Kela-kuntoutusta nuorille
Kela on määrätietoisesti kehittänyt nuorille kohdennettuja kuntoutuspalveluita nuorten lisääntyneen kuntoutustarpeen myötä. Uusimpien NUOTTI-valmennuksen ja Oma väylä -kuntoutuksen taustalla ovat vuosia kestäneet kehittämishankkeet, ja palvelut ovatkin osoittautuneet tarpeellisiksi.
NUOTTI-valmennusta sai viime vuonna 7714 nuorta ja huhtikuussa 2021 alkanutta Oma väylä -kuntoutusta 1400 nuorta.
Mistä NUOTTI-valmennuksessa on kyse?
NUOTTI-valmennuksen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Nuorella on vaikeuksia suunnitella tulevaisuutta ja päästä opiskelemaan tai työhön. Nuorella ei ole opiskelu- tai työpaikkaa, hän ei ole suorittamassa ase- tai siviilipalvelusta, eikä hän vietä suunniteltua välivuotta. Nuori voi olla opiskelija, mutta opinnot ovat vaarassa keskeytyä, eivätkä oppilaitoksen ja opiskeluhuollon tukitoimenpiteet ole riittäviä. Nuoren toimintakyvyn tulee olla riittävä valmennukselliseen kuntoutukseen osallistumiseksi.
Valmennuksessa nuori kartoittaa valmentajansa tukemana omia vahvuuksiaan ja taitojaan, suunnittelee tulevaisuuttaan ja ottaa konkreettisia askelia kohti opiskelu- ja työelämää. Valmennuksen päätyttyä nuori uskoo mahdollisuuteensa saada aikaan muutoksia elämässään ja ymmärtää, miten hyödyntää omia voimavaroja sekä vahvuuksia muutoksessa. NUOTTI-valmennus voi parhaimmillaan johtaa esimerkiksi suoraan ammatilliseen kuntoutukseen, opiskeluun tai työhön.
NUOTTI-valmennus sisältää enintään 20 tunnin mittaista tapaamista, pääasiassa nuoren arkiympäristössä. Tapaamisten välillä valmentaja pitää yhteyttä nuoreen yhdessä sovitulla tavalla.
Verkosto
Verkostotyö on tärkeä osa NUOTTI-valmennusta. Valmennuksen alussa valmentaja ja nuori kartoittavat yhdessä nuoren verkostoa ja sopivat yhteistyöstä nuorelle merkityksellisten sekä tarpeellisten toimijoiden ja lähiverkoston kanssa. Nuorella voi olla monenlaisia palvelutarpeita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, Ohjaamoiden palvelut, TE-palvelut ja etsivän nuorisotyön palvelut. Hän voi hyötyä esimerkiksi työpajatoiminnasta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Myös hänelle sopivat oppilaitokset ja muut kouluttautumismahdollisuudet kartoitetaan yhdessä.
NUOTTI-valmennuksen vahvuutena on, että kuntoutus huomioi nuoren tarpeet ja hakeutuminen on helppoa. Nuori asettaa valmentajan avulla selkeät tavoitteet, jotka vastaavat hänen toimintakykyään. NUOTTI-valmennus vahvistaa nuoren osallisuutta ja aktiivisuutta omien asioiden hoitamisessa. Nuori pääsee selvittelemään opintoihin liittyviä asioita ja hänelle voidaan tarjota useita ammatillisia vaihtoehtoja. Valmennuksen kesto on enintään 5 kuukautta.
Nuori ei tarvitse lääkärin B-lausuntoa eikä kirjallista hakemusta hakiessaan NUOTTI-valmennukseen, vaan nuori tai hänen verkostoonsa kuuluva on yhteydessä Kelaan ja kertoo nuoren kiinnostuksesta nuoren ammatilliseen kuntoutukseen. Nuori haastatellaan ja hakemus otetaan suullisesti vastaan. Kela auttaa nuorta valitsemaan sopivan kuntoutusmuodon.
Tasoita tietäsi Oma väylä -kuntoutuksessa
Onko nuorella halua päästä käsiksi omaan elämään, töihin tai opintoihin, mutta ADHD tai autismi jarruttavat menoa? Onko vaarana, että nepsy-nuori on syrjäytymisriskissä eivätkä hänen taitonsa pääse esiin? Neuropsykiatrinen Oma väylä -kuntoutus voi tulla kyseeseen silloin, kun nuoren tavoitteena on työelämä, hän on 16–29-vuotias ja tarvitsee vahvistusta opiskeluun ja työelämään liittyviin valmiuksiinsa ja taitoihinsa. Lisäksi nuorella voi olla sosiaalisiin taitoihin sekä arjenhallintataitoihin liittyvää tuen tarvetta.
Mahdollinen psykiatrinen häiriö ei estä osallistumasta kuntoutukseen, mutta nuoren psyykkisen voinnin tulee olla riittävä opinnoista tai työstä suoriutumiseksi. Kuntoutukseen hakeutuessa nuorella ei tarvitse olla opiskelu- tai työpaikkaa, mutta tehokkaan ja toimivan kuntoutuksen varmistamiseksi nuoren tulee olla motivoitunut ja halukas muutokseen.
Yksilölliset tarpeet huomioidaan
Oma väylä -kuntoutuksen vahvuutena on palvelun laaja-alaisuus. Palvelussa huomioidaan nuoren yksilölliset tarpeet ja vertaistuki, myös läheisillä on mahdollisuus osallistua kuntoutukseen. Kuntoutus viedään konkreettisesti nuoren arkeen ja se toteutetaan palveluntuottajan toimipisteessä tai asiakkaan arjen ympäristöissä. Nuori voi osallistua osaan tapaamisista etäyhteydellä.
Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan ja toteutetaan nuoren tarpeiden mukaisesti. Kuntoutukseen sisältyy aina sekä yksilöllisiä tapaamisia että ryhmätapaamisia. Kuntoutus mahdollistaa turvallisen ympäristön sosiaalisten taitojen harjoitteluun yhdessä muiden nuorten kanssa, jotka ovat samassa tilanteessa. Nuoren läheiset voivat osallistua kuntoutukseen nuoren yksilötapaamisissa sekä läheisille tarkoitetuissa ryhmätapaamisissa.
Motivaation lisäksi kuntoutukseen pääsemiseksi tarvitaan lääkärinlausunto B, jonka laatimisesta on kulunut korkeintaan vuosi, tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys sekä hakemuslomake KU132. Jos tuntuu, että Oma väylä voisi vastata sinun tai lähelläsi olevan nuoren tarpeisiin, tutustu kuntoutukseen sekä alueellasi toimiviin palveluntuottajiin Kelan verkkosivuilla, tai varaa aika asiakaspalveluun.
Teksti Kirsi Suoraniemi ja Ville Räty
Kuva Kela
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 3/2022.
Aiheeseen liittyvää
