Matkalla itsenäiseen elämään – Ymmärrystä ja yksilöllisiä ratkaisuja
Omaan kotiin muuttaminen on kenelle tahansa meistä jännittävä tilanne. Itsenäisen elämän aloittaminen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin huonekalujen ja astioiden hankkimista, sillä omassa kodissa asuminen edellyttää tavallisia arjen hallinnan taitoja sekä uusien asioiden omaksumista.
Moni erityistä tukea tarvitseva nuori aloittaa itsenäisen elämän uudella paikkakunnalla opiskelupaikan vuoksi. Tavallisten arjen taitojen haltuun ottaminen tai jo opittujen taitojen käyttäminen uudessa ympäristössä voi olla haastavaa. Apua ja tukea erilaisiin tilanteisiin kannattaa hakea hyvissä ajoin oman kunnan sosiaaliohjaajalta, koulun opinto-ohjaajalta tai vaikkapa itselle läheisen järjestön asiantuntijalta.
Silloin kun nuori tarvitsee vahvaa tukea oman elämän aloittamiseen, tuen täytyy alkaa varhaisessa vaiheessa, olla selkeää, luotettavaa ja yksilöllisesti suunniteltua. Yhteistyö nuoren ympärillä olevan verkoston kesken täytyy toimia myös sujuvasti ja joustavasti.
Suomessa on tarjolla runsaasti erilaisia tuki- ja palveluasumismuotoja niille, jotka tarvitsevat eritasoista tukea itsenäiseen asumiseen. Tuki- ja palveluasumista voivat lakisääteisesti saada vanhukset, vammaiset, erityisen tuen tarpeessa olevat, kehitysvammaiset sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat.
Yksilöllisesti räätälöity tuki
Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä hanketyöntekijänä (Toimeksi-hanke) ja sosiaaliohjaajana työskentelevä Pirjo Kankaanpää kertoo, että jokaisen nuoren arjen haasteet ovat erilaisia ja yksilöllisiä.
– Autismikirjon nuoret voivat tarvita tukea esimerkiksi arjen perustoiminnoissa, matkojen suunnittelussa tai talousasioissa. Joskus tuen tarve voi olla pitkäaikaista ja laajaa, kun taas joskus yksi pieni asia voi ratkaista koko tilanteen. Jotta nuoren tuen tarve saataisiin selville mahdollisimman kattavasti, meidän ammattilaisten tulee olla aidosti läsnä ja kuunnella, mitä nuori ja hänen läheisensä meille kertovat. Itselleni on aina ollut tärkeää säilyttää positiivinen näkökulma asioiden läpikäymisessä. Aina ei voi toimia valmiiden kaavojen mukaisesti, vaan jokainen tilanne tulee ratkaista yksilöllisesti, Kankaanpää painottaa.
Hän jatkaa, että tukitoimia suunnitellessa on hyvä nostaa esille nuoren omat vahvuudet sekä huomioida realistiset mahdollisuudet niiden toteuttamiseksi.
– Autismikirjon henkilöillä voi olla hyvätkin mahdollisuudet opiskella tavallisissa oppilaitoksissa, kunhan opiskelun ja arjen yksilöllinen tuki on varmistettu. Tarkoituksenmukaisen tuen avulla pystytään ennaltaehkäisemään muun muassa erilaisia liitännäisongelmia sekä ottamaan huomioon fyysisen ympäristön lisäksi ympäristön autismiymmärrys. Tukia suunnitellessa on tärkeää ottaa huomioon myös asiakkaan aistisäätelyyn ja stressinhallintaan liittyvät keinot, hän huomauttaa.
Kankaanpää painottaa, että tuen tarpeessa olevien henkilöiden tukemiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä.
– Tunnistamisen, sujuvan yhteistyön, vahvan tahtotilan ja yhdenvertaisten palvelujen avulla tuen tarpeessa olevan autismikirjon henkilön oman polun löytyminen jatko-opintoihin, itsenäiseen elämään ja työelämään on huomattavasti helpompaa. Käytännössä autismikirjon henkilöt tarvitsevat vahvaa tukea muun muassa erilaisiin nivelvaiheisiin sekä niiden suunnitteluun, hän tiivistää lopuksi.
Teksti: Minna Korva-Perämäki
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 3/2021.
