Siirry sisältöön
Haku Lahjoita
Numero 3/2022 Tuki ja kuntoutus

Kehon ja mielen huoltoa sekä vertaistukea – harrastuksesta on moneksi

Harrastuksilla voi olla suuri merkitys autismikirjolla olevalle lapselle ja nuorelle. Niiden parissa pääsee harjoittamaan ja luomaan myös sosiaalisia suhteita. Harrastaminen tuo mukanaan onnistumisen kokemuksia ja samalla se voi olla myös keino rentoutua ja lisätä mielen hyvinvointia.

Kolme nuorta leipomassa, kaikilla maskit kasvojen edessä.
Toiminnan Huoneen ryhmissä nuoret esimerkiksi kokkailevat tai tekevät luonto- ja kaupunkiretkiä. Kuva Tuuli Ahonen ja Roosa Vacker

Helsingissä toimiva Mahdollisuus lapselle ry järjestää harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Vuonna 1992 perustettu yhdistys tarjosi alkuaikoinaan Delacato-menetelmän ympärille perustuvia konsultointipalveluja ja myöhemmin yhdistyksessä kehitettiin myös menetelmään pohjautuva PoKe-kuntoutus (nyk. TAVAT). Harrastustoiminta alkoi parikymmentä vuotta sitten Kunnon Huoneen kuntosaliryhmistä, joista toiminta pikkuhiljaa laajeni nykyiseen muotoonsa.

Vapaa-ajan toiminnan lisäksi yhdistys järjestää fysio- ja toimintaterapiapalveluja sekä NUOTTI-valmennusta.

–  Yhdistyksen kulmakivi on vahva ammattitaito erityisesti tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ohjauksessa. Toiminnassamme ei ole diagnoosi- eikä ikärajoja, kertoo projektikoordinaattori Tuuli Ahonen Ilmaisun huone -hankkeesta.

– Lähtökohtana kaikkien asiakkaidemme kanssa on se, että jokainen on yksilö, oli heillä samanlaisia piirteitä tai ei. Ryhmämme muodostetaan toiveiden ja toimintakyvyn, ei diagnoosin mukaan.

Ryhmätoimintaa yksilölliset tarpeet huomioiden

Ryhmiin osallistuvien kanssa toteutetaan alkuhaastattelu sekä kerätään perustietolomake. Näin huomioidaan harrastajan yksilölliset tarpeet ja parannetaan toimintaympäristön ennakoitavuutta. Ryhmäkoot pidetään pieninä ja tarpeen vaatiessa asiakkaalla voi olla mukana oma avustaja.

Aistiyliherkkyydet on huomioitu harrastustiloissa. Esimerkiksi kattoon on asennettu akustiikkalevyjä. Koska lapset käyttävät tiloja, on sisustuksessa käytetty jonkin verran värejä.

Ryhmätoiminta on jaettu kolmeen eri teemaan, eli Huoneeseen.

Ilmaisun Huoneen tavoitteena on tuottaa mielekkäitä vapaa-ajantoimintoja, jotka samalla vahvistavat osallistujien vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja. Ryhmissä opitaan itsestä ja ympäristöstä sosiaalisesta näkökulmasta muun muassa tanssin, pelien ja leikkien keinoin. Nuorille on myös ryhmä, jossa perehdytään somen käyttöön. Ryhmien lisäksi Ilmaisun Huone kehittää harrastustoimintaa. Yhtenä kehittämistehtävistä on luoda ryhmistä nousseiden tarpeiden mukaan harrastusaiheisia AAC-kuvia Papunet-palveluun.

Toiminnan Huoneen ryhmissä harrastajat oppivat tuntemaan omaa minäkuvaa ja ympäristöään sekä uusia arkitaitoja ja ryhmässä toimimisen pelisääntöjä. Tarjolla on muun muassa luonto- ja kaupunkiretkiä sekä kokkailua.

Kunnon Huoneen ryhmissä harrastajat oppivat liikunnan avulla tuntemaan omaa kehoaan, uusia tapoja liikkua ja ryhmässä toimimisen pelisääntöjä. Kuntosalin lisäksi siellä voi harrastaa uintia, kiipeilyä, pallopelejä sekä digipelejä.

Nuori heittää koripallon toiselle.
Kunnon Huoneen ryhmissä harrastajat voivat treenata kuntosalilla, harrastaa uintia, kiipeilyä, pallopelejä sekä digipelejä. Kuva Tuuli Ahonen ja Roosa Vacker

Läsnäolon merkitys korostunut korona-aikana

Asiakkaat ovat ottaneet etäryhmätoiminnan pääosin hyvin vastaan. He kokevat, että opitut taidot siirtyivät paremmin arkeen. Rutiinit säilyivät, vaikka harrastuskaverit eivät olleet fyysisesti läsnä ja ohjaaja näkyi ruudun takaa.

Kuitenkin suurin osa kuntosalikävijöistä ja jumppaajista kaipasi lähikontaktia koko korona-ajan. Samaa mieltä oltiin muissakin etäryhmissä.

– Etäharrastus vaatii toiminnan tukijalta, eli usein vanhemmalta, paljon enemmän. Korona-aikaan tarjosimme enemmän yksilöohjausta kuntosalilla ja muissa ryhmissä, Ahonen kertoo.

Mahdollisuus lapselle ry järjestää jäsenilleen tapahtumia, retkiä ja elämyksiä, jotka tukevat harrastajien sekä heidän läheistensä mielekästä vapaa-ajanviettoa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden myös vertaiskohtaamisiin. Viimeisen parin vuoden aikana iso osa lähitapahtumista ja retkistä on luonnollisesti jouduttu perumaan, mutta joitain on kuitenkin pystytty järjestämään. Sen sijaan etätapahtumia yhdistys ei ole pitänyt.

– Esimerkiksi kesäleirit ja avoimet ovet toteutuivat molempina koronavuosina ja viime kesänä järjestimme yhdessä Leijonaemot ry:n Perhe edellä puuhun -hankkeen kanssa perheille ulkoilmatapahtuman, Ahonen listaa.

Harrastamista omien rutiinien ehdoilla

Autismikirjon ihmisillä harrastuksessa korostuu rutiinien tärkeys.

– Meillä ryhmät noudattavat samaa, tuttua kaavaa. Kaikki pääsevät mukaan omalla tavallaan. Pitkäjänteinen työ ja sitoutunut henkilökunta auttavat autismikirjon henkilöitä sitoutumaan harrastukseen, Ahonen kertoo.

Autismikirjon lapselle ja nuorelle sosiaalisten suhteiden luominen voi olla haastavaa ja aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta. Ryhmän ohjaajan ammattitaito korostuu vuorovaikutustaitojen ohjauksessa. Ryhmiä perustetaan niin, että siellä olisi mahdollisuus tutustua saman ikäisiin tai muuten samanhenkisiin ihmisiin. Ryhmä tukee yksilöä ja yksilö ryhmää; rennossa ympäristössä osallistujien kynnys jutella keskenään madaltuu. Osallistujilla on myös mahdollisuus toimia ja olla ryhmässä ilman, että muiden kanssa tarvitsee välttämättä jutella.

– Pitkän kokemuksen ansiosta tunnistamme ja arvostamme erilaisia tapoja harrastaa, Ahonen summaa.

Teksti Johanna Kyllönen
Kuvat Tuuli Ahonen ja Roosa Vacker

Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 3/2022.