Luovuutta ja tukea autistiseen arkeen
Autististen rutiinien kolikon toinen puoli on usein luovuus. Monen taiteilijan ja tieteentekijän arvellaan olleen autismikirjolla – Albert Einsteinista lähtien. Vuosien etsimisen jälkeen olen autistina saanut yhdistettyä luovuuden, rutiinit ja tuen tarpeet niin, että voin paremmin osallistua myös yhteiskunnan toimintaan.
Tässä yksi ratkaisu elää autistista luovuutta:
- kirjoitan runoja Vernerin selkosivustolle
- kirjoitan yhteisblogeja mm. autismista ja taiteista Vernerin selkosivustolle
- haaveissa on alkaa kirjoittaa myös sävellysblogia Vernerin selkosivustolle (jos/kun voin jatkaa sellouraani lokakuussa. Olen tätä aiemmin saanut aikuisena sello-opetusta 5-6 vuotta).
- haaveena myös selloesiintymiset
Arjen tukena kotiin puolestaan ovat Autismisäätiön valmentajat toistuvalla struktuurilla:
- kuulumiset
- mitä olen oppinut
- mitä voin oppia valmentajalta
- toiminto (kotityöt/asiointi tai peli tai musiikki/koiraterapia tai lenkki)
- yhteenveto kirjauksiin käynnin kulusta
Valmentaja kysyy joka kohdan jälkeen ’jatketaanko’.
Tuloinani ovat pääosin eläke ja asumistuki. Yleensä tieteen- ja taiteentekijöillä, joilla ei ole työpaikkaa jossain organisaatiossa, on tuloina apurahat tai tulot tiede- tai taideyrittäjyydestä. Näiden rakenteiden ohelle kansalaispalkka olisi hyvä vaihtoehto luovan työn tekijöille, joiden panos yhteiskuntaan on kulttuurien kehittäminen.
Toivottavasti tämä luovuuden ja tuen yhdistämisen malli inspiroi miettimään luovuuden ja tuen yhdistelmiä.
Teksti Pia Hämäläinen, HuK, autisti ja sellohifisti
Kuva Adobe Stock
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 3/2023