Neurovahvistava lähestymistapa kutsuu toimintakulttuurin muutokseen
Neurovahvistava lähestymistapa luo syrjimätöntä, neurokirjoystävällistä, kaikille turvallista maailmaa, jossa neurokirjon henkilöiden ei tarvitse sinnitellä jaksamisensa äärirajoilla, ahtautua neurotyypilliseen muottiin, piilottaa omia ainutlaatuisia ominaisuuksiaan, ohittaa omia tarpeitaan tai hukata omaa identiteettiään. Tämän mahdollistaminen edellyttää syvempää ymmärrystä neuromoninaisuudesta sekä suuria muutoksia asenteista rakenteisiin saakka.
Neurovahvistava lähestymistapa (eng. neuro-affirming approach) on neuromoninaisuutta arvostava ja vahvistava lähestymistapa, joka perustuu
- vaikeuksiin keskittymisen sijaan vahvuuksiin, voimavaroihin ja tarkoituksenmukaiseen tukeen sekä
- yksilöön kohdistuvien muutosodotusten sijaan ympäristön ja rakenteiden muokkaamisen merkitykseen.
Neurovahvistavan lähestymistavan ytimessä on neurodiversiteetin eli neuromoninaisuuden käsite. Käsite kattaa meidät kaikki – sekä neurotyypilliset että neurokirjon ihmiset. Neurodiversiteetti kuvaa ihmiskunnan luonnollista monimuotoisuutta: jokaisella meistä on yksilöllisesti rakentuneet aivot ja hermosto sekä ainutlaatuinen yhdistelmä kykyjä ja tarpeita. Neurodiversiteetti on biologinen realiteetti: ihmisen neurotyyppi on yhtä neutraali ominaisuus kuin vaikkapa silmien väri ja yhtä luonnollista kuin esimerkiksi etnisyyden tai pituuden vaihtelu ihmisillä.
Toisin kuin lääketieteen viitekehykseen pohjautuva medikaalinen malli, neurovahvistava lähestymistapa ei näe esimerkiksi autismia neuropsykiatrisena häiriönä, vaan luonnollisena osana ihmiskunnan neurodiversiteettiä sekä omanlaisena, autistisena tapana kokea niin omaa sisäistä kuin ympäröivääkin maailmaa.
Neurovahvistavan lähestymistavan periaatteita
Neurovahvistava lähestymistapa ei ole yksittäinen menetelmä, vaan neurokirjoystävällinen viitekehys, jolle voimme perustaa niin arjen kohtaamiset kuin pitkäjänteisen rakenteiden ja palvelujärjestelmän kehittämistyönkin. Lähestymistavan keskeisiä elementtejä esitellään tiivistetysti seuraavassa.
Eletyn kokemuksen ja neuromoninaisen kulttuurin kunnioittaminen
Eletyn kokemuksen kunnioittamisen periaate painottaa neurokirjon henkilöiden kuulemisen merkitystä sen sijaan, että oppisimme neurokirjosta vain esimerkiksi lääketieteen näkökulmasta tai neurotyypillisten toimijoiden kuvaamana. Vuosi vuodelta neurokirjon teemoissa äänensä saavat yhä paremmin kuuluville eri-ikäiset neurokirjon henkilöt itse, minkä ansiosta vanhemmat ja läheiset, neurokirjon henkilöiden kanssa työskentelevät sekä palvelujärjestelmiä johtavat ja kehittävät toimijat saavat kullanarvoista tietoa ja ymmärrystä neuromoninaisesta eletystä kokemuksesta.
Neuromoninaisen kulttuurin kunnioittaminen edellyttää usein neuronormatiivisuudesta luopumista. Neuronormatiivisuudella tarkoitetaan neurotyypilliseen kulttuuriin kuuluvia sosiaalisia normeja, kuten uskomuksia siitä, että ihmisten tulisi toimia tietyllä, sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Tällaisia normeja ovat esimerkiksi tunteiden ilmaiseminen hillitysti tai aistitarpeiden piilottaminen. Neuronormatiiviset odotukset voivat johtaa neurokirjon henkilön itsetunnon ja identiteetin muodostumisen haasteisiin sekä haitalliseen maskaamiseen ja itselle ominaisten toimintatapojen piilottamiseen oman hyvinvoinnin kustannuksella. Neuromoninaisen kulttuurin kunnioittaminen tarkoittaa neurokirjon henkilöiden ajattelun, tuntemisen, kommunikoinnin, oppimisen ja toimimisen tapojen vilpitöntä hyväksymistä ja kunnioittamista. Neurovahvistavan lähestymistavan periaatteet voivatkin osaltaan mahdollistaa myönteisen neurokirjon identiteetin rakentumisen.
Vahvuusperustaisuus ja kyvykkyyden olettaminen
Neurokirjon henkilön tilanteen arvioimiseen sekä tukimuotojen ja palveluiden järjestämiseen liittyvät prosessit perustuvat suurelta osin vaikeuksien tarkastelemiseen, mikä saattaa ohjata näkemään pääasiassa neurokirjoon liittyviä haasteita. Vahvuusperustaisuus ja kyvykkyyden olettamisen periaate muistuttavat huomioimaan jokaisen neurokirjon henkilön ainutlaatuiset vahvuudet, kyvyt ja voimavarat ja vaalimaan niitä.
Ympäristön ja rakenteiden muokkaaminen
Neurokirjon ilmenemismuotoihin itsessään voi liittyä huomattavankin haastavia elementtejä, kuten äärimmäinen impulsiivisuus, kovin matala vaarantaju, ticcien aiheuttamat kivut, syötäväksi kelpaamattomien asioiden nieleminen voimakkaan aistimushakuisuuden vuoksi tai musertava turhautuminen, koska ei ole keinoja ilmaista itseään ymmärrettävästi. Monet neurokirjon henkilöiden kokemat haasteet muodostuvat kuitenkin ympäristötekijöistä, kuten liian korkeasta vaatimustasosta ja muista kuormittavista elementeistä sekä ympäristön asenteista ja uskomuksista, ja nämä voivat vaikuttaa merkittävästikin yksilön hyvinvointiin ja toimintamahdollisuuksiin. Neurovahvistava lähestymistapa suuntaakin huomiomme yksilöön kohdistettujen muutosodotusten sijaan ympäristön ja rakenteiden muokkaamiseen.
Tarkoituksenmukainen tuki
Lähestymistapa korostaa neurokirjon henkilöiden tuen tarpeiden kuulemista ja tunnistamista, validoimista ja vakavasti ottamista sekä niihin vastaamista. Neurovahvistava toimija pyrkii tarjoamaan tarkoituksenmukaista tukea ja palveluita, joista neurokirjon asiakkaalle on oikeasti hyötyä.
Autonomian mahdollistaminen
Autonomian mahdollistamisen periaatteessa keskeistä on kunnioittaa neurokirjon henkilön kaikkea ilmaisua, myös kieltäytymistä. Periaate tukee itsemääräämisoikeuden toteutumista. Omien tarpeiden tunnistaminen ja ilmaiseminen sekä omien rajojen puolustaminen ovat erittäin tärkeitä hyvinvointi- ja turvataitoja neurokirjon henkilöille.
Kaikkien kommunikointitapojen kunnioittaminen
Neurovahvistava lähestymistapa näkee kaikki tavat kommunikoida yhtä arvokkaina. Esimerkiksi kehonkielellä itsensä ilmaiseminen, viittomat, kuvakommunikointi, piirtäminen ja kirjoittaminen ovat monelle tärkeitä ja toimivia kommunikointitapoja. Kaikkien kommunikointitapojen kunnioittamisen periaatteen mukaan ei ajatella, että puheella itsensä ilmaiseminen olisi paras tapa, vaan hyväksytään ja mahdollistetaan kaikki turvalliset tavat kommunikoida.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuuden periaate päivittää uskomuksemme siitä, että kaikkia ihmisiä tulisi aina kohdella samalla tavalla. Yhdenvertaisuudella ei tarkoiteta sitä, että vaikkapa kaikki luokan oppilaat saisivat saman verran samoja asioita, vaan sitä, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja käydä koulua. Koska ihmisten lähtökohdat ovat erilaisia, kaikkien samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän ominaisuuksistaan, kuten neurotyypistään tai vammastaan.
Esteettömyyden kysymykset ovat olennainen osa yhdenvertaisuuden toteutumista. Esteettömyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi fyysisen ja kognitiivisen saavutettavuuden näkökulmista sekä turvallisuuden, aistien kokemisen ja kuormituksenhallinnan näkökulmista. Asenne-esteettömyys tarkoittaa ajatuksistamme ja asenteistamme lähtevää todellista esteettömyyttä, mikä mahdollistaa yhdenvertaisuuden tietoisen toteuttamisen.
Intersektionaalisuus
Intersektionaalisuuden periaate ohjaa huomioimaan sensitiivisesti, että työssä kohtaamamme asiakas ei ole esimerkiksi vain autistinen, vaan hänellä on usein muitakin identiteettejä ja taustoja, jotka vaikuttavat hänen kokemusmaailmaansa sekä asemaansa yhteiskunnassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vammaisuus, sukupuolen tai seksuaalisuuden moninaisuus sekä etninen ja kulttuurinen tausta.
Teksti: Salla Hewitt
Kuva: Riikka Austen
Kirjoittaja on rakentanut niin neuromoninaisen perheensä arjen kuin työnsäkin neurovahvistavan lähestymistavan elementeille. Hänelle lähestymistapa ei ole vain työote, vaan ennen kaikkea maailmankatsomus- ja arvokysymys.
Salla Hewitt puhuu neurovahvistavasta lähestymistavasta myös Autismin talvipäivillä 2025 Lahdessa.
Neurovahvistavan lähestymistavan osaamiskeskus
Neurovahvistavan lähestymistavan osaamiskeskus lisää tietoa ja ymmärrystä neuromoninaisuudesta sekä kouluttaa ja konsultoi neurovahvistavan lähestymistavan teemoihin liittyen.
Osaamiskeskus järjestää mm. Neurovahvistaja® -koulutuksia neurokirjon lasten ja nuorten asioiden parissa työskenteleville ammattilaisille, jotka haluavat paneutua neurovahvistavien toimintatapojen käyttöön ottamiseen omassa työssään. Koulutuksen tarkoituksena on vahvistaa ammattilaisten valmiuksia ja rohkeutta toimia neurokirjon lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen.
Neurovahvistaja®
- hyödyntää työssään neurovahvistavan lähestymistavan elementtejä
- kykenee reflektoimaan omia uskomuksiaan ja totuttuja toimintatapojaan
- käyttää neurokirjon lapsista ja nuorista ja heihin liittyvistä asioista kunnioittavaa kieltä
- työskentelee neurokirjon lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa sensitiivisesti ja kunnioittavasti, turvallisemman tilan periaatteet huomioiden
- tunnistaa neurokirjon näkökulmasta esteellisiä, syrjiviä tai ableistisia normeja, rakenteita ja ympäristöjä ja työskentelee niiden poistamiseksi
- kehittää omia työtapojaan sekä organisaationsa / yrityksensä toimintamalleja kohti vastuullista, yhdenvertaista ja neurokirjoystävällistä toimintakulttuuria
- on perehtynyt neurovahvistavaan tapaan tukea neurokirjon lasten ja nuorten kehitystä ja hyvinvointia ja osaa perustella valitut toimintatavat.
Lisää aiheesta
- Aherne, D. 2023. The Pocket Guide to Neurodiversity. Kingsley.
- Dundon, R. 2024. A Therapist´s Guide to Neurodiversity Affirming Practice with Children and Young People. Kingsley.
- Hewitt, S. & Matilainen, M. 2024. Neurokirjon lapsi varhaiskasvatuksessa. Santalahti-kustannus.
- Price, D. 2022. Unmasking Autism. Discovering th New Faces of Neurodiversity. Harmony Books.
- Wharmby, P. 2022. Untypical. How the World Is Not Built for Autistic People and What We Should All Do About It. Mudlark.
- Wise, S. J. 2024. We´re All Neurodiverse. Kingsley.