Numero 1/2023 Tutkimus

Merkittävää tutkimusta laaja-alaista tukea tarvitsevien autismikirjon ihmisten työelämävalmiuksista

Autismikirjon asiantuntija, tutkija ja kouluttaja Marika Mäkinen on valmistelemassa väitöskirjaansa, jonka aiheena on laaja-alaista tukea tarvitsevien autismikirjon ihmisten työelämävalmiudet. Mäkinen tutki aihetta haastattelemalla 12 autismikirjon opiskelijaa työelämävalmiuksien opetuksesta ja oppimisesta.

Ensimmäinen Mäkisen väitöskirjaan liittyvistä artikkeleista julkaistiin marraskuussa 2021 vertaisarvioidussa julkaisussa Nordic Journal of Vocational Education and Training (NJVET). Artikkeli oli julkaisusarjan ensimmäinen valmentavaa koulutusta koskeva tieteellinen artikkeli vaativan erityisen tuen ja autismikirjon näkökulmasta.

Marika Mäkisen tutkimuksen erityislaatuisuus piilee siinä, että vastaajien yksilölliset kommunikointimenetelmät on huomioitu kattavasti. Koko 140 väittämän kysymyspatteristo sekä vastausasteikko on kuvitettu.

– Tällaista ei ole toteutettu aikaisemmin, että laaja-alaista tukea tarvitsevat autismikirjon henkilöt itse vastaavat kysymyksiin ja kysymykset on asetettu niin, että he oikeasti pystyvät vastaamaan ja kertomaan näkemyksensä, Marika Mäkinen kertoo.

”Halusin tutkia aihetta, josta ei ole paljon tutkimuksellista tieteellistä tietoa. Aiheeksi valikoitui autismikirjo ja työelämä.”

Marika Mäkinen

Lomaketta myös muokattiin tarvittaessa jokaiselle vastaajalle yksilöllisesti. Kun lomake ja kyselyn tekemisen olosuhteet oli saatu optimoitua, käytiin vastaajien kanssa läpi kyselyyn vastaamiseen liittyviä perusperiaatteita.

– Autismikirjon oppijat saattavat ajatella, että kysymykseen on olemassa joko oikea tai väärä vastaus. On tärkeää keskustella faktan ja mielipiteen eroista ja kertoa, että jokaisella meistä on oikeus omaan näkemykseen ja näkemyksissä saattaa olla eroja, Mäkinen selostaa.

Mistä työpaikan kahvipöydässä voi keskustella?

Työelämätaitojen kehittäminen on merkittävässä roolissa toisen asteen opinnoissa. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista oli jo kokemusta useammassa työpaikassa työskentelystä.

Mäkisen mukaan paikkoja työelämässä tapahtuvaan oppimiseen on saatavilla melko hyvin, mutta siitä huolimatta ei ole vielä ratkaistu, miten rakennetaan kattava ja sujuva työssäkäynnin mahdollisuus. Työtehtävien käytännön osaamisen lisäksi tarvitaan suuri määrä muitakin taitoja, kuten sosiaalisia taitoja, kykyä suunnitella ja aikatauluttaa omaa työpäivää sekä säädellä omaa jaksamista ja vireyttä.

Suurimpia haasteita työpaikalla opiskelijoiden mielestä:

• Vaikeus toimia muuttuvissa tilanteissa.
• Sosiaalisen käyttäytymisen ajoittainen omalaatuisuus, joka saattaa herättää muissa hämmennystä.
• Vieraiden ihmisten kohtaaminen. Kun on vaikeuksia lukea toisen ilmeitä ja eleitä, ei tunne oloaan mukavaksi vieraiden ihmisten kanssa.

Yhdeksi isoista haasteista vastaajat nostivat sen, että heillä pitäisi olla käsitystä, tietoa tai kuvia, mistä he voivat työpaikalla keskustella. Mäkinen peräänkuuluttaakin kommunikaatiomateriaalien kehittämistä työelämälähtöisemmiksi.

”Työtehtävien osaaminen on tärkeä osa työelämätaitoja, mutta työhön liittyy myös monia muita asioita, joita olisi hyvä oppia ja niitä voi oppia vain siellä työpaikalla.”

Marika Mäkinen

Autismikirjo ei kuitenkaan tarkoita työn kannalta pelkkiä haasteita. Autismikirjoon liittyviä vahvuuksia onkin tutkittu varsin paljon.

Hyödyllisiksi ominaisuuksiksi työelämässä on perinteisesti ajateltu esimerkiksi tarkkuus, mieltymys rutiineihin, suoritusten virheettömyys ja perusteellinen paneutuminen niihin asioihin, joista on kiinnostunut. Mutta ovatko nuoret itse samaa mieltä?

– Nuoret eivät nostaneet itse yhtä korkealle samoja piirteitä kuin me nentit [nentti = neurotyypillinen]. He luottavat, että ovat hyviä tekemään töitä, kun odotukset ja toimintatavat ovat selkeät, Mäkinen huomauttaa.

Vastaajat näkivät virheettömyyden työskentelyssä hyödyllisenä vahvuutena, sen sijaan rutiineja he eivät arvostaneet kovin korkealta. Mäkinen veikkaa selitykseksi, että strukturoidussa ja selkeässä ympäristössä myös joustava toimintatapa on mahdollinen. Suurimmaksi vahvuudeksi autismikirjon opiskelijat nimesivät rehellisyyden.

Millainen on hyvä työpaikka?

Hyvä työpaikka oli vastaajien mielestä sellainen, jossa työpäivän ajoitus ja tehtävät olivat sopivia ja sosiaaliset vaatimukset kohtuullisia. Työpaikan henkilöstöltä toivottiin myös tietoa autismikirjosta. Lisäksi mahdollisuus tutustua työpaikkaan ja erilaisiin työtehtäviin etukäteen koettiin tärkeäksi.

Vastaajilla oli tarve sekä itsenäiseen toimintaan – minkä selkeät ohjeet ja päiväohjelma osaltaan mahdollistavat – että vuorovaikutukseen, siihen että pystyy puhumaan muiden kanssa.

Työelämään valmistauduttaessa tulisi muistaa, että struktuuriin sisältyy sosiaalinen aspekti, se ei ole pelkkä aikataulu. Kahvitauko ei ole vain kellonaika, vaan työpaikan kulttuurinen käytäntö.

– Usein painotetaan sitä, että osaa työnsä. Pitäisi kuitenkin muistaa huomioida myös sosiaaliset vaatimukset suhteessa yhteisöön. Miten toimitaan ja millaisia tapoja on, eli miten ennakoidaan näitä asioita?

Työnteon sujuminen voi olla toisinaan kiinni melko pienistäkin asioista kuten siitä, että opiskelija tietää sopivat tai ainakin vähiten huonot ratkaisuvaihtoehdot hankaliin tilanteisiin tai ylikuormitukseen.

Opetusmenetelmät, jotka haastateltavien mielestä sopivat heille parhaiten:

• Kuvalliset ohjeet, visuaalisuuden merkitys suuri.
• Kommunikointiin ja valintoihin mieluiten tietokone tai tabletti, ei esim. kuvakommunikaatiokansio.
• Piirtäminen ja kirjoittaminen: visualisointi moniulotteista, ei vain päiväjärjestys.

– On tärkeää, että jokainen tulee kuulluksi ja jokaisella on käytössään sellaiset kuvat tai kommunikointitavat, joita työpaikalla oikeasti tarvitaan. Yhtä tärkeää on kuunnella. Nuorilla on paljon hyviä ajatuksia siitä, miten tehdä työnteosta toimivampaa, Marika Mäkinen toteaa.

Miten työelämän edustajat ja opetushenkilöstö näkevät asian?

Väitöskirjan toinen ja kolmas artikkeli tulevat tarkastelemaan autismikirjon, koulutuksen ja työelämän kolmijakoa työnantajien ja opetushenkilöstön näkökulmasta.

Mäkinen kiteyttää väitöstutkimuksensa kolmikannan olemuksen:

– Oppijoiden ja työelämän pitää mätsätä, ja oppilaitos on välittävä elementti.

Teksti Mirja Niskala
Kuvat Jarno Virtanen, Ammattiopisto Spesia ja Adobe Stock

Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 1/2023