Liittyykö autismiin suurentunut diabetesriski?
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, onko autismikirjon häiriöiden ja ykköstyypin diabeteksen välillä löytynyt tutkimuksissa yhteyttä?
Autismikirjon häiriöiden taustalla katsotaan olevan geneettinen alttius ja immuunijärjestelmää ja aineenvaihduntaa muuntavia sikiöajan kehityksiä sekä ympäristötekijöitä. Autismikirjon häiriöitä omaavilla lapsilla on todettu muita enemmän lähisuvussa autoimmuunisairauksia, kuten tyypin 1 diabetesta, nivelreumaa ja keliakiaa.
Tätä taustaa vasten on tehty tutkimuksia tyypin 1 diabeteksen ja autismikirjon häiriöiden yhteyksistä. Tutkimustulokset tyypin 1 diabeteksen yhteydestä autismikirjon häiriöiden esiintymiseen ovat kutenkin vaihtelevia. Näyttäisikin siltä, että yhteys voi olla erilainen eri populaatioissa, joissa riski tyypin 1 diabetekselle on erilainen.
S. Freeman Kanadasta raportoi diabetesvastaanoton lapsipotilailla enemmän autismikirjon häiriöitä verrattuna taustaväestöön (S. Freeman ym. 2005).
Suomalaisessa tutkimuksessa puolestaan seurattiin vuosina 1980–2000 alle 14-vuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastunutta lasta (n=5178) ja yhdistettiin heidän tietonsa sairaalan hoitoilmoitusrekisteriin. Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys ei näillä tyypin 1 diabetesta lapsilla eronnut verrokkiaineistosta. (Harjutsalo &Tuomilehto 2006).
Italiassa on Sardiniassa huomattavasti enemmän lasten tyypin 1 diabetesta kuin Italian mantereella. Suuren diabetesriskin alueella tyypin 1 diabeteksen yhteyttä autismikirjon häiriöihin ei todettu, esiintyvyys T1D sairastavilla lapsilla oli 0,14 %. Sen sijaan manner-Italiassa autismikirjon häiriöt olivat yleisempiä tyypin 1 diabeteksen vuoksi hoidossa olleilla lapsilla, 0,72 %. (Iafusco D, 2016)
Kalifornialaisessa tutkimuksessa seurattiin 333182 lapsen syntymäkohorttia ja verrattiin lapsia, joiden äidillä oli diabetes, lapsiin, joiden äidillä ei ollut sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Autismikirjon riski oli suurin niillä lapsilla, joiden äidillä oli tyypin 1 diabetes (x 1.57), toiseksi suurin riski oli lapsilla, joiden äidillä oli tyypin 2 diabetes (x1.43) ja kolmanneksi suurin lapsilla, joiden äidillä oli diabeteslääkehoitoa vaatinut raskausdiabetes (x 1.26). Jos raskausdiabetes ei vaatinut lääkehoitoa, lapsen riski autismikirjon häiriöön ei eronnut muista lapsista. (Xiang A ym. 2018)
Onko autismikirjon häiriöillä ja kakkostyypin diabeteksen välillä löytynyt yhteyttä?
Autismikirjon häiriöiden ja tyypin 2 diabeteksen yhteisesiintyvyyden taustalta tutkitaan yhteisiä alttiusgeenejä ja tulehdusmarkkereiden lisääntymistä ja elimistön puolustusjärjestelmän muutoksia.
Autismikirjon nuorilla / nuorilla aikuisilla on muita suurempi riski tyypin 2 diabetekselle (M-H Cheng ym., 2016). Taustalla voi olla biologisia tekijöitä, mutta elintavat ja erityisesti ylipainon kehittyminen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja osa lääkehoidoista altistavat diabetekselle. Näitä riskejä pitäisi kartoittaa ja autismikirjon potilailla tulisi seuloa tyypin 2 diabetesta.
On myös viitteitä siitä, että raskausdiabetes ja tyypin 2 diabetes raskauden aikana voivat lisätä syntyvän lapsen tyypin 2 diabetesriskiä ja myös autismikirjon häiriöiden riskiä.
Tuoreessa suomalaisessa katsausartikkelissa todetaan, että autismikirjon häiriö voi aiheuttaa useita syömiseen liittyviä motorisia ja toiminnallisia vaikeuksia, niin että ruokavalion laatu on usein heikompi kuin muulla väestöllä ja ylipainoisuus on yleisempää. Myös ruoanlaittotaitojen oppiminen voi olla haasteellista. Nämä voivat lisätä riskiä ylipainoon, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin ja tulisi huomioida seurannassa ja ohjauksessa. (H. Peltoniemi ja A. Ruusunen, SLL 2021)
Mitä hoidollisia vaikutuksia sillä voi olla diabeteksen näkökulmasta, jos ihmisellä on todettu autismikirjon häiriö?
Meillä ei ole Suomesta tietoa, miten diabetesta sairastavan autismikirjon häiriöt vaikuttavat diabeteksen hoidon tuloksiin.
Diabeteksen hoitaminen on haasteellista ja autismikirjon häiriöihin liittyvät erityispiirteet vaikuttavat yksilöllisesti. Ne vaativat yksilöllistä lähestymistapaa hoidossa ja omahoidon opetuksessa. Varmasti myös yksiselitteisten ja osin ehkä kaavamaisetenkin ohjeiden tarve korostuu. Samoin kaikkien hoitoon osallistuvien yhteistyö.
Diabeteksen hoito on keskeisesti omahoitoa. Diabetestyypistä riippumatta elintapahoito ja painonhallinta on tärkeää. Tyypin 1 diabeteksessa painottuu vaihtelevan perusinsuliinitarpeen kattaminen ja ateriainsuliinin yhteensovittaminen syömisiin ja liikuntaan. Uudet insuliinit, jatkuva glukoosiseuranta ja pumppuhoidon kehittyminen ovat helpottaneet hoitoa ja parantaneet ylipäätään sokeritasapainoa.
Lasten hoidosta vastaavat vanhemmat. Aikuisiällä tarvittavaan tukeen pitää löytyä riittävästi resursseja.
Tyypin 2 diabeteksessa puolestaan hoito painottuu ruokavalio- ja liikuntahoitoon ja yksilölliseen tarpeenmukaiseen laihduttamiseen. Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito on kehittynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyiset lääkehoidot eivät aiheuta liian matalan verensokerin riskiä ja tehokkaalla lääkehoidolla voidaan myös kompensoida haasteellista elintapahoitoa.
Lähteet:
- Bethin K, Kanapka L, Laffel L ym. Autism spectrum disorders in children with type 2 diabetes. Diabetic Medicine 2919; 36: 1282-6.
- Chen M-H, Lan W-H, Hsu J-W ym. Risk of developing type 2 diabetes in adolescents and young adults with autism spectrum disorder: A nationwide longitudinal study. Diabetes Care 2016; 39: 788-793.
- Freeman S, Roberts W, Daneman D. Type 1 diabetes and autism. Diabetes Care 2005; 28:925-6.
- Harjutsalo V, Tuomilehto J. Type 1 diabetes and autism: Is there a link? Diabetes Care 2006; 29: 484-5.
- Iafusco, D, Vanelli, M, Songini, M ym. Type 1 Diabetes and Autism Association Seems to Be Linked to the Incidence of Diabetes. Diabetes care 2006; 29: 1985-6.
- Peltoniemi H, Ruusunen A. Aikuisiän autismikirjo, syömiskäyttäytyminen ja ravintolisien vaikutus oireisiin. Suomen Lääkärilehti 2021; 76: 710–13.
- Vanhala R. Autismikirjon häiriöt. Lääkärin käsikirja. 2018 www.terveysportti.fi
- Xian A, Wang X, Martinez M, Getahun D, Feldman K. Maternal gestational diabetes mellitus, type 1 diabetes and type 2 diabetes during pregnancy and risk of AHDH in offspring. Diabetes Care 2018; 41: 2502-8.
Teksti: Helin Vesala
Kuva: Diabetesliitto
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 2/2021.
Diabetes pysyy kurissa rutiinien avulla
Kun Inari Boman oli kymmenvuotias, perhe havahtui siihen, 
että lasta janotti jatkuvasti ja hän kävi usein vessassa. Äiti Tea Boman huolestui ja kehotti lasta menemään terveydenhoitajalle. Terveydenhoitaja passitti tytön nopeasti TAYSiin, jossa hänellä todettiin ykköstyypin diabetes.
Lue Autismi-lehdessä 2/2021 julkaistu artikkeli täältä.