Murrosiän keholliset muutokset naisoletetuilla autisteilla
Murrosiässä ihmisen mieli ja keho kokevat suuria mullistuksia. Jokainen nuori kohtaa kipeitä asioita. Autismikirjon nuorella nämäkin kokemukset saattavat poiketa valtavirrasta ja vaatia vahvempaa tukea.
Muuttuva keho
Sopeutuminen kehon muuttumiseen naisen kehoksi voi olla autismikirjolaiselle vaikeaa aivan yhtä lailla kuin muutkin muutokset elämässä. Hikoilu, hien haju ja hygieniasta huolehtiminen voivat tuntua monella tapaa hankalilta.
Toisinaan tukea tarvitaan suihkukäyntien lisäämiseen viikkoaikatauluun ja kuukautishygieniasta huolehtimiseen, joskus puhtaudesta huolehtimisesta voi taas tulla pakko-oireistyyppistä jatkuvaa peseytymistä tai siteen vaihtamista niin tiuhaan, että elämä hankaloituu.
On opeteltava uusia rutiineja myös deodorantin käytön suhteen. Kuukautisvuoto voi ällöttää ylivoimaisen paljon, joskus jo pelkkä etukäteen siitä puhuminenkin on mahdotonta. Nuori saattaa toivoa pysyvänsä aina lapsena kehon muutoksia ja aikuistumisen vaatimuksia pelätessään.
Autismille tyypillinen aistiherkkyys aiheuttaa haasteita myös kehon muutoksiin tottumisessa. Kuukautissuojien käyttö voi olla hankalaa tuntoherkkyyden vuoksi, samoin rintaliivien käyttö. Kuukautissuojista kannattaa esitellä nuorelle vaihtoehtoja. Joku kokee siteiden sijaan miellyttävämmäksi jo nuorena kuukupin tai tamponin käytön, jonkun toisen pelastus ovat tummat kuukautisalushousut, joista vuoto ei erotu liiemmin. Lääkäriltä voi tiedustella kuukautisvuodon poistamista hormonilääkityksen avulla. Myös erilaiset kehon eritteiden hajut voivat tuottaa pahoinvointia aistiherkille.
Autismikirjon ihmisillä oman kehon hahmottaminen voi olla puutteellista ja nopea kasvu voi lisätä näitä haasteita, mikä vaikeuttaa suoriutumista mm. liikuntatunneilla ja vapaa-ajalla. Erilaisuuden kokemus vahvistuu epäonnistumisten kautta. Nykyään kouluissa on jo osaamista autismikirjoon liittyen, mutta koska tyttöjen diagnosointi saattaa venyä edelleen jopa aikuisikään asti heidän usein melko hyvänmaskaamiskyvyn vuoksi, on ammattilaisten oltava tarkkana.
Myös nuoren lähipiirin kuuleminen on erityisen tärkeää, sillä nuori voi näyttää kodin ulkopuolisissa tilanteissa hyvin luontevalta, mutta kuormittuminen purkautuu kotona ja haasteet näkyvätkin siellä suurina. On hyvä muistaa, että ongelmien syy ei aina ole samassa ympäristössä, jossa oireilua esiintyy eniten.
Miten kertoa?
Keskustelin murrosikämuistoista muutamien autismikirjolaisten kanssa. Useimmat kertoivat, että murrosiän muutoksiin liittyvä tieto on hyvä kertoa mahdollisimman tarkoin, jopa lääketieteellisin käsittein. Kaikenlainen kiertely on aiheuttanut heissä jo nuorena ärtymystä. He olivat herkkiä tunnistamaan sen, jos puhuja ei itse ollut sinut kertomiensa asioiden ja termien kanssa.
Kerrottaessa mm. tavanomaisesta kuukautisten alkamisiästä on oltava tarkkana, sillä autismikirjon nuoret voivat ottaa nämä ainoana totuutena ja kauhistua, jos oma keho toimii eri aikataulussa. Eräs keskustelijoista kertoi pyörtyneensä järkytyksestä, kun kuukautiset alkoivat tavallista nuorempana, vaikka ymmärsi mistä on kyse.
Toinen nuori ei kyennyt kertomaan äidilleen kuukautisten alkamisesta, vaikka niistä oli puhuttu jo etukäteen. Häntä käytettiin jopa lääkärissä umpilisäkkeen tulehdusepäilyn vuoksi eikä hän kertonut kuukautisten alkaneen. Tilanne yllätti äidin, joka uskoi tämän lapsen pystyvän kertomaan kuukautisista. Nuoren reaktio muutoksiin voi olla hyvin epätavallinen verrattuna hänen tavanomaiseen kommunikointityyliinsä. Tämä on hyvä pitää mielessä varhaisteinien kohdalla.
Kokemukset väärästä sukupuolesta
Autismikirjon tytöt kokevat usein sukupuolidysforiaa. Nuori ei koe sopivansa niihin fyysisiin kuoriin, joiden perusteella hänen sukupuolensa on syntymän hetkellä määritelty. Tämä kokemus on voinut nousta esiin jo lapsuudessa, mutta keholliset muutokset konkretisoivat asian ja nuori ahdistuu.
Kuukautiset muistuttavat muutoksesta säännöllisesti ja voivat lisätä ahdistusta. Rintojen kasvaessa saattaa tulla tarve sitoa ne rintakehälle mahdollisimman litteiksi. Kovin pienikokoisille ei löydy helposti verkkokaupoistakaan ns. bindereitä tai niiden etsimiseen kuluu runsaasti aikaa ja rahaa. Ensiapuna saattaa pienirintaiselle toimia tiukka urheilutoppi.
Tilannetta voi vaikeuttaa sekin, jos autismia ei ole nuoren kohdalla vielä tunnistettu ja diagnosoitu, jolloin sukupuolidysforia saattaa sekoittaa diagnosointia entisestään. Aivan kuin kenen tahansa sukupuolidysforiaa kokevan kohdalla, on tärkeää, että nuoren kokemuksia ei mitätöidä, vaan hänet hyväksytään kokonaisena itsenään. Annetaan nuorelle mahdollisuus etsiä itseään ja kehittää käsitystään itsestään myös sukupuolikokemuksen osalta.
Aikuisten välinen keskustelu erityisesti vanhempien ihmisten kanssa voi olla tarpeen, jotta nuori saa keho- ja kasvurauhan. Tietoa on hyvä jakaa nuoren luvalla myös kouluun, harrastuksiin, rippileirin henkilöstölle ja muihin nuoren elämän ympäristöihin.
Yksilöllisen tukemisen merkitys
On tärkeää, että nuorella olisi puheyhteys johonkin aikuiseen. Nuoren voi olla kuitenkin mahdotonta sanallistaa omia kokemuksiaan. Tällöin nuoren ehdoilla etenevä ammattiapu on tarpeen. Toivoisin, että erilaisia toiminnallisia terapiamuotoja olisi kattavasti saatavilla ympäri Suomen.
Toimintaterapian ja nepsyvalmennuksen lisäksi saatavilla tulisi olla esimerkiksi taideterapiaa, musiikkiterapiaa ja eläinavusteista terapiaa riittävän pitkinä jaksoina, jotta nuori ei jäisi liian yksin sisäänpäin kääntyneen ahdistuksensa kanssa.
Kirjoittaja Aino Kokko on toimintaterapeutti, autististen lasten äiti ja autismikirjon koulutettu kokemusasiantuntija. Teksti perustuu kokemuspohjaiseen tietoon.
Teksti Aino Kokko
Kuvat Shutterstock
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 3/2022.