Kuvat kommuniaation tukena – seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
Seksuaalisuus on läsnä meissä jokaisessa sisäsyntyisesti läpi koko elämämme kaaren. Kuten me olemme yksilöllisiä ihmisiä, seksuaalisuutemmekin on yksilöllistä. Sillä voi olla erilaisia merkityksiä eri elämäntilanteissa, tai siihen voi vaikuttaa jokin ihmisen erityispiirre, mutta ei välttämättä. Seksuaalisuus on herkkä aihe kelle tahansa meistä, ja sen käsittely vaatii hienotunteisuutta niin läheisiltä kuin ammattilaisiltakin.
Miksi seksuaalisuudesta puhutaan sitten niin vähän? Miksi se on vaiettu aihe, vaikka se on tärkeä osa ihmisyyttämme? Aihe saatetaan kokea kiusalliseksi tai sen käsittelyyn ei ole riittävästi tietoa ja keinoja. Ammattilaisilla haasteellisuus voi liittyä siihen, ettei seksuaalisuuden huomioimista ole opinnoissa ollut tai se on ollut liian vähäistä. Puheeksiottoa voi hankaloittaa myös, jos asiakkaalla on jokin vamma tai ominaisuus, joka vaikeuttaa seksuaalikysymysten lähestymistä. Puheen ollessa epäselvää tai sen puuttuessa kokonaan voi kuvien puuttuessa kommunikointi seksuaalisuudesta jäädä ohueksi.
Kieli ja sanat määrittelevät paljon vuorovaikutustamme toisten kanssa. Puhumattoman henkilön mielipide, ajatus tai tarina ei tule kuulluksi, jos häntä ei oteta huomioon keskustelussa. Jokaisella on oikeus osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon, ja tällöin ihmiselle tulee antaa mahdollisuus, että hän voi ilmaista tahtonsa ymmärrettävästi ja kokea itse tulevansa ymmärretyksi, mutta myös ymmärtää muita paikallaolijoita.
Kommunikaatiossa käytettävien kuvien tulee olla moninaisia ja laaja-alaisia, ettei jotain aiheita rajattaisi automaattisesti pois kuvavalintojen kautta.
Tarpeiden ilmeneminen
Ongelmatilanteita voi tulla hetkittäin esiin, kun seksuaalisuuteen liittyvät asiat muuttuvat haasteeksi joko ihmiselle itselleen tai ympäristölle. Ihminen ei välttämättä tiedä miten voisi tyydyttää itseään tai outoa tunnetta kehossaan. Tämä voi ilmetä esimerkiksi levottomana toimintana, joka kohdistuu esimerkiksi omaan kehoon tai muihin ihmisiin. Ihminen voi työntää ruumiinaukkoihinsa sinne kuulumattomia tavaroita hakiessaan aististimulaatiota, masturboida julkisissa tiloissa tai vaihtoehtoisesti niin pitkään, että muista päivän askareista ei tule mitään. Myös muiden ihmisten koskettelu tai lähestyminen häiritsevästi voi olla mahdollista.
Ääritilanteessa on hyvä muistaa myös turvallisuuden näkökulma. Jos ihminen työntää esimerkiksi anaaliinsa sinne kuulumattomia tavaroita aististimulaatiota hakiessa, hän voi pahimmassa tapauksessa loukkaantua pahastikin. Tällöin häntä tulisi ehdottomasti neuvoa tutustumaan turvallisiin apuvälineisiin ja pyritään löytämään miellyttävin vaihtoehto. Peräaukon stimulaatio voi läheisestä tai hoitajasta tuntua ajatuksena vieraalta tai kiusalliseltakin, mutta se ei saa olla syy jättää ihmistä ongelmansa kanssa yksin.
Ihmiselle on luonnollista tuottaa itselleen nautintoa, ja jos puhetta ei ole, seksuaalisuuden tarve ei välttämättä tule esiin muuten kuin toiminnan kautta. Kun henkilö ei oikein tiedä, missä tai miten seksuaalisuuttaan olisi hyvä sekä turvallista toteuttaa, se voi purkautua ympäristöä häiritsevällä tavalla. Näissä tilanteissa on aina seksuaalikasvatuksen paikka. Henkilön toiveen täytyy tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Toimintaa kieltämällä saamme harvoin aikaiseksi muutosta ihmisen sisäiseen levottomuuteen. Toiminta tulisi aina ohjata positiivisen kautta toisenlaiseksi.
Avoin ilmapiiri
Parhaassa tapauksessa seksuaalisuudesta keskustelu on tehty avoimeksi, ja esimerkiksi ryhmäkodissa on ns. ”lupa puhua” myös seksuaalisuusteemoista. Jos ihmisellä ei ole mitään sanottavaa aiheesta, ei se mitään. On tärkeää tehdä asia näkyväksi ja kertoa, että siitä voi myös puhua. Tällöin ihminen voi jonkin tovin kuluttua tulla asian äärelle ja rohkaistua kertomaan ajatuksistaan tai mieltä painavista asioista.
Autismikirjon ihmisille päivän kulku, erilaiset tilanteet, tapahtumat ja ajan hahmotus ovat usein helpommin ymmärrettävissä visuaalisen tuen kera, esimerkiksi sosiaalisten tarinoiden tai kuvallisen päiväjärjestyksen avulla. Sama toistuu seksuaalisuuden saralla: asiat hahmottuvat helpommin kuvien kautta. Seksuaalisuutta käsittelevien kuvien olemassaolo ja niiden käyttö on yhtä tärkeää.
Kuvavalintojen merkitys
Seksuaalisuuden äärellä täytyy erityisesti tiedostaa, että valitsemamme kuvat ja kommunikoinnin välineet rajaavat automaattisesti ihmiseltä mahdollisuuksia kertoa mahdollisimman laajasti ja vapaasti omasta itsestään ja haluistaan. Rajaamme omilla kuvavalinnoillamme siis ehkä jotain aiheita tai mahdollisuuksia pois, jos emme ole valmiita niistä itse keskustelemaan. Tämä toistuu melko usein etenkin niissä teemoissa, jotka ovat jollain lailla tabuja. Jos ihmiselle on annettu kuvat vain oletetusta naisesta ja miehestä, miten toinen voi kertoa, jos ei koe olevansa oikein kumpikaan annetuista vaihtoehdoista? Kommunikaatiossa käytettävien kuvien moninaisuus ja laaja-alaisuus on kommunikaation mahdollistamisen perusta.
Sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta on kaikkialla maailmassa – myös vammaisten ja erityisryhmien parissa. Nämä ihmisryhmät eivät ole mitenkään suljettu pois näiden pohdintojen parista. Oman itsen tutkiminen, tykkäämisen ja mieltymysten miettiminen koskettaa kaikkia ihmisiä. Näihin pohdintoihin tulisi antaa mahdollisuus myös heille, ketkä eivät pysty puheella apua pyytämään.
Ohjaa eteenpäin
Kaikkien läheisten tai terveydenhuollon ammattilaisten ei kuitenkaan tarvitse olla kiinnostuneita omasta, läheisen tai asiakkaan seksuaalisuudesta. Jokaisen meistä tulisi kuitenkin tiedostaa, mitä ajattelee seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, ja missä menee oman toiminnan rajat. Tämä edesauttaa sitä, että uskallamme kohdata ihmisen seksuaalisuuden aiheen äärellä, ja sen jälkeen ohjata häntä eteenpäin. Emme voi jättää ketään yksin aiheen parissa, emmekä sivuuttaa ihmisen tarvetta tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämä on todellista ihmisyyttä – kuulla ja auttaa eteenpäin. Etsiä ihminen, kollega, ammattilainen, joka voi auttaa ja opastaa aiheen äärellä. Seksuaalisuuteen erikoistuneita ammattilaisia löydät alueellisesti esimerkiksi Suomen seksologisen seuran asiantuntijahausta http://seksologinenseura.fi/asiantuntijat/.
Kirjoittajat
Fanni Kevätniemi, lähihoitaja ja seksuaaliterapeutti.
Henna Kekkonen, toimintaterapeutti AMK, erityistason seksuaaliterapeutti NACS
SelkoSeks on seksuaalisuusteemainen selkokuvapankki, josta löydät tällä hetkellä noin 160 kuvaa liittyen seksuaalisuuteen, sukupuoleen, suuntautumiseen, seksiin ja terveyteen liittyen. Selkokuvat saat käyttöösi lisenssimaksun jälkeen. Lisätietoja www.selkoseks.fi tai Henna Kekkonen puh. 0503447864
Selkokuvia ja selkokieltä löydät
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 2/2020.