Maurinkodin Teemu Mailander: Olemuskielinen ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä joka päivä

– Työni kiteytyy vuorovaikutuksen ympärille, Teemu Mailander kertoo.

Hän toimii vastaavana ohjaajana Rinnekodit Maurinkodissa, asumisyksikössä Helsingin Herttoniemessä. Mailanderilla on n. 20–70-vuotiaita kehitysvammaisia asiakkaita. Heistä monet ovat olemuskielisiä, eli he eivät käytä kommunikoinnissaan puhetta, vaan viestivät esimerkiksi katseella, eleillä, ilmeillä, ääntelemällä ja toiminnalla.

– Autan asiakkaita päivittäisissä toimissa. Näitä ovat esimerkiksi aamutoimet, kuten hampaiden pesu ja muu peseytyminen sekä syöminen. Joitakin asiakkaita avustetaan syömisessä, toisia syötetään. Päivän mittaan autan asiakkaita liikkumaan yksikön sisällä ja tarvittaessa yksikön ulkopuolelle. Työhön kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä. Pidän esimerkiksi puhelimitse ja sähköpostitse yhteyttä omaisiin, lääkäreihin, edunvalvontaan ja sosiaalitoimeen, Mailander kuvailee.

Erilainen yhteinen kieli

Kun kommunikaatio ei perustu puheeseen, hoivatyön ammattilaisella täytyy olla kykyä tunnistaa asiakkaan ei-kielellisiä ilmauksia ja käyttää myös omassa viestinnässään tapoja, joita olemuskielinen kumppani voi ymmärtää. Yhteinen kieli voi olla vaikkapa kosketuksia, hymyjä ja erilaisia äänensävyjä.

Vuorovaikutus alkaa heti aamusta. Haluan tietää, millä mielellä asiakas on, Mailander sanoo.
– Jos hän vaikuttaa esimerkiksi ärtyneeltä tai kivuliaalta, tehtäväni on selvittää, mistä olotila johtuu. Syy voi olla vaikkapa vatsakipu tai aamuväsymys.

Kun lähi-ihminen tuntee olemuskielisen kumppanin mieltymykset ja ymmärtää häntä, aivan tavallisetkin puuhat voi suunnitella niin, että ne ovat mahdollisimman miellyttäviä.

– Esimerkiksi ruokailukin saattaa sisältää monia yksityiskohtia, joilla hetkestä voi tehdä asiakkaalle mieluisamman. Jos asiakas on pyörätuolissa, haluaako hän siirtyä ruokailutilaan hitaasti vai vauhdikkaasti? Haluaako hän syödä muiden seurassa vai yksin, mihin suuntaan hän haluaa katsella? Entä mistä ruoasta hän pitää: kiinteästä vai sosemaisesta, maistuuko vaikkapa hapan ja paksu piimä? Mailander havainnollistaa.

Lähi-ihminen voi siis jokaisella teollaan vaikuttaa siihen, että olemuskielinen ihminen voi elää itsensä näköistä elämää.

Jokainen voi vaikuttaa omaan elämäänsä

Teemu Mailander on pohtinut työssään paljon jokaisen ihmisen oikeutta tehdä itseään koskevia päätöksiä. Itsemääräämisoikeus voi toteutua olemuskielisen asiakkaan kohdalla ympäristön ihmisten avulla.

– Asiakkaamme ovat muiden ihmisten armoilla, jolloin on riski, että he eivät saa riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihinsa. Toisaalta he vaikuttavat niihin joka päivä, jos vain ehdimme kuunnella ja katsella heitä ja osaamme tukea heitä.

Olemuskielisten ihmisten oikeudet sekoittuvat helposti vuorovaikutuskumppanin omiin näkemyksiin ja tulkintoihin tai ne ohitetaan.

Olemuskielisen ihmisen mieltymykset voidaan ottaa huomioon, vaikka hän ei ymmärtäisi asiaa tai asiakokonaisuutta täysin, Mailander sanoo.

– Jos esimerkiksi tiedetään, että asiakas pitää luonnossa liikkumisesta tai luonnon katselemisesta, voimme ottaa hänen mieltymyksensä huomioon ja valita hänelle asuinpaikan metsän läheltä. Eräs asiakkaamme on ennen asunut junaradan lähellä. Meilläkin hänelle tarjottiin asuntoa, josta on näkymä junaradalle.

– Kysymys olemuskielisten ihmisten päätöksenteosta on laaja ja ristiriitainenkin. Yhtäältä he siis vaikuttavat asioihinsa joka päivä, ja toisaalta taas eivät, vaikka siihen olisi oikeus ja mahdollisuus. Olemuskielisten ihmisten oikeudet sekoittuvat helposti vuorovaikutuskumppanin omiin näkemyksiin ja tulkintoihin tai ne ohitetaan. Tämä ei ole tahallista, mutta sellaista tapahtuu usein kiireessä, Mailander toteaa.

Hän haastaa myös pohtimaan, kuinka kokonaisvaltaisia kenenkään päätökset ovat.

– Äänestämistä voidaan käyttää esimerkkinä olemuskielisten ihmisten tuetusta päätöksenteosta. Kaikilla on oikeus äänestää, mutta miten oikeus toteutuu olemuskielisten kohdalla ja ymmärtääkö olemuskielinen tai muuten kehitysvammainen ihminen, mitä äänestäminen tarkoittaa ja mitä oma päätös merkitsee? Mutta ymmärrämmekö me muutkaan täysin, mitä äänestämme ja mihin päätöksemme vaikuttaa tai ei vaikuta? Me kaikki teemme päätöksiä, joita emme täysin hahmota, mutta kykyämme päättää ei silti kyseenalaisteta.

Uteliaisuutta, aikaa – ja uusia toimintatapoja

Teemu Mailander työskentelee olemuskielisten asiakkaiden kanssa päivittäin, joten hänellä on kokemusta ja herkkyyttä heidän mielipiteidensä ymmärtämiseen ja vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Mailander sanoo, että tutustuminen olemuskielisen ihmisen kanssa kysyy ennen kaikkea aikaa ja uteliaisuutta.

– Tutustuminen ei tapahdu muutamassa päivässä tai edes viikoissa, ja se vaatii havaintojen reflektointia omassa päässä sekä työkaverien kesken. Olemuskielistä kumppania pitää pyrkiä tarkkailemaan kokonaisvaltaisesti. Miten hän reagoi puheeseen, tiloihin, hajuihin, kosketukseen – tai esimerkiksi eri makuihin? Emme aina tiedä, mitä esimerkiksi tietty ilme hänen kasvoillaan tarkoittaa, mutta uusia asioita kokeilemalla ja toistamalla opimme ymmärtämään.

Rohkaisin-toimintamalli

Teemu Mailander on ollut mukana Kehitysvammaliiton Tikoteekin hankkeessa, jossa on kehitetty Rohkaisin-toimintamallia. Kyseessä on asenne ja toimintatapa, jonka avulla voi vahvistaa puhumattoman, olemuskielisen ihmisen itsemääräämisoikeutta ja tukea häntä tekemään päätöksiä.

Rohkaisin auttaa tutustumisessa sekä olemuskielisen henkilön mieltymyksien ymmärtämisessä ja tätä kautta siinä, että olemuskielinen voi elää itsensä näköistä elämää. Toimintamalli julkaistaan loppuvuodesta 2023.

Rohkaisin-toimintamallin keskiössä ovat aistit, uusien asioiden kokeileminen, mieltymysten tunnistaminen ja mieluisan toteuttaminen. Lähi-ihmistä ajatellaan mallissa tukijana.

Tukija lähtee liikkeelle valitsemalla yhden aistin ja miettimällä, millaisesta uudesta aistikokemuksesta ja -elämyksestä olemuskielinen ihminen saattaisi nauttia. Seuraavaksi hän kokeilee olemuskielisen ihmisen kanssa tätä asiaa ja tarkkailee, miten tämä reagoi. Kun tukija tunnistaa kokeilujen kautta, mistä kaikesta olemuskielinen ihminen pitää, hän pystyy tarjoamaan olemuskieliselle ihmiselle mieluista toimintaa, kokemuksia ja elämyksiä mahdollisimman usein.

Teksti Jenni Saarilahti
Kuva Teemu Mailander

Artikkeli on alun perin julkaistu Tikoteekin verkkolehti Tikosessa 3/2023. Tikoteekki on Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus.