Kelan etuuslomakkeiden kognitiivinen saavutettavuus
Monessa autismikirjon perheessä täytetään erilaisia Kelan etuuslomakkeita. Ovatko etuuslomakkeet suunniteltu kognitiivisesti saavutettaviksi autismikirjon henkilöille?
Kesällä 2021 valmistuin teknisen viestinnän maisteriksi Vaasan yliopistolta. Graduni tavoite oli selvittää, mitkä kognitiivisen saavutettavuuden kannalta olennaiset seikat on huomioitava autismikirjon henkilöiden käyttäessä Kelan etuuslomakkeita. Perehdyin siihen, mitkä asiat parantavat kognitiivista saavutettavuutta, ja missä määrin olisi huomioitava autismikirjon ihmisten kontekstin hyödyntämisen vaikeuksia.
Tiedon ymmärrettävyys
Kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa tiedon ja tiedonkäsittelyn saavutettavuutta. Kognitiivinen saavutettavuus on tärkeää niille, joilla on kielellisiä vaikeuksia, ja joilla on vaikeuksia omaksua uutta tietoa kielen välityksellä. Esimerkiksi monimutkaisella virkakielellä kirjoitettu teksti tekee tiedosta saavuttamatonta.
Kognitiivisen saavutettavuuden keskeisin työkalu on selkokieli. Selkokieli määritellään suomen kielen muodoksi, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Vaikka selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä, sitä voi käyttää myös silloin, kun haluaa viestiä selkeästi kaikille. Esimerkiksi Satasairaala on päättänyt viestiä kaikille potilailleen selkokielellä. Kelan verkkosivut löytyvät myös selkokielellä, mutta etuuslomakkeet eivät.
Gradua varten arvioin Kelan etuuslomakkeiden kognitiivista saavutettavuutta yhdessä kahden Autismisäätiön valmentajan ja kolmen Autismisäätiön asiakkaan kanssa. Tutkimukseni perusteella Kelan etuuslomakkeet eivät ole kognitiivisesti saavutettavia autismikirjon ihmisille. Ymmärtämisen haasteet johtuivat useista eri syistä.
Hankalat sanat
Etuuslomakkeissa käytetty sanasto oli vaikea ymmärtää. Lomakkeissa käytettiin erikoisalojen sanastoa, kuten syytinki tai osaomistusasunto. Abstraktit sanat, kuten apu, voivat olla hankalia, sillä aina ei ole selvää, mitä tarkoitetaan. Esimerkiksi kaikki eivät koe siivouspalvelun olevan nimenomaan apua, vaikka lomakkeissa avun muotoina tarkoitetaan erilaisia palveluita. Ymmärrettävyys lisääntyisi, jos erikoisalojen sanasto selitetään joko lomakkeessa tai oheismateriaalissa. Abstrakteja käsitteitä voi korvata konkreettisilla käsitteillä tai antamalla esimerkkejä siitä, mitä niillä juuri lomakkeen kontekstissa tarkoitetaan.
Lomakkeiden tiivis asettelu oli ongelmallinen. Yksittäisellä sivulla esitetään aivan liian paljon asiaa. OmaKelan kautta täytettävät nettilomakkeet voivat olla tältä osin helpompia täyttää, koska lomake on jaettu pienempiin osiin. On kuitenkin muistettava, että kaikki eivät voi tai halua käyttää sähköisiä lomakkeita. Myös paperilomakkeiden pitää siis olla kognitiivisesti saavutettavia.
Ongelmia tuotti myös lomake, jolla voi hakea useampaa etuutta. Kognitiivisen saavutettavuuden kannalta olisi parempi, että yksi lomake olisi tarkoitettu vain yhden etuuden hakemista varten.
Mitä tähän pitäisi kirjoittaa
Joissakin lomakkeissa käytetään avoimia kysymyksiä, joihin lomakkeen täyttäjän pitää vastata omin sanoin. Kaikki eivät kuitenkaan osaa kertoa omasta tilanteestaan ja nimetä omia arjen haasteitaan. Jotkut saattavat vastata avoimiin kysymyksiin jotain epäolennaista. Avoimen kysymyksen mukana olisi hyvä olla muutama tarkentava esimerkki tai valmiita vastausvaihtoehtoja, joiden avulla hakija pystyy ymmärtämään, mitä kysymyksellä tarkoitetaan.
Lomakkeissa on syytä välttää kysymyksiä kuten Onko sinulla tai puolisollasi…? Kysymyksessä oletetaan puolison olemassaoloa. Tämän kysymyksen voi tulkita niin, että jos ei ole puolisoa, niin tähän kysymykseen ei voi vastata. Hakijalle jää siis epäselväksi, pitääkö tähän kysymykseen vastata, jos puolisoa ei ole.
Autismikirjolaisilla voi olla vaikeuksia hyödyntää kontekstia erilaisissa tilanteissa. Belgialainen kasvatustieteilijä ja autismikouluttaja Peter Vermeulen kutsuu tätä vaikeutta kontekstisokeudeksi tai kontekstitajun puutteeksi. Graduni johtopäätös on, että kontekstitaju voi olla hyvä viitekehys, kun haluaa edistää kognitiivista saavutettavuutta etenkin autismikirjon ihmisille. Kontekstin esille tuominen esimerkiksi lisäämällä tekstiin selityksiä, ohjeita, esimerkkejä ja konkretiaa on erittäin hyödyllistä kaikille etuuden hakijoille, ei pelkästään autismikirjolaisille.
Näin kirjoitat kognitiivisesti saavutettavasti autismikirjon henkilöille:
- Selitä lukijalle tuntemattomat käsitteet, vältä erikoisalojen sanastoa, jos mahdollista.
- Pyri konkretiaan, vältä abstrakteja käsitteitä.
- Käytä tuttuja kielikuvia, harkitse kielikuvien käyttöä.
- Esitä yksi asia kerralla, vältä liikaa informaatiota samalla sivulla.
- Jos tekstissä on kysymyksiä, tarjoa konkreettisia vastausesimerkkejä.
- Suosi aktiivia passiivin sijaan.
Kirjoittaja Pia Karasjärvi on sekä Autismiyhdistys PAUT ry:n hallituksen että Autismiliiton hallituksen jäsen.
Teksti: Pia Karasjärvi
Kuvat: Shutterstock ja Pia Karasjärvi
Lähteitä:
Pia Karasjärvi: Kelan etuuslomakkeiden kognitiivinen saavutettavuus autismikirjon näkökulmasta. Kontekstin esille tuominen selkoistamisen keinona. https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/12962
Selkokielen mittari: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2018/10/SELKOKIELEN-MITTARI.pdf
Satasairaalan selkokielinen viestintä: https://www.satasairaala.fi/satasairaala/ajankohtaista/selkokieli-laatua-ja-tasa-arvoa
Kelan sivut selkosuomeksi: https://www.kela.fi/web/selkosuomi
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 1/2022.