Tuki ja kuntoutus

Ohjattu peliharrastus neurokirjon lasten kasvun tukena

Pelaaminen voi olla enemmän kuin pelkkää viihdettä. Se voi yhdistää, luoda turvaa ja auttaa lasta löytämään omat vahvuutensa, kirjoittaa neurokirjon lapsille ohjattuja Minecraft-pelikerhoja vetävä Mikko Perälä.

Moni pelikerhoomme osallistuneen lapsen vanhempi on nähnyt konkreettisesti, miten Minecraft voi avata ovia lapselle, jolle sosiaaliset tilanteet ovat olleet haastavia. Eräs lapsensa Minecraft-kerhoon ilmoittanut äiti kertoi, kuinka hänen sulkeutunut ja arka lapsensa löysi peliharrastuksessa ystäviä ja alkoi keskustella avoimemmin sekä pelaamisen aikana että sen ulkopuolella. ”Miten nämä hassut kuutiot näytöllä voivatkaan saada niin suurta muutosta aikaan?”, oli hänen aiheellinen ja hämmästelevä kysymyksensä.

Negatiiviset uutiset peleistä, lasten pelaamisesta ja ruutuajasta varjostavat usein niitä mahdollisuuksia, joita etenkin hyvin ohjattu ja laadukas peliharrastus voi tarjota. Noista uutisista on hankalampi löytää viittauksia tutkimuksiin, joissa on havaittu, että turvallisessa peliympäristössä tietokonepeleillä voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia lapsen sosiaalisten taitojen, empatiakyvyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymisessä (Koegel, 2012). Erityisesti tämä koskee autismikirjoon kuuluvia lapsia: oikein valitut pelit ja pedagoginen tuki voivat tarjota onnistumisen kokemuksia ja hyväksyntää.

Pelikerhoista tukea ja yhteisöllisyyttä

School of Gamingin järjestämät ryhmät Nepsy-ystävälliset Minecraft-kerhot tarjoavat lapsille turvallisen ja ohjatun ympäristön verkossa, jossa pelejä pelataan kasvatuksellisella otteella. Etäyhteyden avulla ryhmiä ohjaavat koulutetut pelikasvattajat, jotka eivät niinkään opeta pelin pelaamista, vaan keskittyvät muun muassa sosiaalisten taitojen, reilun pelikäytöksen ja tunne-elämän tukemiseen.

Yhteisöllisyys on kaiken keskiössä: rakennetaan yhdessä maailmoja, jaetaan kokemuksia ja ratkotaan ongelmia tiimeissä. Tällainen toiminta tukee vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, joita lapset voivat hyödyntää myös pelimaailman ulkopuolella. Neurokirjon lapselle tämä voi olla ensisijaisen tärkeää, sillä moni kaipaa turvallista tilaa, jossa edetä omassa tahdissa ilman ulkopuolista painetta.

Lasten pelaamiseen tulisi suhtautua enemmän harrastustoimintana eikä pelkästään viihteenä.

Ympäristö, jossa jokainen saa olla oma itsensä, on omiaan vahvistamaan itseluottamusta. Osa perheistä on jopa toivonut, että pelikasvatuksesta kehitettäisiin virallinen terapiamuoto, koska ohjattu pelaaminen on tarjonnut heidän lapsilleen enemmän konkreettisia onnistumisen kokemuksia ja ystävyyssuhteita kuin moni muu harrastus tai koulu.

Tutkimusten näkökulma

Useat asiantuntijat näkevät digi- ja tietokonepelit potentiaalisena tukimuotona neurokirjon lasten osallisuuden edistämisessä. Eräässä tutkimuksessa (Mazurek, 2013)esitetään, että peleillä voi olla positiivisia vaikutuksia sosiaalisten taitojen harjoittelussa, kunhan pelaaminen on hyvin ohjattua ja strukturoitua. Minecraft on suosittu etenkin siksi, että se on luova ”hiekkalaatikkopeli”, jossa lapsi voi tutkia, rakentaa ja kehittää omaa mielikuvitustaan ilman suorittamista tai kilpailua.

Käytännön kokemuksia arjessa

Moni vanhempi on kertonut, että kerhojen opit näkyvät lapsen jokapäiväisessä elämässä. Eräs huoltaja kommentoi:

”Kerho on auttanut lastani ymmärtämään, että hyvä käytös on normi. Nyt, jos hän pelaa School of Gaming -kerhon ulkopuolella ja kohtaa törppöjä pelaajia, hän jättää heidät huomiotta tai vaihtaa toiseen peliin.”

Oikeanlainen pelikasvatus opettaa lapselle terveitä rajoja ja selviytymistaitoja ongelmatilanteissa. Lisäksi vanhemmille saattaa avautua aivan uudenlainen kanava lapsen mielenmaisemaan. Eräs toinen äiti kertoo seuraavaa:

”Itse en pelaa, enkä ole siitä kovin kiinnostunut, mutta tämän kerhon ansiosta olen ymmärtänyt paremmin lapseni maailmaa ja sitä, miten pelaaminen voi olla luovaa ja sosiaalista.”

Ylimmäisenä ystävyys

Yksi suurimmista vanhempien toiveista on, että lapsi saisi ystäviä. Autismikirjon lapsilla kaverisuhteiden solmiminen voi olla haastavampaa, ja jokainen uusi ystävä on kullanarvoinen. Siksi on merkittävää, että tällaisista pelikerhoista on tullut monelle lapselle paikka, jossa he voivat kohdata vertaisiaan ja rakentaa kestäviä ystävyyssuhteita.

”Lapseni puhuu muista kerholaisista ystävinään. Pelien kautta syntyy aitoja kontakteja ja jaettuja kokemuksia.”

Harrastustoimintaa lasten ehdoilla

Lasten pelaamiseen tulisi suhtautua enemmän harrastustoimintana eikä pelkästään viihteenä. Samalla on hyvä muistaa, että jokainen lapsi on yksilö. Se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Kuitenkin turvallinen, hyväksyvä ja ohjattu peliharrastus sekä -ympäristö avaa mahdollisuuksia, jotka voivat jäädä löytämättä muissa harrastusmuodoissa. Järjestelmällisen harrastuksen avulla vanhemmat saavat suoraa ja yksilöllistä tukea lapsensa (peli)kasvatuksessa.

Tulevaisuuden suunta

Digitaalisista laitteista ja peleistä on tulossa yhä merkittävämpi osa opetusta ja lasten harrastustoimintaa. Uusien teknologioiden ja tutkimustulosten myötä on mahdollista, että pelikasvatuksesta muotoutuu entistä tunnustetumpi tukimuoto neurokirjon lasten kasvussa ja oppimisessa. Se, miten nämä mahdollisuudet lopulta hyödynnetään yhteiskunnallisesti, on vielä kehittymässä, mutta ensimmäiset kokemukset ja tutkimustulokset ovat lupaavia.

Neurokirjon lapsille suunnattujen Minecraft-kerhojen viesti on selvä: pelaaminen voi olla enemmän kuin pelkkää viihdettä. Se voi yhdistää, luoda turvaa ja auttaa lasta löytämään omat vahvuutensa. Kun taustalla on arvopohjainen, ohjattu ja yhteisöllinen ympäristö, jokainen voi kokea olevansa tärkeä osa jotain suurempaa, ja kaiken lisäksi motivoivalla, leikkisällä ja hauskalla tavalla.

Teksti Mikko Perälä
Kuva School of Gaming palvelin

Lähteet:

Koegel, L. K., Ashbaugh, K., Navab, A. & Koegel, R. L. (2012). Improving social engagement and initiations between children with autism spectrum disorder and their peers in inclusive settings.

Journal of Positive Behavior Interventions, 14 (4), 220–227.

Mazurek, M. O. (2013). Video game use and problem behaviors in boys with autism spectrum disorders. Research in Autism Spectrum Disorders, 7 (2), 316–324.

Katso myös:

Neurobase-sivusto tarjoaa tietoa ja vinkkejä digipelaamisen ja somen käytön hallintaan neurokirjon nuorille ja nuorille aikuisille.