja. Osaaminen kehittyi tavallaan väkisin. Kirjoitin ja menin uusiin paikkoihin koko ajan. Siinä meni noin puolitoista vuotta ennen kuin aloin saada hyväksyntää, Herman kertoo.
Herman kirjoittaa kaikki vitsinsä itse. Siihen hän on kehittänyt parikin tapaa. Yksi keino on kirjoittaa ajatus ylös heti, kun se syntyy. Toinen tapa on kirjoittaa niin kauan, että idea syntyy. Hän poimii aiheita myös uutisista. Nykyisin hän uskaltaa ideoida myös omasta elämästään, ja se tuntuu hänestä yhä luonnollisemmalta, koska hän on tehnyt komiikkaa jo pitkään, ja siitä on tullut osa elämää.
Herman kertoo autismiaiheisia vitsejä yleisellä tasolla ja mainitsee melkein joka kerta ainakin sen, että on autistinen koomikko. Autismiaiheiset vitsit ovat saaneet yleisöltä hyvän vastaanoton, ja sen vuoksi hän jatkaa niiden kertomista. Herman toteaa sen olevan terapeuttista ja voimaannuttavaa, sekä lisäävän ihmisten autismitietoisuutta. Hermanille show-bisnes on jo ehtinyt näyttää monet kasvot runsaan keikkailun ansiosta. Keikoilla voi välillä joutua yllättäviinkin tilanteisiin.
- Tuusulassa yksi tyyppi yritti vetää minua turpaan. Tallinnassa taas yllätyin positiivisesti – olohuoneen kokoiseen baariin oli tunkeutunut 150 ihmistä. Keikoilla voi sattua melkeinpä mitä tahansa, Herman nauraa.
Herman löysi oman urapolkunsa seuraamalla mielenkiinnon kohteitaan. Minkä neuvon hän antaa muille autismikirjon henkilöille?
- Kannattaa hakeutua työhön oman kiinnostuksen mukaan. Voi käyttää koko elämänsä siihen, että tekee jotain, mitä vihaa. Jos on mahdollisuus valita toisin, niin kannattaa mennä omia mielenkiintoja kohti, koska voi epäonnistua niissäkin asioissa, mistä ei pidä, Herman neuvoo.
Uusi diagnoosi kompaktimpi
Joel Herman osallistui Autismi- ja Aspergerliiton 100 autismia -valokuvakampanjaan koomikkokaverinsa vinkkaamana.
- Ajattelin, ettei tästä haittaakaan ole. Pohdin juuri sitä, että se voi olla voimaannuttava kokemus ja se oli sitä. Ajattelin myös, että viihdealalla toimivana autistina voisin inspiroida jotain toista autistia, Herman kertoo.
Herman ei ole koskaan hakeutunut vertaistuen pariin, mutta kannustaa olemaan häneen yhteydessä, jos siltä tuntuu. Hän kertoo lukevansa sähköpostinsa säännöllisesti ja vastaavansa asiallisiin viesteihin. Hermanin tukiverkko koostuu perheestä, ystävistä ja kollegoista. Diagnoosimuutosta, jossa mm. Aspergerin oireyhtymä poistuu, ja tilalle tulee sateenvarjodiagnoosi autismikirjon häiriö, Herman pitää tervetulleena.
- Kannatan täysin tätä. Se on kompaktimpaa ja yksiselitteisempää sekä laajemman kansanosan helpompi ymmärtää, kun ei tarvitse muistaa liian monta asiaa, toteaa Herman.
Vuonna 2018 Herman aikoo pitää komiikasta välivuoden, koska on keikkaillut tiheästi viime vuosina. Hän kokee tauon olevan paikallaan 500 keikan ja neljän vuoden jälkeen. Hänellä on suunnitelmissa tehdä ensi vuonna enemmän työtä kouluissa ja opiskella sekä kokeilla uusia asioita, esimerkiksi matkustelua.
- Vuonna 2019 on tarkoitus palata komiikan pariin parempana kuin koskaan, Herman sanoo lopuksi.
Teksti: Reetta Angelvo-Riipinen
Kuva (ylempi): Reetta Angelvo-Riipinen
Kuva (alempi): Tiuku Pennola
Teksti ilmestyi Autismi-lehdessä 4/2017