Numero 2/2022 Tuki ja kuntoutus

Omaishoito koskettaa jokaista

Laissa määriteltyä omaishoidon tukea haetaan kunnista, vertaistukea löytyy omaishoitajayhdistyksistä.

Olet omaishoitaja, jos pidät huolta perheenjäsenestäsi tai muusta läheisestä, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjesta omillaan. Suomessa pääasiallisessa auttamisvastuussa olevia hoitajia on noin 350 000.

Omaishoito yhdistetään usein ikäihmisten auttamiseen, vaikka omaishoito on moninaisempi ilmiö. Hoitajia ja hoidettavia on kaikenikäisiä ja avun tarpeet vaihtelevat laajasti. Omaishoitajia ovat yhtä lailla vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen, nuoren tai työikäisen henkilön auttajat tai hoitajat.

Monet omaishoitajat käyvät myös ansiotyössä. Osa auttaa läheistään etänä pitkänkin matkan takaa.

Jokainen omaishoitotilanne on yksilöllinen. Omaishoito voi alkaa pikkuhiljaa tai äkkirysäyksellä. Muistisairaus hiipii vähitellen. Onnettomuus taas voi kääntää arjen päälaelleen hetkessä.

Raja läheisten toisilleen antaman avun ja virallisen kunnan tukeman omaishoidon välillä on usein veteen piirretty. Hoivan ja avun tarpeen lisääntyessä sekä hoidon ja sitovuuden kasvaessa siirrytään tavanomaisesta auttamisesta omaishoitajuuteen.

Arvioiden mukaan 80 prosenttia pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja iäkkäiden ihmisten tarvitsemasta hoivasta on omaishoitajina toimivien perheenjäsenten sekä muiden läheisten varassa. Voidaankin sanoa, että omaishoito koskettaa jokaista.

Tuki sisältää hoitopalkkion, vapaat ja palvelut

Omaishoitajana sinun ei tarvitse jäädä yksin, sillä tukea on tarjolla. Laissa omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja palveluista.

Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen eli ehdoton oikeus, sillä myöntämisperusteet ja tuen suuruus sekä laatu vaihtelevat kunnittain. Tuki myös voi olla kiinni kunnan määrärahojen riittävyydestä, mikä asettaa omaishoitajat eriarvoiseen asemaan.

Sote-uudistus on siirtämässä omaishoidon tuen järjestämisen hyvinvointialueille, joita on tulossa 21 kappaletta. Odotettavissa siis on, että tuen myöntämisen kriteerit, tuen suuruus ja käytännöt yhtenäistyvät hyvinvointialueittain. Näillä näkymin hyvinvointialueet järjestävät sote-palvelut vuodesta 2023 alkaen.

Omaishoitolaissa ei ole ikärajoja, joten omaishoidon tukea voi saada kaikenikäisten läheisten hoitoon. Myös työttömyysturvan varassa oleva omaishoitaja voi saada omaishoidon tukea, jos hän osoittaa työvoimaviranomaisille olevansa täysipäiväisesti työmarkkinoiden käytettävissä omaishoidon ohella.

Nykyisin lähes 50 000 omaishoitajaa on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. Suuri osa omaishoitajista toimii siis läheisensä tukena ilman yhteiskunnan tarjoamaa sopimukseen perustuvaa apua.

Omaishoidon tukea kannattaa kuitenkin hakea. Vaikka kunta ei myöntäisi tukea, kunnan täytyy sosiaalihuoltolain mukaan antaa omaishoitajalle ja hoidettavalle muuta apua. Esimerkiksi kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa tarjotaan, jos kunnan viranhaltija on todennut avun olevan tarpeen.

Omaishoidon neuvontaa saat myös Omaishoitajaliitosta. Tärkeää vertaistukea löytyy liiton jäsenyhdistyksistä, jotka järjestävät eri puolilla Suomea monenlaista toimintaa ja jakavat tietoa omaishoidosta.

Omaishoidon tukea haetaan kunnasta

Omaishoidon tukea voit tällä hetkellä hakea hoidettavasi kotikunnan sosiaalitoimesta. Hakulomakkeen voit pyytää omaishoidon yhteyshenkilöltä tai tulostaa kunnan nettisivuilta.

Hakemus kannattaa kirjoittaa huolellisesti. Hakemukseen on hyvä liittää muun muassa lääkärinlausunto hoidettavan sairaudesta tai vammasta. Myös hoidettavan kanssa kannattaa keskustella hänen avuntarpeistaan, jos se vain on mahdollista. Täytetty hakulomake palautetaan kuntaan.

Kun hakemus on vastaanotettu kunnassa, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin, jolla käydään läpi hoidettavan avuntarpeet sekä omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Neuvotteluun voi pyytää mukaan oman tukihenkilön.

Kotikäynnin jälkeen kunnan viranhaltija tekee päätöksen omaishoidon tuesta. Jos päätös on myönteinen, tehdään omaishoitosopimus, jonka liitteeksi tulee hoito- ja palvelusuunnitelma. Jos päätös on kielteinen, siihen voi hakea muutosta päätöksessä olevan ohjeen mukaan.

Tukea voi myös hakea myöhemmin uudelleen, jos esimerkiksi hoidon määrä lisääntyy tai hoidettavan tilanne heikkenee.

Laki määrittää minimipalkkion

Sopimusomaishoitajana olet oikeutettu vuonna 2022 vähintään 423,61 euron hoitopalkkioon kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 847,22 euroa kuukaudessa. Laissa on määritelty palkkion minimisumma ilman ylärajaa. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa.

Omaishoidon tukeen liittyy myös tapaturmavakuutus ja omaishoitajan eläketurva. Sopimukset solmitaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi.

Hoidosta ja palveluista suunnitelma

Omaishoitajana sinun on hyvä tietää, että omaishoitosopimukseen kuuluu aina hoito- ja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä viranomaisen, omaishoitajan ja hoidettavan kanssa. Suunnitelman tehtävänä on varmistaa sujuvaa omaishoidon arkea. Kannattaa etukäteen miettiä, mitä asioita haluat siihen kirjattavan. Jos omaishoitaja tai hoidettava on viranomaisen kanssa eri mieltä suunnitelmaan kirjattavista asioista, kirjataan suunnitelmaan sekä viranomaisen että omaishoitajan tai hoidettavan näkemykset.

Hoito- ja palvelusuunnitelma ei kuitenkaan ole viranomaisen päätös, vaan suunnitelmaan kirjattuja palveluita pitää yleensä erikseen hakea. Kunnan tulee ne myöntää, jos kunnalla ei ole perusteltua syytä menetellä toisin.

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tulee antaa hoidettavan hoitosuunnitelmaan kirjatut pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeet tulee saada maksutta, jos lääkärin toteama pitkäaikaissairaus on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Kunta ei voi asettaa ehdottomia rajoja hoitotarvikkeiden määrälle.

Jos myöhemmin tuntuu, että omaishoitosopimus ei vastaa muuttunutta tilannetta, kunnan kanssa voi neuvotella sopimuksen muuttamisesta. Sopimuksen voi myös irtisanoa, jolloin kunnan tulee vastata hoidettavan hoidosta muulla tavoin. Irtisanomisaika on omaishoitajan puolelta yksi kuukausi ja kunnan puolelta kaksi kuukautta.

Terveystarkastuksia ja koulutusta

Sopimusomaishoitajana olet oikeutettu hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin, joita kunnan tulee tarvittaessa järjestää. Tarkastuksissa selvitetään omaishoitajan hyvinvointia, terveydentilaa ja toimintakykyä sekä annetaan neuvontaa.

Tarvittaessa omaishoitaja ohjataan muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, kuntoutukseen tai esimerkiksi vertaistukiryhmiin. Kunnilla on velvollisuus järjestää omaishoitajille valmennusta ja koulutusta omaishoitajan hoitotehtävän tueksi.

Kunnan velvollisuus järjestää valmennusta koskee omaishoitosopimuksen tehneitä omaishoitajia, mutta kunta voi järjestää valmennusta jo ennen omaishoitotehtävän alkamista.

Omaishoidosta voi myös kieltäytyä

Suomen perustuslain mukaan kunnalla on perimmäinen hoitovastuu kuntalaisistaan. Omaishoidosta voi kieltäytyä, mutta käytännössä se voi olla vaikeaa. Jos omaishoitaja tai hoidettava kieltäytyy omaishoidosta, eikä kotiin saada apua, voi ainoa vaihtoehto olla kääntyä terveydenhuollon päivystyksen puoleen.

Itsemääräämisoikeus on Suomessa vahva. Potilaan oikeus päättää itseään koskevista asioista on kirjattu lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Esimerkiksi pitkän avioliiton jälkeen puolison hoitaminen kotona koetaan usein ainoaksi vaihtoehdoksi. Myös erityislasten vanhemmille kotihoito tuntuu usein ainoalta mahdolliselta hoitomuodolta.

Jos vanhempi kuitenkin ilmaisee viranomaisille, ettei jaksa tai pysty hoitamaan alaikäistä erityislastaan, kyse on lastensuojeluasiasta. Silloin perheen kanssa arvioidaan kokonaistilannetta ja eri vaihtoehtoja ja tehdään kaikki mahdollinen perheen tukemiseksi.

Tietoa ja tukea omaishoitoon liittyvissä asioissa saa Omaishoitajaliitosta ja sen jäsenyhdistyksistä. Lue Omaishoitajaliiton neuvontapalveluista: www.omaishoitajat.fi/omaishoidon-neuvonta.

Artikkeli on julkaistu Omaishoitajaliiton Lähellä-lehdessä 1/2021.

---

Vapaat kuuluvat sopimukseen

Kaikilla sopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa.

Sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa.

Sosiaalihuoltolain mukaan kunta voi järjestää sitovissa ja vaativissa omaishoitotilanteissa myös ilman sopimusta oleville omaishoitajille mahdollisuuden saada vapaata. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaapäivänsä useana alle vuorokauden pituisena jaksona.

Kunta saa periä jaksoittain pidetyistä vapaista enintään yhden maksun vuorokautta kohti. Vapaiden ajaksi kunnan tulee järjestää hoidettavalle soveltuva korvaava hoito. Hoitomaksua sijaishoidosta voi periä hoidettavalta enintään 11,60 euroa vuorokaudessa.

Tilastojen mukaan vain noin puolet sopimusomaishoitajista pitää lakisääteisiä vapaita. Taustalla on muun muassa vapaan aikaisen hoidon huono sopivuus sekä tiedon puute.

Koronapandemian alussa viime keväänä osa kunnista lopetti vapaan aikaisen hoidon järjestämisen, mikä kuormitti omaishoitajia muutoinkin raskaassa poikkeustilanteessa. Osa omaishoitajista lopetti vapaiden pidon itse, sillä moni hoidettava ja omaishoitaja kuuluu koronaviruksen riskiryhmiin.

Sijaishoitaja voi tulla lähipiiristä

Omaishoitajan vapaan aikainen hoito voidaan järjestää myös toimeksiantosopimuksella, jos omaishoitaja suostuu järjestelyyn. Lisäksi on otettava huomioon hoidettavan henkilön mielipide.

Kunta voi tehdä sopimuksen sijaishoitajaksi soveltuvan henkilön kanssa. Jos sinulla on tiedossa sopiva sijaishoitaja, voit ehdottaa häntä kunnalle. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruudesta.

Usein sijaisomaishoitaja on perheelle entuudestaan tuttu, esimerkiksi sukulainen tai tuttava.

Teksti Antti Hyvärinen, Juha Viitanen, Merja Purhonen ja Matti Mäkelä

Kuvitus Jaana Kurvinen